4minread Helsinki: "Helsingin mielenterveyspalvelut ovat tukossa" / Terapiatakuu, mistä kiikastaa? / Rasistiset rakenteet terveydenhuollossa
Ndéla Faye | 23.9.2022 | #7
Hei!
Olen viime aikoina seurannut epäuskoisena sote- ja varhaiskasvatuksen alaan liittyviä uutisia. Tältäkö maailman parhaimmistoon kuuluva terveydenhuolto ja varhaiskasvatus näyttävät?
Koen, että Englannissa pitkään asuneena olen jo kerran elänyt kolikon kääntöpuolta. Näin, mitä tapahtuu, kun julkisia palveluita vaivihkaa mutta systemaattisesti aliresursoidaan ja ammattilaisia alipalkataan ja ylityöllistetään.
Suomessakin mielenterveyspalveluiden kysyntä on korkeampaa kuin ikinä ennen, mutta ala kärsii kroonisesta resurssipulasta eikä terapiatakuu ole toteutunut Helsingissä. Olen huolissani.
Syyskuun uutiskirjeessä psykiatrian alalla työskentelevät lääkärit Hibo Abdulkarim ja Jonne Juntura käsittelevät mielenterveyspalveluiden valkonormatiivisuutta ja resurssipulaa. Terapiat etulinjaan -hankkeen Sara Nurminen ja Samuli Saarni taas tarjoavat toivon pilkahduksen mielenterveyspalveluiden tulevaisuuden suhteen.
Lisäksi Instagram-sensaatio New Ro kertoo, miksi hän on vasta nyt vapaa toteuttamaan itseään haluamallaan tavalla.
Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta.
Ndéla
1/6 Kuukauden stadilainen: New Ro
New Ro on helsinkiläinen laulaja, lauluntekijä ja tuottaja, jonka laulutaidot, räiskyvä persoona ja lempeät ja hauskat videot itseluottamuksesta ja mielenterveydestä ovat saavuttaneet lojaalin fanikunnan sosiaalisessa mediassa. (Kuva: Hayley Lê)
Mitä saadaan, kun sekoitetaan napakkaa huumoria, laulamista, lempeitä neuvoja ja paljon pinkkiä? New Ro eli Ronja Stanley tietysti!
Instagramissa sydämet sulattanut ja lojaalin seuraajakunnan kartuttanut Stanley tekee videoita, joissa puhutaan mielenterveydestä, ADHD:sta, feminismistä, itseluottamuksesta ja itsensä rakastamisesta. New Ro levyttää tällä hetkellä uutta musiikkia, jossa korostuvat empatia ja haavoittuvaisuus sekä Insta-videoista tuttu komiikka.
“Toivon, että ihmiset tuntevat tulleensa nähdyksi kuunnellessaan musiikkiani”, Stanley sanoo.
Stanleylle asioista avoimesti puhuminen on aina ollut helppoa, mutta aiemmin hänen omat läheisensä ja levy-yhtiöiden miehet estivät häntä olemasta niin avoin kuin hän olisi halunnut olla. Hän kutsuu näitä ”portinvartijoiksi”. Nyt hän tekee musiikkia ilman levy-yhtiötä.
“Portinvartijoille olin aina liian jotain tai en tarpeeksi: liian outo, en tarpeeksi seksikäs… Nyt pystyn toteuttamaan itseäni haluamallani tavalla. Olen vapaa olemaan juuri sellainen kuin haluan.”
New Ron kolme Helsinki-tärppiä:
Post Bar ”Puolisoni klubi. Ikuinen tärppi! Meidän go-to-mesta.”
Way Bakery ”Avoinna nyt myös iltaisin. Ihana meininki ja hyvää ruokaa.”
“Muun muassa Helsingin maantieteellinen luonne edellyttää toimivaa joukkoliikennettä”, sanoo yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala. Kruunusillat avautuvat liikenteelle 2027. (Kuva: Helsingin kaupunki / Paavo Jantunen)
Helsinki kasvaa raiteiden ympärillä – muutamassa vuodessa 50 % lisää raideverkostoa
Tausta. Helsinki varautuu kasvuun kehittämällä raideliikenneverkostoaan.
Tällä hetkellä kaupungissa on noin 50 kilometriä kaksoisraidetta.
Ensi vuonna valmistuva Raide-Jokeri lisää raiteita kertarysäyksellä 50 %.
2030-luvun aikana raideverkon pituus kasvaa jo 100 kilometriin.
Helsingin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala: “Toimiva raideverkko on vahva pohja kaupungin kehittämiselle.”
Miksi raiteisiin panostetaan? “Helsingin seutu kasvaa, ja liikennejärjestelmää on uusittava. Seudullinen näkökulma korostuu tänä päivänä entistä enemmän.
Lisäksi:
Helsingin maantieteellinen luonne edellyttää toimivaa joukkoliikennettä.
Raideliikenne on käytännössä ylivoimainen verrattuna esimerkiksi busseihin, joiden linjat ja pysäkit voivat muuttua.
Ratikat ovat pysyviä ja keräävät ympärilleen investointeja ja palveluja.
Tehokas raideliikenne mahdollistaa monikeskuksisen kaupunkirakenteen.”
Entä kaupunkilaisen kannalta? Ratikan vahvuus on tasaiset vuorovälit. “Voisi sanoa, että frequency is freedom, eli tiheät vuorovälit tuovat vapautta ja helppoutta kaupunkilaisten liikkumiseen.”
Ratikka ei juutu ruuhkiin kuten bussi.
Ratikkaliikenne on priorisoitu.
Tiheä vuoroväli vapauttaa keskittymään muihin asioihin, liikkumista ei tarvitse erikseen miettiä.
Kestävää kasvua. Raideliikenneinvestoinnit ovat kriittisiä myös kaupungin kestävän kasvun kannalta.
Rajala: “Raideliikenteen kasvattaminen mahdollistaa sen, että voimme tehdä sellaista kaupunkia, joka on sekä ympäristön että kaupunkilaisten kannalta hyvää.”
Liikenteen kokonaisvolyymit kasvavat kaupungin kasvun myötä.
Samalla kasvavat vaatimukset liikenteen toimivuudesta.
“Käytännössä olisimme pian ongelmissa, jos raideinvestointeja ei tehtäisi. Raiteisiin panostaminen ei myöskään tarkoita, että autoilijoita kiusataan. Mitä paremmin joukkoliikenne toimii, sitä helpompaa on myös autoilu niille, joille auto on välttämättömyys.”
2/6 Terapiatakuu – mistä kiikastaa?
Mikä? Vuonna 2019 yli 52 000 suomalaista allekirjoitti terapiatakuuta koskevan kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin.
Mistä on kyse? Terapiatakuu on ehdotus lakimuutokseksi, jonka mukaan perustason mielenterveyspalveluihin pääsy saisi kestää korkeintaan kaksi viikkoa kiireettömissä tapauksissa.
Käytännössä. Terapiatakuun tarkoituksena on saada siirrettyä mielenterveyden painopiste erikoissairaanhoidoista perusterveydenhuoltoon ja taata kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan heti ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.
Mitä maksaa? Terapiatakuun vuosikustannus olisi noin 35 miljoonaa euroa. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion (2018) mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa. Mieli ry:n mukaan terapiatakuu-uudistus voisi vähentää mielenterveyshoidon kokonaismenoja jopa 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Mitä nyt? Vastuuministeri Krista Kiuru (sd.) lupasi vuonna 2021, että kansalaisaloitteen tavoitteet sisällytetään hoitotakuulainsäädäntöön. Hallituksen toukokuisessa lakiesityksessä psykoterapia kuitenkin rajattiin hoitotakuun ulkopuolelle. Nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kommentoi toukokuussa Helsingin Sanomille, että psykoterapiaan pääsemiselle olisi ongelmallista asettaa oma aikarajansa.
(Kuva: Yasser Mutwakil / Unsplash)
Kritiikki. Esitys on herättänyt kritiikkiä myös hallituspuolen edustajissa. Muun muassa kansanedustajat Noora Koponen (vihr.) ja Sofia Virta (vihr.) kommentoivat blogissaan, että terapiatakuun pudottaminen hoitotakuusta oli hallituskumppaneilta vakava virhe.
Entä Helsinki? Helsingin terapiatakuu on kunnianhimoisempi. Sen mukaan perustason mielenterveyspalveluihin pääsyssä saisi kestää korkeintaan kaksi viikkoa kiireettömissä tapauksissa.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keväällä 2021, että Helsingissä laaditaan suunnitelma terapiatakuun toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että se astuu voimaan vuonna 2022.
3/6 Nopeammin hoitoon: Case Terapiat etulinjaan
HUSin alueella on jo käynnissä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Terapiat etulinjaan -hanke, jossa käytännössä pilotoidaan terapiatakuuta. Hankkeen toteuttavat yliopistosairaalat ja hyvinvointialueet yhdessä.
Hankkeen tavoitteena on, että lievistä ja keskivaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivät ihmiset pääsevät nopeasti vaikuttaviin hoitoihin, jolloin estetään ongelmien vaikeutuminen ja vapautetaan vaativamman hoidon resursseja vakavammin oireileville.
Hanke on vasta aluillaan Helsingissä, mutta alustavat tulokset muista kaupungeista ovat lupaavia.
"Lainsäädäntö itsessään ei muuta mitään. Terapiat etulinjaan on konkreettinen keino toteuttaa terapiatakuu. Tarjoamme kaikki välineet terapiatakuun onnistumiselle Helsingissä", sanoo Terapiat etulinjaan -hankkeen kehittämispäällikkö Sara Nurminen.
Käytännössä:
❤️🩹 Panostetaan yksilöllisesti räätälöityyn hoitoon. Lisäksi tarjolla on masennuksen ja ahdistuksen omahoito-ohjelmat.
Terapiat etulinjaan -hankkeen johtaja Samuli Saarni: ”Alkuarviolla kukin avuntarvitsija pyritään ohjaamaan suoraan sellaiseen hoitomuotoon, josta hän todennäköisesti saa riittävän avun.”
❤️🩹 Helsingissä valmistuu n. 70 etulinjan lyhytterapeuttia. Matalan kynnyksen hoitovalikoima laajenee ja hoitoonohjaus tehostuu.
Terapiat etulinjaan -hankkeen kehittämispäällikkö Nurminen: “Pilotoimme Kalasatamassa digitaalista työvälinettä, Terapianavigaattoria, joka auttaa ammattilaisia ohjaamaan mielenterveysasiakkaita entistä helpommin juuri heille sopivaan hoitoon.”
❤️🩹 Ammattilaisilta saatu palaute on ollut positiivista. Puolet hankkeen kautta terapiaan hakeutuneista potilaista ei ole kaivannut jatkotoimenpiteitä.
4/6 ”Helsingin mielenterveyspalvelut ovat tukossa”
Jonne Juntura on puhunut mediassa myös omasta kamppailustaan mielenterveysongelmien kanssa. (Kuva: Vilja Harala)
"Palvelut ovat tukossa ja niille on paljon kysyntää: noin puolet terveysasemille hakeutuvista potilaista tulevat sinne mielenterveysasioihin liittyen", sanoo Jonne Juntura.
Kuka? Juntura on psykiatriaan ja päihdelääketieteeseen erikoistuva kalliolainen lääkäri. Päivätyönsä lisäksi hän murtaa mielenterveyteen liittyviä myyttejä ja tabua TikTokin puolella.
Ongelma: Helsingin mielenterveyspalvelut sakkaavat
Suurin osa mielenterveyden häiriöistä voitaisiin teoriassa hoitaa perustasolla, mutta tällä hetkellä siihen ei ole resursseja. Potilaita käännytetään psykiatrian poliklinikoille.
"Seuraa lähetteiden pompottelua paikasta toiseen, eikä potilas saa apua."
Junturan korjaussarja:
1.Akuuttia apua ostopalvelulääkäreistä. Junturan mukaan Helsingin kaupungilta on viimeisen organisaatiouudistusten ja Apotin myötä kadonnut käytännössä kaikki psykiatrian erikoislääkärit. Resurssipulaa voitaisiin koittaa paikata ostopalvelulääkäreiden avulla, vaikka se kävisikin kalliiksi.
2.Selkeämpää johtajuutta. Junturan mukaan mielenterveyden palvelukenttä on Helsingissä hyvin sirpaloitunut, eikä palveluiden tarkoitettu integroiva ominaisuus ole käytännössä toteutunut. ”Helsinki on täynnä erillisiä yksiköitä, jotka eivät kommunikoi keskenään. Johtamista pitäisi linjata selkeämmin."
3.Lisää potilaspaikkoja. Juntura on huolissaan Laakson alueelle rakennettavan yhteissairaalan kantokyvystä. ”Tiedämme jo nyt, että yhteissairaalassa, jonne siirretään muun muassa Auroran sairaala, ei tule olemaan tarpeeksi potilaspaikkoja apua tarvitseville. HUSin psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta, jossa itsekin olen ollut mukana, on ilmaissut huolensa aiheesta, mutta varoituksiamme ei kuunnella.”
Jotain positiivistakin. Juntura on huomannut viimeisen vuoden aikana, että terveysasemia halutaan tukea paremmin. Alkamassa on esimerkiksi projekti, jossa psykiatriaan erikoistuneiden lääkäreiden ns. kummiterveysaseman kautta tarjotaan psykiatrisia konsultaatioita joustavammin kuin aiemmin. ”Tarkoitus tuoda enemmän osaamista terveysasemille, eli asiat ovat toivottavasti pikkuhiljaa muuttumassa.”
5/6 Terveydenhuollon rasistiset rakenteet esiin
Hibo Abdulkarim huomauttaa, että rasismin vaikutukset mielenterveyteen ovat todelliset. Toistuvat rasismin kokemukset voivat johtaa traumaperäisen stressihäiriön kaltaisiin oireisiin, jotka voivat olla sekä psyykkisiä että fyysisiä. (Kuva: Hibo Abdulkarim)
Kuka? Lääkäri Hibo Abdulkarim perusti pari vuotta sitten @lääkärit.hibo.ibrahim-Instagram-tilin puolisonsa Ibrahim Ahmedin kanssa.
Tavoite? Tehdä suomalaisesta terveydenhuollosta mahdollisimman yhdenvertainen. Pariskunta jakaa suomen- ja englanninkielisiä tietoiskuja mielenterveydestä, tasa-arvosta sekä yleisestä terveydestä.
Ongelma: Terveydenhuollon valkonormatiivisuus
Potilasta ei aina kohdata yksilönä vaan stereotypioiden kautta. ”Valkoisuus nähdään normina, ja ammattilaiset sekä opetusmateriaalit ovat usein valkoisia. Kaikki normista poikkeavat nähdään erilaisena ja erilaisuus puolestaan usein negatiivisena.”
Valkonormatiivisuus vaikuttaa myös siihen, hakeutuvatko mustat ja ruskeat ihmiset palveluiden piiriin. Pahimmillaan se voi myös vaikuttaa saatuun apuun.
Esimerkki:Tutkimusten mukaan Britanniassa afrokaribialalaistaustaiset saavat diagnoosin vakaviin psyykkisiin sairauksiin todennäköisemmin kuin muut etniset ryhmät. Heidät myös diagnosoidaan skitsofreenikoiksi viisi kertaa todennäköisemmin, ja he joutuvat muita useammin pitkäaikaiseen sairaalahoitoon.
Entä Suomessa? Suomessa etnisyyttä ei tilastoida. Kansainvälinen kirjallisuus aiheesta osoittaa, että esimerkiksi potilaan käytös leimataan herkemmin aggressiiviseksi, jos kyseessä on ei-valkoinen mies kuin valkoinen mies.
Mikä neuvoksi? Säännöllinen koulutus antirasismista ja rasismin vaikutuksista mielenterveyteen on tarpeen, sanoo Abdulkarim. Tällä hetkellä rasismin vaikutuksia mielenterveyteen ei huomioida lähes ollenkaan. ”Terveydenhuollon ammattilaiset eivät usein tiedä tai halua ajatella, että rasismilla on mitään tekemistä terveyden kanssa.”
Päätoimittajan kommentit:
Terveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden leikkaukset ovat johtaneet alimiehitykseen. Paikkoja on vähennetty siitä huolimatta, että mielenterveyspalveluiden kysyntä on jatkuvasti kasvussa. Tämä ajaa kynnelle kykenevät yksityisten palvelujen piiriin ja jättää muut pulaan.
Tarvitaan lisää kriittistä keskustelua yksityistä sairausvakuutuksista ja siitä, miten niiden yleistyminen saattaa johtaa julkisten palveluiden rapauttamiseen.
Koko maailmalle mainostamastamme hienosta Suomen julkisesta terveyenhuollosta täytyy pitää kiinni. Suomalaisten pitää vaatia laadukasta ja hyvää hoitoa kaikille Suomessa asuville.
6/6 Menovinkit syyskuussa
Maria Mughal: Jonain päivänä| Kulttuurikeskus Caisa | 8.9.–1.10. Suomalais-pakistanilaisen Mughalin taidenäyttely käsittelee identiteettiä ja ihmisyyttä.
Rakkautta & Anarkiaa 2022 | 5.–25.9. Vielä ehtii käydä kokemassa Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa, joka järjestetään 35. kerran.
Kaiken kansan muotoilua| Designmuseo | 8.4.–2.10. Suomalaisella muotoilulla on maine tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sanansaattajana. Se ei ole aina ollut sitä. Sisältövaroitus: Designmuseon sivuilla kerrotaan näyttelyn sisältävän rasistisia stereotyyppejä, rodullistamista ja eksotisointia.
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin Kaupunki
Ratikalla Kalasatamasta Pasilaan, Raide-Jokerilla lännestä itään – seuraavaa jokeria suunnitellaan jo
Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on yksi näkyvimmistä uusista raidehankkeista. Fyysisesti rata on jo valmis, ja liikenteen odotetaan käynnistyvän alkuvuodesta 2024.
Yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala: “Seuraavan viiden vuoden aikana otetaan merkittäviä askeleita.”
Raide-Jokeri valmistuu 2024.
Linja Kalasatamasta-Pasilaan valmistuu 2024.
Kruunusillat avautuvat liikenteelle 2027.
Lisää luvassa. 2030-luvulle tultaessa bulevardikaupunkisuunnitelmissa on muun muassa pikaratikoita:
Vihdintien bulevardikaupunki
Mäkelänkadun eli entisen Tuusulanväylän bulevardikaupunki
Viikin-Malmin pikaraitiotie.
“Viikin-Malmin pikaratikka on melkeinpä historiallisen merkityksellinen, sillä se yhdistää aikanaan Helsingin ja tulevan Vantaan ratikan Mellunkylässä.”
Myös “Raide-Jokeri 2” on jo kaavasuunnitelmissa. Se voisi toteutua 2040-luvulla.
Houkuttelevuus kasvaa. Jo nyt on nähtävissä, että kaupunkilaiset arvostavat raiteiden läheisyyttä. Toisaalta on myös esitetty väitteitä, että kiskot laskisivat asuntojen arvoa vaikutusalueellaan.
Rajala: “Raide-Jokeri on osoittanut, että huoli arvon laskusta on turha.” Esimerkki Oulunkylästä:
Kaupunki asetti tontteja myyntiin.
Kaikki tarjoukset ylittivät kaupungin arviolaskelmat selvästi.
Kysyttäessä syyksi mainittiin Raide-Jokeri.
Sujuva kaupunki. “Raideliikenteen avulla Helsinkiä saadaan kehitettyä pois yksinapaisuudesta kohti verkostomaista aluerakennetta. Samalla se mahdollistaa sujuvan ja kestävän liikkumisen kaupunkilaisille.”
Pitkä tähtäin. Yleiskaava katsoo jo 2050-luvulle asti. “Siihen mennessä Helsingin ja pääkaupunkiseudun raideliikenne on sujuvoittanut kaupunkilaisten arkea merkittävästi. Ja työ jatkuu.”
Ja lopuksi mennyttä Helsinkiä
Meritullinkatu, syksy 1986. (Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo)
