”Seitsemäntoista euroa kourassa. Nyt taas kelpaa opettaa.” Näin lauleskeli videollaan suosittu virolainen stand up -koomikko Anders Melts, ja toi näin oman sarkastisen panoksensa opettajien palkkataisteluun.
Pitkin viime syksyä jatkuneet ja umpikujaan päättyneet palkkaneuvottelut opettajien ammattijärjestö EHL:n (Eesti Haridustöötajate Liit) ja hallituksen kanssa johtivat siihen, että opettajat aloittivat lakon 20. tammikuuta.
Vaikka EHL:n puheenjohtaja Reemo Voltri ilmoitti viime vuoden lopulla, että järjestöllä on varaa useamman viikon lakkoon sitä kesti lopulta vain viikon verran.
Vaatimusten, kompromissiehdotusten ja lakkoilun yhteisvaikutuksesta jännitteet kasvoivat, kunnes hallituksen koalitiokumppanit löysivät ministeriöiden varoista 5,7 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tämä tarkoittaa 17 euron eli noin prosentin nousua opettajien minimipalkkaan kuussa.
Murasteen alakoulun opettaja Jaan Sudak epäilee, että loppuratkaisu saattoi antaa harhaanjohtavasti vaikutelman onnistumisesta. Lakko päättyi hänen mielestään liian nopeasti ja sen tulokset ovat pettymys monille.
”Opettajien kasvava työmäärä ja ammattikunnan ikääntyminen ovat palkkojen kilpailykyvyttömyyden ohella isoja huolenaiheita. Lakko ei ratkaissut ongelmista yhtäkään. Opettajat kuitenkin ilmaisivat selvästi tyytymättömyytensä hallitukselle ja viesti saavutti suuren yleisön. Viron koulutus on kriisissä.”
ERR:n verkkosivulle laatimassaan kolumnissa Sudak kuvaili humoristiseen sävyyn, miten hänen oppilaansa reagoivat lakon tuloksiin.
”He luulivat minun vitsailevan. Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä vitsi, että pian lakkoilevat myös opiskelijat, jotka hekin vaativat taskurahaa.”
Ammattiliittojen imago-ongelma
Virossa lakkoillaan Euroopan muihin maihin verrattuna hyvin vähän ja ammatillinen järjestäytyminen on Euroopan alhaisimpia. Edellisen kerran opettajat protestoivat Virossa vuonna 2011. Tuolloin opettajien päivän kestänyttä, koulujen loma-aikaan ajoitettua mielenilmausta kutsuttiin “lakon parodiaksi”.
Koulutuspolitiikkaan erikoistunut apulaisprofessori Triin Lauri Tallinnan yliopistosta muotoilee, että ammattiliitot kamppailevat edelleen neuvostoajalta periytyneen vääristyneen imagonsa kanssa.
”Lakkoilu näyttäisi olevan ristiriidassa etenkin vanhempien sukupolvien työmoraalin ja arvojen kanssa.”
Laurin mukaan myös työmarkkinoiden rakenne selittää vähäistä järjestäytymistä. Leijonanosa virolaisista yrityksistä on hyvin pieniä, joten toimialatason ammattiliittojen kehittäminen on ollut haastavaa.
Opetusalan ammattijärjestö on yksi harvoista liitoista, joilla on näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Liiton ponnisteluja vaikeuttaa Viron koulujärjestelmän monimutkaisuus. Suurin osa kouluista on kuntien omistuksessa. Noin 60 prosenttia niiden budjetista tulee kuitenkin valtiolta, mukaan lukien varat opettajien palkkoihin. Kuntien autonomia kouluissa on siis hieman näennäistä.
”Opettajien palkkojen tilastot ovat niin ikään hankalia, sillä henkilöiden ja työpaikkojen välillä on merkittäviä palkkaeroja ja alueelliset erot ovat huomattavat. Esimerkiksi Tallinnassa opettajat ovat usein ylikuormitettuja, kun taas maaseudulla he ovat alikuormitettuja”, Lauri lisää.
Opettajat valmiita iskemään uudelleen
Ennen kevään 2023 parlamenttivaaleja kaikki nykyiset hallituspuolueet olivat sitä mieltä, että opettajien palkkoja on nostettava. Kun lakon vaikutuksia peilataan muutoksiin poliittisten puolueiden kannatuksessa on vaikea sanoa, ketkä lopulta ovat voittajia ja häviäjiä.
Sosialidemokraatit ovat yllättäen hyötyneet lakosta, vaikka ovat osa hallituskoalitiota, joka ei löytänyt rahaa opettajien palkkoihin. Puolue on viimeisimmässä kannatusmittauksessa toisena hurjaan nousuun kiihtyneen, oppositiossa tällä hetkellä vaikuttavan keskustaoikeistolaisen Isamaan jälkeen. Pääministeripuolue Reformin kannatus jatkaa laskuaan.
”Sosialidemokraatit onnistuivat luomaan pienen hallituksen sisäisen opposition Eesti 200:n kanssa opettajien palkkakiistassa ja kykenivät hyödyntämään sitä”, Lauri analysoi.
Nyt maahan on julistettu työrauha, joka jatkuu tämän vuoden loppuun asti.
”Uskon, että lakkoilun suurin hyöty opettajille oli mahdollisuus saada yhteiskunta tietoiseksi opettajien päivittäin kohtaamista ongelmista ja hallituksen lupaus tarjota pitkän aikavälin uudistussuunnitelma niiden ratkaisemiseksi”, Lauri summaa.
Osapuolet ovat aloittaneet helmikuussa neuvottelut kuntien kanssa. Tavoitteena on työehtosopimus, jossa sovitaan opettajien työmäärästä, palkoista ja uramalleista. Neuvottelujen tuloksia odotetaan toukokuussa.
Jaan Sudak korostaa, että neuvottelujen aloittaminen on myös yksi lakon tuloksista.
”Työolojen yleinen parantaminen voisi tarjota ratkaisun näihin ongelmiin. Virolaiset opettajat ansaitsevat tunnustuksen. Tarvittaessa olemme valmiita iskemään uudelleen.”
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.