Kommentti: EU:n rajalla soditaan ja sisällä kapinoidaan – ja pian rytisee entistäkin enemmän

Euroopassa ja sen rajoilla vellovat monet kriisit. Nyt pitäisi nähdä jotain muutakin kuin pelkkää julkista paheksuntaa ja kritisointia ja toiveita. Mitä tapahtuu Syyrian pakolaisille ja EU:n arvoille? Edessä on rytäkkä, josta EU selviää entistä vahvempana tai entistä pienempänä. Kirjoitus on vapaasti luettavissa.

Linda Pelkonen
Mitä voidaan odottaa mailta, jossa ihannoidaan vahvaa konservatiivista johtoa ja sisäänpäin kääntyvää kansallismielisyyttä? kysyy MustReadin politiikan toimittaja Linda Pelkonen.

Paavi Franciscus vaati pääsiäispuheessaan loppua Syyrian verilöylylle. Hän vetosi poliittisten päättäjien ja sotilaallisten johtajien omaantuntoon. Saksan liittokansleri Angela Merkel kritisoi Turkkia Syyrian kurdien pommittamisesta. YK antoi Turkille noottia kaksi vuotta kestäneestä poikkeustilasta.

Diktaattori Bashar al-Assadin syrjäyttämistä vaatineet mielenosoitukset yltyivät suuriksi kapinoiksi, sisällissodaksi ja nyt Syyriassa sotivat Iran, Venäjä, Turkki, Yhdysvallat ja lukuisa määrä pienempiä ryhmiä ja tukijoita. Pelkästään maaliskuussa Syyriassa kuoli 3700 ihmistä, kertoo ihmisoikeusjärjestö SOHR.

Syyrian sota ei lopu nopeasti

Olemme saaneet lukea uutisia, joissa Syyrian al-Assad ja Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuivat rauhan rakentamisesta Syyriassa, ei rauha vielä ole lähellä. Sota ei ole enää kiivaimmillaan, mutta rauhastakaan ei voida puhua.

Tuoreiden uutisten ja tietolähteiden valossa on vaikea nähdä, että noin 3,7 miljoonan Syyrian pakolaisen palauttaminen Turkista kotimaahansa onnistuisi kovin nopeasti.

Syyrian Itä-Ghoutan alueella uutisoitiin jälleen sunnuntaina pommituksista. Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo, että noin 70 prosenttia Itä-Ghoutan alueesta on al-Assadin hallitsemaa.

The New York Times -lehti totesi helmikuussa julkaistussa jutussa, että Syyrian sota on jatkunut pitkään, koska siinä on kolme suurta konfliktia samaan aikaan: Turkin ja Pohjoisen kurdiväestön sota, Al-Assadin hallinnon ja kapinallisten sota Itä-Ghoutassa sekä terroristinvastainen sota Isistä vastaan.

Tutkimuslaitos The Century Foundationin Syyria-asiantuntija Aron Lund arvioi Al-Jazeera-lehdelle tammikuussa, että väkivalta Syyriassa voi jatkua vielä vuosia.

“Syyrian hallitus näyttää olevan voittamassa, mutta hitaalla, tuskaisella, epätäydellisellä tavalla. Laajat alueet ovat pitkään Damaskoksen hallinnan ulkopuolella, ja väkivalta voi jatkua vuosia”, Lund sanoi lehdelle.

Suomen ulkoministeriö on helmikuun lopulla määritellyt Syyrian turvallisuustilanteen sanoilla “poistuttava maasta välittömästi”, koska maassa on “rajuja väkivaltaisuuksia”.

Syyrian sotaa on kuvattu maailmanhistorian pahimmaksi humanitaariseksi kriisiksi. Syyriassa etenkin lapsia auttava avustusjärjestö Unicef kertoo, että sota jatkuu edelleen.

“Kuolleiden määrä lasketaan sadoissa tuhansissa, ja yli puolet syyrialaisista on joutunut pakenemaan kodistaan. Jälleenrakentaminen tulee viemään vuosikymmeniä – sitten kun sota joskus loppuu”, Suomen Unicefin tiedottaja Martti Penttilä kirjoitti helmikuussa blogissa.

Syyrian pakolaiset Turkissa

Syyrian pakolaisista (EU:n tietojen mukaan) noin 3,7 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä.

EU solmi Turkin kanssa sopimuksen, jossa Turkki sitoutui pitämään EU:n vastaisen rajansa suljettuna. EU maksoi Turkille kolme miljardia vuoden alkuun mennessä. EU-komissio on esittänyt toisen kolmen miljardin erän maksamista Turkille.

Suomessa viime viikolla vieraillut EU-komission varpauheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi, että sopimus Syyrian kanssa on pian uusittava – oltiinpa Turkin tilanteesta mitä mieltä tahansa. Ulkoministerin eritysiavustaja Pekka Haavisto ja suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen korostivat MustReadille torstaina julkaistussa jutussa, että Turkin ihmisoikeusrikkomukset sisäpolitiikassa ja pommitukset Syyriassa ovat niin pahoja, että sopimusta ei voida jatkaa hinnalla millä hyvänsä. Pitäisi varmistaa, että rahat todella menevät pakolaisleireille ja Turkin sisäpolitiikan räikeät ihmisoikeusrikkomukset korjataan.

Katainen kommentoi keskustelua EU:n ja Turkin sopimuksesta lauantaina. Hän korosti, että Turkille ei voida sanella mitä tahansa ehtoja sopimuksen jatkamiseksi ja tuki on tarkoitettu pakolaisille, ei Turkin valtiolle.

”Jotkut ovat kotimaisessa keskustelussa peräänkuuluttaneet ehdollisuutta avun maksamiseen. Avustusten käytöstä on olemassa tiukat ohjeet, joita tukea välittävien organisaatioiden on noudatettava. Itse humanitaariselle avulle ehtoja ei voi asettaa”, Katainen kirjoitti Facebookissa.

Hän korosti, että Turkin pitää noudattaa demokratiaa ja kunnioitettaa ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan, ja on selvää, että Turkki ei ole näin toiminut.

”Euroopan komissio on ohjannut uudelleen jäsenyysvalmisteluihin tarkoitettua tukea siviiliyhteiskunnan, perusoikeuksien, tiedotusvälineiden sekä koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen. Tuen kokonaismäärää on leikattu tältä vuodelta yli 100 miljoonalla eurolla, ja mikäli ihmisoikeustilanne Turkissa ei parane, jatkunevat leikkaukset entistä suurempina”, Katainen kirjoittaa.

Katainen huomauttaa, että EU:n ja Turkin sopimus on toiminut, sillä Eurooppaan tulleiden pakolaisten määrä on vähentynyt 97 prosenttia sopimuksen solmimisesta.

Puola ja Unkari

Katainen mainitsi viime viikolla myös huolensa Puolan ja Unkarin kehityksestä.

Unkaria hallitseva Fidesz-puolue ja pääministeri Viktor Orbán ovat muuttaneet Unkaria kovalla kädellä saatuaan vallan vuonna 2010. Vuonna 2013 Unkari muutti perustuslakiaan EU:n kovasta vastarinnasta huolimatta. Uusi perustuslaki rajoittaa merkittävästi perustuslakituomioistuimen valtaa ja auttaa Feidesziä juurruttamaan ideologiaansa opposition kustannuksella. Uusi laki myös rajoittaa muiden puolueiden mahdollisuuksia käydä vaalikampanjaa tiedotusvälineissä.

Unkarissa on huhtikuussa parlamenttivaalit. Kuitenkaan julkisia vaaliväittelyjä ei nähdä televisiossa, kertoo Suomen Kuvalehti. Fidesz-puolueen pakolaisvastaiset mainoskampanjat purevat vaikka pakolaisvirta Eurooppaan hyytyi jo pari vuotta sitten.

Puolassa konservatiivinen hallitus on pyrkinyt muuttamaan oikeuslaitosta suuntaan, jonka pelätään heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Riippumatonta oikeuslaitosta  pidetään keskeisenä osana EU:n oikeusvaltioperiaatetta.

Euroopan tulevaisuus

EU:lla ei muutenkaan ole ollut viime vuosina helppoa. Vaikka eurokriisi, Brexit, Venäjän vastapakotteet ja valeuutisointi ovat vieneet voimavaroja, EU:n pitäisi nyt olla vahva ja aloitteellinen. Pelkkä julkinen paheksunta ja niin sanottu tulipalojen sammuttaminen ei riitä, jos eurooppalaisista arvoista ja hyvinvoinnista halutaan pitää kiinni.

Hyvä alku oli meppien tuore vaatimus journalistien suojelemiseksi. Mepit korostivat riippumattomien tiedotusvälineiden merkitystä demokraattiselle yhteiskunnalle. Lehdistönvapaus ja moniääninen media ovat sananvapauden kulmakiviä.

Katainen ehdotti viime viikolla Helsingissä käydessään budjettituen jäädyttämistä niiltä mailta, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Ehdotus todennäköisesti saa kovaa vastustustakin, mutta EU:n keinot alkavat olla vähissä.

EU-komissio ilmoittikin loppuvuodesta, että Puolaa kohtaan voidaan aloittaa rankaisumenettely, jos se ei muuta toimintaansa. Puola ei ole ollut myöntyväinen EU:n pyyntöihin vaan on kritisoinut niitä.

Edessä saattaakin olla rankaisukeinojen uhan alle joutuvien kova taistelu EU:ta vastaan. Mitä voidaan odottaa mailta, joissa ihannoidaan vahvaa konservatiivista johtoa ja sisäänpäin kääntyvää kansallismielisyyttä? Edessä on rytäkkä, josta EU selviää entistä vahvempana tai entistä pienempänä.

Juttuun lisätty lause 2.4.2018 klo 21.24: ”Pelkästään maaliskuussa Syyriassa kuoli 3700 ihmistä, kertoo ihmisoikeusjärjestö SOHR.”