Reilu kymmenen vuotta siinä meni, että jouduin pyörävarkauden kohteeksi Oulussa.
Kesäkuun puolivälissä minulta varastettiin maastopyörä, joka oli lukitussa pihan pyörävarastossa U-lukolla seinässä kiinni. Puurakenteinen pyörävarasto ja heppoinen seinälauta eivät varasta estäneet.
Olen ajanut arkimatkani pyörillä, jotka ovat niin halpoja, että ne eivät kiinnosta varkaita. Niin sanotut paremmat pyörät olen säilyttänyt aina sisällä.
Paitsi tällä kertaa.
Muuton jälkeen lukitsin pyörän pihan pyörävarastoon ja ajattelin, että ehkä se siellä säilyy. Ei säilynyt.
Helsingin Sanomat kertoi muutama vuosi sitten, että Oulussa varastetaan asukasta kohden eniten polkupyöriä. Sitä ei ole vaikea uskoa, sillä Oulussa pyöräillään selvästi eniten Suomen kaupungeista.
Enkä varmasti ole ainut oululainen, joka pyöräilee arjessa halvalla pyörällä, vaikka tallista löytyisi parempiakin. Pyörävarkaudet ja niiden ennaltaehkäisy vaikuttavat selvästi arkikäyttäytymiseen – ja pyöräilyn edistämisen näkökulmasta se on aito ongelma.
“Ihmiset eivät ehkä uskalla pyöräillä johonkin tai jättää pyörää, vaan käyttävät autoa. Tämä on kaikkien päästö- ja kansanterveystavoitteiden kannalta ongelmallinen tilanne”, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
Vain noin viidesosa pyörävarkauksista selviää
Polkupyörävarkauden uhriksi joutuminen vaikuttaa usein ihmisen elämään. Useiden tutkimusten mukaan pyörävarkaus laskee pyöräilyn intoa. Varkauden jälkeen on jopa 23 prosentin mahdollisuus, ettei ihminen osta uutta pyörää tilalle.
Kaiken lisäksi polkupyörävarkaus on todennäköisin rikos, jonka uhriksi ihminen joutuu Suomessa. Finanssiala ry:n mukaan poliisille ilmoitettiin vuonna 2021 yhteensä 21 630 varastettua pyörää. Edellisvuonna määrä oli vajaat 24 000.
Selvitettyjen polkupyörävarkauksien osuus ei ole tiedossa, sillä ne merkitään vain näpistyksinä tai varkauksina, eikä tilastoissa eritellä, onko pyörävarkaus selvitetty.
Pyörävarkauksia tutkiva rikosylikonstaapeli Toni Harju Oulun poliisista arvioi, että selvitysprosentit pyörävarkauksien osalta ovat noin 20 prosentin luokkaa. Muissa omaisuusrikoksissa Oulun poliisi selvittää noin 40 prosenttia rikoksista.
Usein tämä aiheuttaa some-alustoilla jupinaa siitä, ettei poliisia kiinnosta pyörävarkauksien selvittäminen.
“Kyllä voin sanoa, että pyritään tekemään kaikkemme, ettei yhtään pyörää vietäisi. Tällä hetkellä panostetaan enemmän kuin aiempina vuosina. Polkupyöräpoliiseilla se on yhtenä painopisteenä valvonnassa.”
Osa pyöristä saadaan takaisin omistajilleen.
“Monesti valvontakamerat ovat isossa roolissa, onneksi ne ovat yleistyneet. Aika hyvin tunnemme tekijät tässä Oulun kaupungin alueella. Pyöriä löytyy muiden rikosten yhteydessä ja esimerkiksi kotietsinnöissä.”
Sekä poliisille että omistajille apua tarjoavat myös somen varastettujen pyörien ryhmät. Niistä löytyy myös henkilöitä, jotka aktiivisesti etsivät netistä varastettujen pyörien myyjiä.
“Varastettujen pyörien ryhmästä saattaa löytyä omistaja, hyvä että sellaisia on. Sieltä on tullut hyviä vinkkejä, ja itsekin niitä selataan. Omat silmät ei riitä kaikkeen”, Harju kertoo.
Harjun mukaan pyörävarkauksissa ei ole organisoitua rikollisuutta mukana, vaan se liittyy lähinnä päihteiden väärinkäytön rahoittamiseen.
Lähes 2 000 pyörää vuodessa
Kuinka paljon pyöriä juuri Oulussa varastetaan? Toni Harjun mukaan Oulun poliisilaitoksen alueella ilmoitettiin 1 930 pyörävarkautta toukokuusta 2020 toukokuuhun 2021. Suurin osa näistä on Oulun kaupungissa, jossa vilkkain alue on keskusta.
Oulun poliisi tiedotti toukokuussa, että tammi–huhtikuun 2022 aikana Oulun poliisilaitoksen alueella varastettiin yhteensä 354 polkupyörää. Niistä ylivoimaisesti suurin osa varastettiin Oulussa. Kesäkuuhun mennessä poliisilaitoksen alueella oli varastettu jo 788 pyörää, joista 622 Oulussa.
Tilastoissa näkyy selvä kasvu keväällä kesää kohden: pyöräilyn lisääntyessä myös varkaudet lisääntyvät. Viime elokuussa pyöriä varastettiin 250 kappaletta eli noin kahdeksan pyörää päivässä.
Polkupyörävarkauksien rahallinen arvo on Harjun mukaan Oulussa noin miljoona euroa vuodessa.
Finanssialan mukaan vakuutusyhtiöt korvasivat 18 077 varastettua polkupyörää vuonna 2021. Korvauksia varastetuista pyöristä maksettiin 11,3 miljoonaa euroa.
Viime aikoina yleistyneet sähköpyörät ovat yleensä useiden tuhansien eurojen arvoisia. Toki muutkin arvokkaat pyörät kiinnostavat varkaita siitä huolimatta, että niitä myydään eteenpäin pilkkahintaan.
Harjun mukaan viime toukokuussa Oulun poliisilaitoksen alueella varastettiin 200 pyörää, joista sähköpyöriä oli 14 kappaletta. Poliisin tilastojen mukaan keskimäärin anastetun pyörän arvo on 430 euroa ja sähköpyörissä noin 2 000 euroa.
Suurin vastuu on omistajalla
Ikävä kyllä suurin osa pyörävarkauksien ennaltaehkäisystä ja varotoimista kaatuu käyttäjän niskaan.
Poliisille pyörävarkauden selvittäminen on vaikeaa, sillä johtolankoja ei usein ole ollenkaan. Tekijää voi olla vaikea tunnistaa, vaikka varkaus tallentuisikin valvontakameralle
Pyörävarkauksien tehtailu on suhteellisen helppoa, eivätkä niistä saatavat rangaistukset ole suuria.
Pyöräliiton toiminnanjohtaja Koistinen ja rikosylikonstaapeli Harju korostavat kunnollisen lukon merkitystä.
“Tosi paljon lukitsemattomia pyöriä viedään edelleen. Kunnon U-lukko estää parhaiten varkauden”, Harju kertoo.
Harjun mukaan varkaatkin muuttavat tekotapojaan. Röyhkeä varas irrottaa lukitunkin pyörän akkukäyttöisellä kulmahiomakoneella nopeasti.
“Ainakin se herättää ääntä. Toivotaan, että joku ilmoittaa silloin hätäkeskukseen.”
Myös varashälyttimellä voi vähentää varkauden riskiä. Varastetun pyörän löytämisessa puolestaan auttaa gps-paikannin.
Paikantamisen ja tunnistamisen suhteen rungossa oleva sarjanumero on edelleen tärkeä keino. Yleisiä malleja, kuten Trek Marlin -maastopyöriä on Oulussa satoja liikenteessä.
Harju toivoo, että pyöränomistajilla olisi numero tallessa ja mahdollisimman tarkat tunnistetiedot pyörästä.
“Aika monelta puuttuu sarjanumero, kun omistajien perään soitellaan.”
Toisaalta kaikista pyöristä ei edes tehdä rikosilmoitusta, sillä löydettyjä pyöriä päätyy poliisin huutokauppaan, kun omistajaa ei löydy.
Koistinen nostaa esiin myös pyörien säilytysmahdollisuudet ja sen, miten pyörän saa lukittua. Hän toivoo, että esimerkiksi kauppojen eteen saataisiin enemmän runkolukituksen mahdollistavia telineitä.
“Tiedän, että Oulussa on saatu tiettyjen markettien pihalle runkolukittavat telineet aktiivien kautta. Se tekee myös kaupassa asioinnista houkuttelevampaa.”
Helsingissä juna-asemille Tikkurilassa ja Pasilassa on jo rakennettu kameravalvottuja sisätiloja, joihin pääsee joukkoliikenteen kortilla sisään. Myös Oulun tulevaan Asemakeskukseen on suunniteltu pyörien säilytystilaa.
Uusissa kerrostaloissa pyörien säilytykseen on yleensä kiinnitetty enemmän huomiota. Pyörille saattaa olla oma sisätila eikä ainoastaan pihan pyöräkatosta.
“Taloyhtiöissä lukitusjärjestelmien pitää olla ajan tasalla. Ei se ihme, jos pyöriä häviää, jos avaimista ei olla kartalla“, Koistinen sanoo.
Varastetun pyörän ostaja voi osallistua rikokseen
Oma maastopyöräni löytyi pian varkauden jälkeen. Poliisi ilmoitti löytymisestä noin viikko rikosilmoituksesta, ja tunnistus tehtiin sarjanumeron perusteella.
Jotain kertoo tekijän mielenmaisemasta se, että pyörä oli maalattu todella surkeasti spraymaalilla, jolloin pyörän jälleenmyyntiarvo kutistui sekä hänen että minun kannalta olemattomaksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä haittaa tekijää.
Harjun mukaan lähes päivittäin tulee vastaan tapauksia, joissa yli tonnin pyöriä on myyty muutamalla kympillä eteenpäin.
“Edelleen löytyy tavallisia ihmisiä, jotka ostavat pyöriä, ja hoksottimet ei pelaa. Jos 1 500 euron hyväkuntoinen pyörä löytyy muutamalla kympillä, niin jotain on pielessä.”
Usein tärkeintä on päästä varastetusta pyörästä nopeasti eroon. Tämä ei Harjun mukaan ole vaikeaa. ICT-tutkinnassa tekijöiden puhelimista saattaa löytyä kymmenen kyselijää yhtä pyörää kohden.
“Se ei lakkaa minua ihmetyttämästä. Siinä syyllistyy aika nopeasti rikokseen, sillä varastetun tavaran ostaminen on rikos. Kukaan ei varmaan halua sellaista rikosrekisterimerkintää ajattelemattomuuttaan.”
Harju toivoo, että netin kauppapaikoissa vaadittaisiin vahvaa tunnistautumista, sillä pyöriä on helppo myydä tekaistuilla tiedoilla. Yleisesti ottaen palveluntarjoajat ovat Harjun mukaan kuitenkin halukkaita selvittämään rikoksia ja haluavat pitää kaupanteon rehellisenä.
Muutettu 1.8. klo 10.43. Finanssiala ry:n nimi korjattu oikeaksi.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.