Kaupallinen yhteistyö Lahden kaupunki

Ympäristömummoja, voimalainvestointeja ja kiertotaloutta – näin Lahdesta tuli Euroopan Green Capital

Vesijärven puhdistamisesta se alkoi, tätä päivää on hiiletön energia ja tulevaisuutta henkilökohtainen päästökauppa – Lahden tie Euroopan ympäristöpääkaupungiksi on ollut pitkä ja määrätietoinen. VAPAA LUKUOIKEUS

Lahden kaupunki
”Taustalla on vuosien systemaattinen työ, että ylipäätään tullaan tilanteeseen, jossa päästään ympäristöpääkaupungiksi", sanoo kestävystieteen professori Lassi Linnanen. Hän on tehnyt akateemista tutkimusta Lahdessa jo parikymmentä vuotta. Kuva: Lahden kaupunki

Kolmas kerta sanoi toden: kahdesti mitalisijoille kärkkymään jäänyt Lahti nappasi kesäkuussa Oslossa itselleen Euroopan ympäristöpääkaupunki eli Green Capital -tittelin vuodelle 2021. Kaupunki oli todella panostanut hakemusprosessiin, mutta pelkällä vetävällä esityksellä tiukassa kisassa ei selviä.

”Taustalla on vuosien systemaattinen työ, että ylipäätään tullaan tilanteeseen, jossa päästään ympäristöpääkaupungiksi. Ympäristö on aika pitkään ollut yksi Lahden alue- ja osin elinkeinopolitiikankin kärjistä”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, kestävystieteen professori Lassi Linnanen.

Lahtelainen Linnanen on tehnyt akateemista tutkimusta kotikaupungissaan 2000-luvun alkuvuosista asti, joten hän tuntee historian hyvin.

Lahden ympäristöherätys alkoi jo 1980-luvulla. Herättäjänä toimi saastunut Vesijärvi, jonka puhdistamiseksi syntyi suoranainen kansanliike. Vesijärvestä käynnistyi myös kaupungin ympäristöjohdon ja tutkijoiden yhteistyö. Silloin tutkimuskumppanina oli Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, joka toimii Lahdessa edelleen.

Pitkä tie ympäristöpääkaupungiksi

Lähde: Lahden kaupunki

Virallisesti Lahdesta tuli yliopistokaupunki vasta tämän vuoden alussa, kun Lahden ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhdistyivät. Tämä Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto on Linnasen nykyinen työpaikka.

”Nykyään meidän kestävyystieteen noin 30–40 hengen porukasta karkeasti puolet on Lappeenrannassa ja puolet Lahdessa. Omasta tutkimusryhmästäni suurempi osa on Lahdessa, mutta kahden kampuksen taktiikalla tässä mennään”, kertoo Linnanen. Hänen tutkimusryhmällään on meneillään Suomen Akatemian rahoittama Kohti kestävää käyttäjälähtöistä biotaloutta -hanke.

Sekä strategiaa että käytäntöä

Ympäristötyö Lahdessa on alusta asti sisältänyt sekä tutkimusta, strategiatyötä että käytännön toimia. Kaupungin ensimmäinen ympäristöstrategia syntyi vuonna 2009. Silloin osana kaupunkistrategiaa otettiin tavoitteeksi vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

Samaan aikaan ympäristöajattelua on viety asukkaiden arkeen. Ympäristökasvatus aloitetaan jo varhain: vapaaehtoiset ympäristömummot ja -vaarit vierailevat päiväkodeissa tutustuttamassa lapsia luontoon ja arkisiin ympäristötekoihin. Jätteiden lajittelu on jo pitkään ollut kaupunkilaisille itsestäänselvyys,

Kiertotalouden perusteet ovat tulleet lahtelaisille tutuiksi jätteiden lajittelun kautta. Kaatopaikalle päätyy enää 4 prosenttia kaupungissa tuotetuista jätteistä. Kujalan edistyksellisessä jätekeskuksessa kierrätetään esimerkiksi kattohuopaa osaksi uutta asvalttia.

Vuonna 2017 Päijät-Hämeeseen syntyi maakunnallinen kiertotalouden tiekartta, ensimmäisenä Suomessa.

”Kierrätyksen keskeinen ilmiasu on, että energiajae, muovi ja muut jakeet kerätään poltettavaksi ja siitä syntyy kaukolämpöä. Tässä on lahtelaisille se konkreettinen kierrätyksen, energian ja ilmaston yhteen kytkeminen”, kuvaa Linnanen.

Uusi kunnianhimoinen tavoite

Tällä hetkellä polttavin ympäristökysymys on ilmastonmuutoksen torjunta. Kesäkuussa Lahden kaupunginhallitus päätti uudesta tavoitteesta, joka on suomalaiskaupunkien kunnianhimoisin: hiilineutraalisuus vuoteen 2025 mennessä.

Kunnianhimolla on ainakin kaksi perustetta. Ensinnäkin aiempi vuoden 2009 tavoite näytti täyttyvän etuajassa. Jo tähän mennessä tuotantolähtöisiä päästöjä on vähennetty noin 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Ja energiantuotannon muutokset mahdollistavat suunnan jatkumisen. Kuten Lahden Green Capital -hakemuksesta ilmenee, energiantuotanto aiheuttaa noin 70 prosenttia kaupungin päästöistä.

Iso askel päästövähennyksissä tuli harpattua viime keväänä, kun Lahti Energian Kymijärvi III -voimala otettiin käyttöön. Uusi voimala mahdollistaa kivihiilen käytön lopettamisen kokonaan.

”Kymijärvi II ja III ovat molemmat niin sanottuja moniruokaisia voimaloita, joissa voidaan käyttää tilanteen mukaan monia vähäpäästöisiä polttoaineita”, kertoo Lahti Energian hallituksen puheenjohtaja Jukka Ottela. Kaasutusvoimala Kymijärvi II otettiin käyttöön vuonna 2012.

Linnasen mukaan kaikki hiilineutraalisuustavoitteet ovat haastavia, mutta hän uskoo Lahden saavuttavan tavoitteensa nykymääritelmän mukaan.

”Kun sanotaan että Lahti on hiilineutraali, sillä tarkoitetaan tiettyjä kaupungin alueella tapahtuvia asioita, ei kaikkia. Sillä rajauksella millä se nykyään on määritelty, kaukolämpö ja siinä yhteydessä tapahtuva sähköntuotanto näyttelee isoa roolia. Biomassa pystytään laskemaan lähes hiilineutraaliksi ja silloin ne tavoitteet on mahdollista saavuttaa”, arvioi Linnanen.

Seuraavaksi kiertotalousyhtiö?

Lahti Energian seuraavaa askelta pohjustaa tuore konsulttiselvitys, jossa esitellään eri vaihtoehtoja yrityksen toiminnan kehittämiseksi.

”Meillä on asiat hyvin ja kassavirta kunnossa. Uusin voimalaitosinvestointi maksoi kuitenkin 80 miljoonaa euroa ja tämän takia on velkaannuttu suht voimakkaasti. Vastuullinen omistaja analysoi yrityksen tilannetta aika ajoin”, Ottela perustelee selvitystä.

”Energia-ala on nyt valtavassa murroksessa, itse vertaan tätä telecom-alaan, jolla muutokset alkoivat kymmenen vuotta sitten. Koko ajan tulee uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin Lahti Energian pitäisi pystyä reagoimaan. Niissä kannattaa olla mukana, koska niitä kortteja jaetaan vain kerran.”

Ottela viittaa länsisuomalaisiin tuulivoimahankkeisiin, joissa Lahti Energia on osakkaana. Tähänastiset investoinnit ovat olleet kannattavia.

Vesijärven tila on kohentunut vuodesta 1994 alkaen. Nykyisin Vesijärvi-viikko kokoaa joka kesä yhteen luontoon, vesistöihin ja Vesijärveen liittyviä tapahtumia.

Vaihtoehdoista jatkovalmisteluun on noussut kaksi. Ensimmäisessä Lahti Energialle haettaisiin kumppanuutta myymällä vähemmistöosuus yrityksestä. Kumppanin pitäisi kyetä tuomaan yritykseen myös uutta osaamista, sanoo Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen.

Toinen vaihtoehto olisi yhdistää toimintoja Lahti Energiasta, Lahti Aquasta ja Päijät-Hämeen Jätehuollosta uudeksi kiertotalousyritykseksi. Konsulttiselvityksen mukaan kiertotalousyritys mahdollistaisi etenkin uusien palveluiden kehittämisen.

”Katsottaisiin, onko näissä kolmessa yrityksessä kiertotalouteen liittyviä toimintoja, joita kannattaisi yhdistää niin, että syntyisi enemmän kuin osiensa summa”, sanoo Mäkinen.

Tällä hetkellä meneillään on vaihtoehtoihin tutustuminen ja julkinen keskustelu, päätös syntyy Mäkisen arvion mukaan vuoden 2020 puolella.

… ja henkilökohtaista päästökauppaa?

Mitä Lahden hiilineutraaliuden laskutapa sitten ei ota huomioon? Muualla kuin kaupungin alueella tapahtuvia asukkaiden päästöjä, kuten esimerkiksi lomalentoja, huomauttaa Linnanen. Ylipäänsä hän korostaa, että energiajärjestelmän muutosten lisäksi myös kuluttajien on tehtävä elämäntapamuutoksia.

”Jos otettaisiin tällainen kulutuslähtöinen näkökulma eli lahtelaisten hiilineutraalisuus, siitä ollaan vielä kaukana.”

Askel tähän suuntaan on maailman ensimmäinen henkilökohtaisen päästökaupan mahdollistava sovellus, jonka kehittämiseen Linnasen tutkimusryhmä on osallistunut. Sovellus laskee käyttäjänsä liikkumisesta syntyneet hiilidioksidipäästöt ja vertaa niitä keskivertotasoon. Käyttäjän liikkumismuoto tunnistetaan automaattisesti, esimerkiksi käveleekö hän vai onko autossa.

”Me olemme kehittäneet kokeilussa käytettävän päästökauppamallin, liikkumismuodon tunnistus perustuu Moprim Oy:n teknologiaan, ja itse sovelluksen kehityksestä vetovastuu on ollut Lahden ammattikorkeakoululla”, kertoo Linnanen.

Sovelluksella on menossa laajennettu loppukäyttäjien testivaihe Lahdessa. Seuraavassa pilottivaiheessa jos viikkopäästöt jäävät alle keskiarvon, käyttäjä palkitaan pienillä eduilla kuten alennustarjouksilla tai kenties maksuttomilla bussilipuilla. Keskiarvon ylittäjille kerrotaan asiasta, mutta heille ei koidu seuraamuksia.

”Jos kyseessä olisi aito päästökauppatilanne, pitäisi ostaa kiintiön ylitysoikeuksia ja niille muodostuisi markkinahinta”, Linnanen kuvaa.

Lisää huomiota liikkumiseen

Ympäristöpääkaupunkivuoteen 2021 Lahti valmistautuu jo monin tavoin. Nimitys tarkoittaa sitä, että parin vuoden päästä Lahdessa järjestetään lukuisia kansainvälisiä ja paikallisia ympäristöalan tapahtumia. Ympäristötavoitteissakaan ei ole tarkoitus jäädä laakereille lepäämään.

Erityisenä haasteena Lahti näkee liikenteen, jonka suoritemäärä on kasvanut lähes 60 prosenttia vuodesta 1990. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen, että vuonna 2030 sen omissa toiminnoissa käytetään biokaasu- tai sähköautoja.

Ensi vuonna on tulossa kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma, joka yhdistetään yleiskaavaprosessiin. Kaupungin tiiviys vaikuttaa keskeisesti siihen, miten helppoa kestäviä liikkumismuotoja on käyttää.

Heidi Hammarsten

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta