Ennakoiva, ehkäisevä, henkilökohtainen ja osallistava P4-lääketiede hyödyntää laajasti terveystietoa ja genomidataa. Näiden avulla tunnistetaan yksilölliset riskit sekä räätälöidään hoito jokaiselle sopivaksi.
Geenitestauksen ja digitaalisten sovellusten avulla voidaan havaita esimerkiksi kohonnut riski sairastua tiettyihin sairauksiin ja kohdentaa ennaltaehkäisevät toimet oikea-aikaisesti.
Laajat data-aineistot mahdollistavat digitaalisten kaksosten rakentamisen, jotka mallintavat yksilön terveyttä tarkasti. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan arvioida ennaltaehkäisevien toimenpiteiden sekä hoitojen vaikuttavuutta ja turvallisuutta ennen niiden toteuttamista.
Tämä avaa uusia mahdollisuuksia kohti entistä ennakoivampaa ja yksilöllisempää lääketiedettä. Hoidon vaikuttavuus paranee ja terveydenhuollon resurssien kuormitus kevenee.
Tarvitaan eettistä harkintaa
Ihmisen perimään liittyvän genomitiedon ja terveysdatan hyödyntäminen vaatii kuitenkin tarkkaa eettistä harkintaa. Potilaan yksityisyys, tietosuoja ja suostumus ovat keskeisiä periaatteita.
Potilaan tulee ymmärtää, mihin häntä koskevia tietoja käytetään. Hänen pitää myös olla mukana päätöksenteossa.
P4-lääketieteen kehitys edellyttää hoitohenkilöstöltä uutta osaamista. Koulutuksen tulee tukea ammattilaisten osaamista nopeasti kehittyvällä alueella, jotta he voivat hyödyntää uusinta tietoa potilaan parhaaksi.
”Suurin haaste liittyy tiukkaan sääntelyyn, joka voi hidastaa datan tehokasta käyttöä.”
Eettinen ohjaus ja siihen liittyvä lainsäädäntö varmistavat, että kehitys kunnioittaa potilaan oikeuksia ja osallisuutta – ja että potilas saa tehokkaan ja turvallisen hoidon.
Suurin haaste liittyy tiukkaan sääntelyyn, joka voi hidastaa datan tehokasta käyttöä. Tasapaino sääntelyn ja innovaatioiden välillä on ratkaisevaa. Vaarana on, että suomalainen ja eurooppalainen lainsäädäntö tekevät datan hyödyntämisestä liian vaikeaa. Tämä palvelisi vain kilpailijamaita, kuten Kiinaa.
Tarvitaan vastuullisuutta
Tampereen yliopisto oli yhteistyökumppanina Tampereen ammattikorkeakoulun käynnistämässä PROFITU-hankkeessa, joka tarttui vastuullisuuskysymyksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen yhteydessä
PROFITU-hankkeen kotimaiset yhteistyökumppanit ovat THL, TAYS ja Tampereen biopankki. Kansainvälisiä kumppaneita ovat mm. GenoNurse-konsortio, G2NA-globaalijärjestö, South Wales University, National Cancer Institute USA ja Athabasca University Kanada.
- kehitettiin TAMKin henkilöstön osaamista,
- luotiin potilastiedon ja geenitiedon vastuullisen hyödyntämisen tiekartta,
- kehitettiin aihealueen koulutusta ja osaamista terveydenhuollossa sekä
- integroitiin genomitieto hoitotyön tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmiin.
Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä kansallisten sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Opiskelijat osallistuivat kehittämistyöhön opinnäytetöiden ja kehittämistehtävien kautta.
Eurooppalainen malli genomitiedon integroimiseksi hoitotyön koulutukseen
GenoNurse-hankkeessa kehitettiin eurooppalainen malli geneettisen ja genomisen hoitotyön koulutukseen. Mallin avulla genomitieto voidaan integroida hoitotyön opetukseen ja käytäntöön eri maissa.
Hankkeessa luotiin avoin digitaalinen oppimateriaali GenoNurse eBook sekä GenoNurse Roadmap, joka ohjaa mallin käyttöönottoa oppilaitoksissa. Hankkeen aikana järjestettiin laajasti koulutuksia, webinaareja ja pilotteja, joissa testattiin mallin toimivuutta käytännössä.
Taustalla oli tarve varmistaa, että tulevaisuuden sairaanhoitajilla on riittävät valmiudet hyödyntää genomitietoa potilastyössä ja ohjauksessa. GenoNurse-hankkeen tulokset ovat vapaasti saatavilla ja tukevat genomitiedon laajaa käyttöönottoa hoitotyössä Euroopassa.
Tarvitaan silta tutkimuksen, opetuksen ja työelämän välillä
Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on kehitetty sairaanhoitajakoulutuksen sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetussuunnitelmia nimenomaan genomitiedon näkökulmasta.
Tampereen yliopiston (TAU) lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa on toteutettu soveltuvin osin lääketieteen sekä bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelmien integraatiota.
Myös ammattikorkeakoulun ja yliopiston tutkinto-ohjelmien yhteistyö on osoittautunut toimivaksi.
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta on P4-lääketieteen edelläkävijä. Tiedekunnan tutkimus yhdistää lääketieteen, biotieteiden, terveysteknologian ja datatieteiden osaamisen, mikä mahdollistaa ennakoivan lääketieteen ja yksilöllisten hoitojen kehittämisen.
Tiedekunta perusti yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa Suomen ensimmäisen P4-lääketieteen työelämäprofessuurin. Tavoitteena on ennen kaikkea tuoda tutkimus ja opetus lähemmäs työelämää.
Professuuri toimii sillanrakentajana tuomalla työelämän ajankohtaiset haasteet ja kehitystarpeet opetukseen ja tutkimukseen. Se myös vie uusimman tutkimustiedon nopeasti käytäntöön.
Saara Lehtonen
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.