Kommentti: Mitä on jäljellä sote-uudistuksesta, kun tavoitteet, painopisteet ja keinot muuttuivat matkan varrella?

Tanskassa vähemmistöhallitus käynnisti kunta- ja sote-uudistuksen samaan aikaan kuin Suomi. Siellä vietetään nyt toimivan uudistuksen kymmenvuotispäivää.

Heidi Hammarsten

Muistatteko, kuka ja milloin ilmoitti tavoitteikseen

– luoda edellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle

– varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne

– toteuttaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatio

– ja vielä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja?

Tuskinpa muistatte, mutta tavoitteet ovat Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen sote-järjestämislakiesityksestä vuodelta 2014. Esityksen takana oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johtama parlamentaarinen ohjausryhmä sekä joukko asiantuntijoita. Kyseessä oli se esitys, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen olisi annettu sote-alueille. Perustuslakivaliokunta kuitenkin torppasi esityksen kuntien itsehallintoperiaatteen vastaisena.

Siitä alkoi pitkä kujanjuoksu, joka on työllistänyt virkamiehiä, asiantuntijoita, journalisteja, lobbareita – ja varsinkin perustuslakivaliokuntaa. Matkan varrella ovat muuttuneet niin uudistuksen tavoitteet, painopisteet kuin keinotkin, tiivistää prosessia sisältä käsin seurannut valtiovarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kunnallisalan kehittämissäätiölle tekemässään raportissa.

Kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus nosti ohjelmassaan maakunnat ja valinnanvapausjärjestelmän sote-uudistuksen peruspalikoiksi, mukaan tuli uusia tavoitteita: palvelutuotannon monipuolistaminen sekä yksilön itsemääräämisoikeuden vahvistaminen.

Maaliskuussa 2017 annetussa hallituksen esityksessä sote-uudistuksen tavoitteet oli jälleen muotoiltu uudelleen. Nyt haluttiin kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.

Sosiaali- ja terveysministeriön kuvaus tulevasta sote-järjestelmästä. Lähde STM/Twitter.

Jos terveydenhuollon asiantuntijoilta kysytään, niin tavoitteiden toteutuminen näyttää epätodennäköiseltä. Myös uudistuksen aikataulun venyminen alkaa olla Olkiluoto-luokkaa.

Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola arvioi, että ehdotetuilla kriteereillä on syntymässä maakunnan vaikeasti hallittava järjestelmä, ainakin integraation toteuttamisen ja kustannusten hallinnan näkökulmasta. Ehdotetut ratkaisut pikemminkin lisäävät kustannuksia aiempiin ehdotuksiin verrattuna. Siksi asetettu 3 miljardin säästötavoite on entistä haastavampi.

Valli-Lintu muistaa sote-historiaa niinkin pitkälle kuin Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen aikaiseen Paras-kuntauudistukseen.

”Tanskassa Paras-uudistuksen kanssa samaan aikaan käynnistynyt suuri kuntauudistus viettää tänä vuonna kymmenvuotispäiväänsä. Uudistukseen sisältyi myös sote-uudistus. Tästä uudistuksesta mekin voisimme ottaa oppia. Uudistuksessa oli perälautasäännös ja uudistuksen toteutti vähemmistöhallitus”, huomauttaa Valli-Lintu 62-sivuisen raportin loppusanoissa.