Lyhyesti: Nuorten miesten työllisyys ei selitä syntyneiden määrää
- Julkisuudessa on levinnyt kuva, jossa syntyneiden määrää on selitetty työttömyysasteella.
- Määrää on kuitenkin loogisempaa verrata määrään: Työllisten 25–34-vuotiaiden miesten määrässä ei ole tapahtunut sellaista laskua, joka voisi selittää syntyneiden määrän laskua.
- Käänne syntyvyydessä tapahtui jo useita vuosia ennen kuin työllisyys kääntyi laskuun.
- Julkisuudessa levinneen kuvan perusteella ei kannata tehdä mitään poliittisia päätöksiä, vaikka huoli sekä syntyvyydestä että nuorten miesten kasvaneesta syrjäytymisestä on aiheellinen.
Julkisuudessa on viime päivinä laajasti levinnyt kuva, jonka viesti on, että nuorten miesten syrjäytyminen selittää syntyvyyden laskun. Syntyvyyden laskun ja nuorten miesten heikon työllisyyden välistä mahdollista yhteyttä pohdiskeli taannoisessa Keva-päivässä Helsingin Sanomien mukaan myös valtiovarainministeriön kansliapällikkö Martti Hetemäki. Lehden mukaan onkin selvää, että syntyvyys on nopeasti myös politiikan agendalla, kun VM:ssäkin on nyt herätty asiaan.
Lähde: Helsingin Sanomat
Kuva herättää monta kysymystä. Onko näennäisen yhteyden takana todellinen syy-yhteys, sattuma vai heijastavatko molemmat käyrät omalla tavallaan samaa asiaa – eli heikkoa talouskehitystä?
Mahdollinen syy-yhteys lienee, että lapsia ei synny koska syrjäytyneistä (vailla työtä olevista miehistä) ei tule isiä.
Outoa kuvassa on kuitenkin silloin se, että siinä yhdistetään työllisyysaste syntyneiden määrään. Luontevampaa olisi, että yhteys näkyisi työllisten määrän ja syntyneiden määrän välillä. Määrää on syytä verrata määrään ja suhdetta suhteeseen.
Työllisten, 25–34-vuotiaiden miesten määrässä ei ole kuitenkaan tapahtunut juurikaan laskua. Tämä selittyy sillä, että 25–34-vuotiaiden lukumäärä on ylipäänsä viime vuosina kasvanut.
Näin ollen selityksenä tuskin on se, että mahdollisia isiä on liian vähän. Pitkään jatkunut heikko työllisyystilanne on sen sijaan todennäköisesti lisännyt tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta. Tästä syystä valmius hankkia lapsia on ylipäätänsä laskenut, sekä työllisten että työtä vailla olevien miesten keskuudessa. Järkevää onkin verrata työllisyysastetta ”syntyvyysasteesseen” eli syntyneiden määrää jokaista 25–34-vuotiasta nuorta miestä kohti. Silloin selviää, väheneekö todennäköisyys tulla isäksi, kun työllisyys laskee.
Tälläkään tarkastelulla ei saada mitään selkeää yhteyttä. Syntyvyys kääntyi laskuun jo vuonna 2006, jolloin työllisyysaste oli vielä nousussa. Tilastojen mukaan syntyvyydellä ja työllisyyasteella ei ole ollut yhteyttä myöskään aiempina vuosikymmeninä ainakaan lähimenneisyydessä. 1990-luvun laman aikana, jolloin työllisyys romahti paljon rajummin, ei nähty laskua syntyvyydessä.
Tilastojen mukaan syntyneiden absoluuttinen lukumäärä kääntyi laskuun vasta vuonna 2010. Nuorten miesten määrään suhteutettu syntyvyys kääntyi laskuun sen sijaan jo aiemmin, vuonna 2006. Ero selittyy sillä, että 25–34-vuotiaiden miesten lukumäärä kasvoi reippaasti vuosikymmenen lopulla.
Perusteellisen selityksen löytämiseksi syntyvyyden laskulle täytyisi ottaa huomioon myös se, että kaikkien lasten isät eivät kuulu 25–34-vuoden ikäluokkaan. Tämä selittää todennäköisesti sen, miksi syntyneiden määrä on aikaisemmin kääntynyt nousuun ja laskuun ennen kuin 25–35-vuotiaiden lukumäärässä on nähty vastaavaa käännettä. Jotkut isät ovat nuorempia, eli tulevien 25–34-vuotiaiden lukumäärä vaikuttaa myös syntyneiden määrään.
Myös naisten määrä (ja työllisyystilanne) korreloivat vahvasti miesten määrän (ja työllisyystilanteen) kanssa. Siten tällaisella tarkastelulla ei pystytä selvittämään, onko syy-yhteyttä miesten ja syntyneiden määrän välillä. Mahdollinen syy-yhteys voi olla naisten määrän (ja työllisyystilanteen) ja syntyneiden määrä vällillä.
Joka tapauksessa julkisuudessa levinneen kuvan perusteella ei kannata tehdä mitään johtopäätöksiä.
