Euroopan komissio julkisti 6. helmikuuta vuoden 2040 ilmastotavoitteensa. Niiden mukaan EU tavoittelee kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kyseessä on välitavoite matkalla kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa vuonna 2050.
Komission uudet tavoitteet ovat tuoreeltaan kohdanneet harvinaisen jyrkkää kritiikkiä Euroopan parlamentin kansallismielisen ja konservatiivisen oikeiston taholta. Riski komission asettamien tavoitteiden vesittymisestä ensi kesän parlamenttivaaleja seuraavissa neuvotteluissa johtuu osaltaan siitä, että päästöleikkauksiin kielteisesti suhtautuvien osuus Euroopassa on viimeisimpien ennusteiden mukaan kasvussa. Uudet liikenteen, teollisuuden ja maatalouden päästövähennystavoitteet koskettavat aikaisempaa suoremmin tavallisia kansalaisia.
Mielipidemittaukset ovat useiden kuukausien ajan osoittaneet samaan suuntaan: Euroopan parlamentti kääntyy jyrkästi oikealle ensi kesäkuun vaaleissa. Kansallismielisten ja oikeistokonservatiivisten puolueiden odotetaan lisäävän merkittävästi kannatustaan vihreiden, vasemmiston ja liberaalien kustannuksella. Ennusteet ovat tietenkin vain ennusteita ja kevään mittaan kannat voivat myös muuttua.
Nykyisten ennusteiden mukaan nykyisen parlamentin valtavirran poliittiset ryhmät – keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP), keskustavasemmistolaiset sosialistit ja demokraatit (S&D), keskustalainen Uudistuva Eurooppa (RE) ja Vihreät (G/EFA) – menettävät Euroopan parlamentin jäseniä.
Erityisesti populistinen oikeisto, mukaan lukien Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR) ja äärioikeiston Identiteetti ja demokratia (ID), nousevat ennusteissa päävoittajiksi, ja niillä on todellinen mahdollisuus päästä ensimmäistä kertaa enemmistökoalitioon.
Nykyisen parlamentin aikana ECR:n parlamentaarikot ovat olleet muiden ryhmittymien tapaan mukana parlamentin lainvalmistelutyössä. Avoimesti EU-vastainen ID puolestaan on yhteistyökyvyttömänä ja -haluttomana pidetty Cordon Sanitaire-eristämispolitiikan mukaisesti ulkona kaikesta yhteistyöstä.
On siis epäselvää, kykenisivätkö ne vaalivoitonkaan jälkeen yhteistyöhön. Aikaisempien kokemusten perusteella kansallismielisyydellä ja muukalaispelolla ratsastavien populistipuolueiden on ollut hyvin vaikea taipua tekemään ylikansallista yhteistyötä edes samanmielisten veljespuolueiden kanssa.
Joka tapauksessa se vihreä aalto, joka nähtiin edellisissä europarlamenttivaaleissa vuonna 2019 ja loi edellytykset Euroopan vihreälle siirtymälle saattaa kesäkuun vaalien jälkeen olla suurissa vaikeuksissa.
European Council on Foreign Relations, ECFR -ajatushautomon tammikuun lopussa julkaiseman raportin mukaan tulevien Euroopan parlamentin vaalien suurimmat poliittiset vaikutukset koskevat todennäköisesti ympäristöpolitiikkaa.
Nykyisessä parlamentissa keskustavasemmiston koalitio on yleensä voittanut ympäristöpoliittisissa kysymyksissä, mutta monet näistä voitoista on saavutettu hyvin pienillä marginaaleilla. ECFR:n mukaan merkittävä siirtymä oikealle uudessa parlamentissa vaikeuttaisi jatkossa merkittävästi EU:n Green Deal -linjausten hyväksymistä ja täytäntöönpanoa.
Esimakua tästä saatiin 10. helmikuuta, kun alankomaalainen ilmastokomissaari Wopke Hoekstra esitteli parlamentille Strasbourgissa komission vuoden 2040 ilmastotavoitteita. Jos parlamentissa käytetyt puheenvuorot yhdistetään viimeisimpiin ennusteisiin kesäkuisten vaalien lopputulemasta, komission ehdotukselle voidaan ennakoida kylmää kyytiä.
Kansallismieliset ja äärioikeisto kritisoivat ilmastotavoitteita epärealistisiksi
Kansallismielisen ECR-ryhmän puolesta puhuneen tšekkiläisen Euroopan parlamentin jäsenen Alexandr Vondran mukaan on epärealistista tavoitella päästöjen leikkaamista 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Hänen mukaansa komission esityksessä ei ole todellisuudessa edes kysymys ilmastosta vaan yrityksestä rajoittaa ihmisten valinnanvapautta ja pakottaa heidät muuttamaan elämäntapaansa. Jälkimmäisessä väitteessään hän oli tietenkin oikeassa.
Vondra varoitti, että komissio ottaa merkittävän riskin tuodessaan esityksen kaltaisen paperin käsittelyyn ennen kesäkuun EU-parlamenttivaaleja. Hänen mukaansa kansalaisten kärsivällisyys ei kestä komission esityksen väistämättä mukanaan tuomia energian, liikenteen, asumisen, lihatuotteiden ja peruselintarvikkeiden hintojen nousua.
Vondran varoituksella on hyvät perusteet. Tammikuun puolivälin ennusteiden mukaan hänen poliittisen ryhmänsä, Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR), odotetaan kasvattavan parlamenttipaikkansa 80:een kesäkuun vaalien jälkeen nykyisestä 62 paikasta. Myös Suomen Perussuomalaiset kuuluu ECR-ryhmään.
Äärioikeiston Identiteetti ja demokratia (ID) -ryhmän odotetaan kasvavan EU-vaalien jälkeen 73 paikasta nykyisessä parlamentissa 93 paikkaan. Heitä edusti 2040-käsittelyssä Strasbourgissa Saksan AfD-puolueen europarlamentaarikko Sylvia Limmer, joka Euroactiv-verkkojulkaisun mukaan varoitti yhä korkeampien EU-tason päästövähennystavoitteiden asettamisen taloudellisista seurauksista.
Hänen mukaansa Saksa on jo nyt kauhuesimerkki siitä, kuinka maan teollisuus taantuu koska saksalaisilla yrityksillä ei ole varaa maailman korkeimpiin sähkön hintoihin. Lisäksi hän muistutti, että vaikka uusiutuvien energialähteiden osuus Saksassa on paperilla kasvanut, todellisuudessa useina tuulettomina tai pilvisinä päivinä edelleen yli 90 prosenttia sähköstä on tuotettava hiilellä, öljyllä ja kaasulla. Limmerin mukaan punavihreä politiikka on aiheuttanut pahimman taloudellisen romahduksen EU:n historiassa.
ID-ryhmän suhtautumista globaaleihin ilmastotavoitteisiin kuvasi hyvin se, että Limmer valitti, kuinka EU-maiden bruttokansantuote on pudonnut 14,3 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta samaan aikaan kun BRICS-maiden nousevat taloudet ”nauttivat” hiilidioksidipäästöjen noususta ja kasvavasta 32 prosentin osuudesta maailman BKT:sta.
Keskustaoikeiston EPP flirttailee maanviljelijöiden ja pienituloisten suuntaan
Keskustaoikeistolaisen parlamenttiryhmän EPP:n ympäristötiedottaja, saksalainen Euroopan parlamentin jäsen Peter Liese onnitteli Strasbourgissa komissiota aidon vuoropuhelun aloittamisesta EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on taustaltaan juuri EPP:sta.
Vaikka EPP:n odotetaan jatkavan suurimpana ryhmänä parlamentissa myös kesäkuun vaalien jälkeen (178 paikkaa verrattuna nykyiseen 182:een), puolue on viime aikoina ottanut selkeästi aikaisempaa kriittisemmän asenteen ympäristöasioissa ja myötäillyt kannoissaan jyrkemmän laidan konservatiiveja. Pelko äänestäjien valumisesta oikealle näkyy nyt EPP:n ympäristökannoissa.
Viimeisen vuoden aikana EPP on pyrkinyt puhuttelemaan erityisesti maanviljelijöitä. Se on vetänyt hanketta EU:n torjunta-aineasetuksen peruuttamiseksi ja yritti torpata ehdotetun EU:n luonnon ennallistamislain, jota maanviljelijät ovat voimakkaasti vastustaneet.
Viime aikojen traktoriprotestit Euroopassa ovat selvästi vaikuttaneet lisää EPP:n linjauksiin. Kommentoidessaan parlamentille komission esitystä, Saksan kristillisdemokraatteihin kuuluva Liese muistutti, että maatalous on ainoa sektori, joka todella poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, ja siksi sen tarpeet on huomioitava.
Ilmastotavoitteiden suunnittelussa on Liesen mukaan huomioitava maanviljelijöiden lisäksi myös ne pienituloiset kansalaiset, joilla ei ole varaa sähköautoihin tai lämpöpumppuihin. Siksi komission on pidettävä huolta siitä, että jäsenvaltiot pitävät lupauksensa tukea muun muassa pienituloisia perheitä siirtymävaiheessa.
Vasemmisto: komission uusi esitys tarkoittaa vain kiinnipitämistä vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta
Europarlamentin Sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D) on johdonmukaisesti kannattanut aggressiivisia päästöleikkauksia, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta hillitä ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen kyettäisiin pitämään kiinni.
S&D:n odotetaan pysyvän toiseksi suurimpana ryhmänä parlamentissa kesäkuun vaalien jälkeen 143 paikallaan, kun niitä on nyt 154.
Komission uusinta esitystä kommentoineen alankomaalaisen S&D:n europarlamentaarikko Mohammed Chahimin mukaan ehdotus vuoden 2040 päästöleikkaustasosta noudattaa vain käytännössä aikaisemmin sovittua aikataulua. Jotta vuoteen 2050 mennessä Euroopassa saavutettaisiin sovitulla tavalla ilmastoneutraalius, Chahimin mukaan se tarkoittaa automaattisesti sitä, että jo kymmenen vuotta aikaisemmin on päästävä 90 prosentin pudotukseen vuoden 1990 päästötasosta.
Chahim muistutti ammottavasta kuilusta vihreän teknologian investointien määrässä Euroopassa verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Hänen mukaansa EU:n lipsuminen asettamistaan ilmastotavoitteista jättäisi maanosan yhä pahemmin jalkoihin kilpailussa vihreän teknologian kehittämisessä.
S&D:n tavoin myös parlamentin laitavasemmisto tukee komission esitystä vuoden 2040 päästöleikkauksista. Parlamentin tällä hetkellä pienimmän ryhmän, Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL), odotetaan voittavan 37 paikkaa kesäkuun EU-vaaleissa, kun niitä on tällä hetkellä 41.
Uudistuva Eurooppa ja vihreät kannattavat komission esitystä, mutta ovat häviämässä vaalit
EU-parlamentin ympäristövaliokunnan ranskalaisen puheenjohtajan ja liberaaliseen Uudistuva Eurooppa -parlamenttiryhmään kuuluvan Pascal Canfinin mukaan ryhmä kannattaa komission 90 prosentin tavoitetta, koska se perustuu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tieteelliseen konsensukseen ilmaston lämpenemisestä.
Uudistuva Eurooppa -parlamenttiryhmän ennustetaan mielipidemittauksissa supistuvan vaalien jälkeen 84 paikan ryhmäksi nykyisen 108 edustajan asemesta.
Toinen puolue, jonka odotetaan kärsivän suuria tappioita kesäkuun äänestyksen jälkeen, on vihreät, jonka paikkaluvun ennustetaan putoavan viiteenkymmeneen nykyisestä 74:stä.
Europarlamentaarikko Bas Eickhout, joka on yksi Alankomaiden vihreiden kahdesta pääehdokkaasta kesäkuussa, sanoi Strasbourgissa että vihreät tukevat komission suosittelemaa 90 prosentin tavoitetta vuodelle 2040, vaikka se onkin Euroopan ilmastonmuutosta käsittelevän tieteellisen neuvoa-antavan komitean kannattaman 90–95 prosentin haarukan alalaidassa. Eickhoutin mukaan keskeistä komission esityksessä on antaa selkeä signaali fossiilisten energialähteiden käytön lopettamisesta koko sähköjärjestelmässä.
Tämän sisällön mahdollistaa Energiateollisuus ry.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.