Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Viro päätti edetä ilmastotavoitteissaan suunniteltua nopeammin.
Pääministeri Kaja Kallaksen visioissa puolustus- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet yhdistyivät Itämeren tarjoamiin mahdollisuuksiin.
”Itämeren valtava tuulivoimapotentiaali – offshore mukaan lukien – auttaa meitä irtautumaan venäläisestä energiasta. Samalla supistetaan Venäjän energiamyynnin tuottoja, joilla Kreml rahoittaa sotatoimiaan Ukrainassa”, Kallas linjasi elokuussa 2022 energiaturvallisuuden huippukokouksessa Tanskan Marienborgissa.
Ilmastotavoitteita tuetaan Virossa datalähtöisillä ratkaisuilla, joiden avulla ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan seurata, mitata ja ymmärtää paremmin.
Vuonna 2021 Viro esitteli YK:n ympäristöohjelman puitteissa luomansa maailmanlaajuisen aloitteen ”Data for the Environment Alliancen” eli DEALin, jonka tavoitteena on tuoda korkealaatuinen ympäristötieto helposti kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville.
Viron kunnianhimoinen tavoite
Oikeistopopulistinen, ihmistoiminnan vaikutukset kasvihuonekaasuihin äänekkäästi kyseenalaistanut EKRE-puolue jäi maaliskuun 2023 parlamenttivaaleissa oppositioon. Viron hallitusohjelman ilmastotavoitteet voitiin pitää voimassa ilman suurempia vääntöjä.
Huhtikuussa 2023 nimitetty Kallaksen kakkoshallitus sitoutui Kallaksen ykköshallituksen linjaamaan strategiseen tavoitteeseen: maan energiantarve katetaan kokonaisuudessaan uusiutuvilla lähteillä vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä uusiutuvilla lähteillä tuotetaan 50 prosenttia sähköstä. Fossiilisia polttoaineita on muun muassa korvattu biomassalla. Lisäksi on rakennettu sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia, aurinko- ja tuulivoimapuistoja sekä kehitetty kaukojäähdytysinfrastruktuuria. Biokaasun arvioidaan tulevaisuudessa kattavan kolme neljäsosaa tämän hetken maakaasutarpeesta.
Siirtymäkauden suunnitelmasta laaja verkkokeskustelu
Jo Kallaksen ykköshallitus profiloitui edeltäjiään huomattavasti kunnianhimoisemmalla ilmastopolitiikalla. Ympäristö- ja kehityshaasteita käsittelevän kansainvälisen tutkimusorganisaatio Stockholm Environment -instituutin Tallinnan johtajan Lauri Tammisten mukaan Kallaksen ensimmäiselle hallitukselle ei selvästikään riittänyt se, että Viro vain pysyy muutoksessa mukana.
”Kallas halusi nostaa Viron johtavaksi maaksi ilmastopoliittisissa kysymyksissä niin EU:ssa kuin kuntatasoillakin”, Tammiste arvioi.
Vihreän siirtymäkauden 2023 – 2025 toimintasuunnitelma koottiin valtioneuvostossa rivakasti.
Joulukuun puolivälissä 2022 suunnitelmasta kerättiin palautetta ja ehdotuksia eri alojen asiantuntijoilta. Tammikuussa 2023 aiheesta käytiin vilkas verkkokeskustelu lähes 200 kiinnostuneen osapuolen kanssa.
Valtioneuvoston vihreän siirtymäpolitiikan koordinaattori Kristi Klaas korostaa, että kyseessä on dokumentti, jota voidaan tarvittaessa muuttaa.
”On tärkeää kartoittaa ongelmat. Näin varmistamme, että löydämme ratkaisut ennen kuin jäämme jälkeen muista maista ja menetämme Viron kilpailukyvyn”, Klaas selventää.
Liuskeöljyteollisuus vihreän siirtymän suurin haaste
Green Deal -sopimuksen mukaisesti Viro tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että Viro tuottaa hiilipäästöjä vain sen verran kuin se pystyy niitä sitomaan.
Tavoitteen haastavuutta Virossa lisää se, että maan energiaturvallisuus on pitkään nojannut liuskeöljyyn. Siitä johtuen maan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat olleet OECD-maiden korkeimpia. Vuonna 2018 liuskeöljyn osuus primäärienergian tarjonnasta oli 73 prosenttia.
Viron hallitus on asettanut tavoitteekseen fossiilisen liuskeöljyn tuotannon asteittaisen lopettamisen. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka muuttaa talouden rakenteita ennen muuta Itä-Virossa, jossa liuskeöljyteollisuus on tärkein työllistäjä ja jonka työllisyystilanne muutenkin on maan heikoin.
Tarton yliopiston politiikan tutkija Maili Vilsonin mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää Virossa valtakunnallisen strategian lisäksi monialaisia toimenpiteitä ja paikallista poliittista sitoutumista.
”Tarvitaan merkittäviä kompensaatiopaketteja ja vaihtoehtoisia työmahdollisuuksia. Muuten vaarana on joidenkin alueiden ja kansanosien köyhtyminen ja epätasa-arvon syveneminen”, Vilson sanoo.
Euroopan komissio hyväksyi lokakuussa 2022 Viron laatiman Just Transition Fund -aluesuunnitelman, jonka avulla pyritään helpottamaan vihreää siirtymää Itä-Viron talousalueella.
Komissio myöntää suunnitelmien perusteella tukea niille jäsenvaltioiden alueille, joihin siirtyminen ilmastoneutraaliuteen vaikuttaa kielteisimmin.
Jaossa investointitukea yrityksille
Just Transition -rahastosta Virolle myönnetty 354 miljoonan euron tuki koostuu 11 erilaisesta toiminnosta, joista suurin on 153 miljoonan investointituki Itä-Virossa toimiville yrityksille.
Tukea voivat hakea myös ulkomaiset yritykset, joiden suunnitelmissa on luoda uusia työpaikkoja alueelle.
Rahaston tuen turvin esimerkiksi jätehuoltoyhtiö Ragn-Sells rakentaa Viron itärajalle Narvaan liuskeöljytuhkan jalostuslaitosta. Tehdas pystyy käsittelemään vuodessa miljoona tonnia tuhkaa, josta työstetään myöhemmin kalkkikiveä ja siitä edelleen muovia, paperia ja rakennusmateriaaleja.
Vihreän siirtymän myötä kiinnostus vetyyn on kasvanut. Narvassa sijaitsevat voimalaitokset ovat elektrolysoineet vetyä generaattoreiden jäähdyttämistä varten jo yli puoli vuosisataa ja suunnittelevat nyt korvaavansa liuskeöljyn tuottamalla enemmän vetyä.
Vedestä elektrolysoitua korkealaatuista vetyä käytetään jo nyt polttoaineena esimerkiksi Tarton kaupungin vetybusseissa. Tarton joukkoliikenteessä siirryttiin vuonna 2020 uusiutuvaan polttoaineeseen – kaupunkilinjojen muut bussit kulkevat biometaanilla.
Startupien ennakkoluulottomuus tukee muutosta
“Viron valtio on innovaatioiden edistämisessä edelläkävijä. Julkisen sektorin on käynnistettävä muutokset ja näytettävä esimerkkiä, jotta se voi vaikuttaa laajempaan yleisöön”, totesi Viron ympäristöministeri Kristen Michal avajaispuheessaan Cleantech Meetup -seminaarissa toukokuun lopussa Tallinnassa.
Viron julkinen sektori pyrkii testaamaan mahdollisimman paljon uusia teknologioita ja tilaa palveluita myös startupeilta. Viron valtion kiinteistöyhtiö Riigi Kinnisvara muun muassa käyttää rakennuksissaan energiatehokkuutta lisäävää tekoälyä.
Kiertotalouden laaja toimintasuunnitelma on Virossa juuri saatu valmiiksi ja sen tuottamien tulosten odotetaan lisäävän yritysten halua investoida. Suunnitelma ei kata pelkästään kierrätystä. Mukana on suunnitelmia uudelleenkäyttöön, korjaamiseen, uudelleenvalmistukseen ja jakamistalouteen liittyen. Siitäkin visioidaan, miten tuotteiden omistamisesta ja kuluttamisesta siirrytään palveluihin.
Ympäristöministeriön ympäristöhallinnon osaston pääasiantuntija Krista Kupits on vakuuttunut mallin potentiaalista ja nostaa esiin myös digitaalisten ratkaisujen merkityksen.
“Ympäristöpolitiikan digitaaliset ratkaisut ovat yksi prioriteeteistamme ja Virossa on eniten start-up-yrityksiä ja yli miljardin arvoisia ‘yksisarvisia’” asukasta kohden. Näissä yrityksissä on ennakkoluulottomuutta ja valmiutta innovaatioihin.”
Esimerkkinä Kupits mainitsee kehittelyn alla olevan sähköisen tuotepassin, joka sisältää digitaalisessa muodossa tiedot tuotteen kestävyydestä ja kierrätettävyydestä.
“Tämä auttaa kaikkia arvoketjun sidosryhmiä kuluttajista jätteen kierrättäjiin”.
Haasteena kiertotalouteen siirtymisessä on Kupitsin mukaan sidosryhmien välisen yhteistyön puute. Kiertotalous ei ole Virossa myöskään valtavirtaistunut riittävästi.
”Tarvitaan muutos ihmisten ja yhteiskunnan ajattelutavassa sekä poliittisella tasolla että liiketoimintalogiikassa”, Kupits toteaa.
Työnantajajärjestössä kaivataan tiekarttaa
Kaikki yritykset eivät kuitenkaan suhtaudu Viron hallituksen suunnitelmiin varauksettoman innostuneesti. Viron työnantajien keskusliiton toimitusjohtaja Arto Aas kaipaa Viron päättäjiltä selkeämpää tiekarttaa vihreälle siirtymälle. Aasin mukaan suuremmilta yrityksiltä vaaditaan jo nyt liikaa raportointia, mikä pikemminkin hidastaa siirtymää.
”Keskivertoyrittäjä ei enää selviydy jatkuvasti paisuvassa EU- säännösten sokkelossa. Yrittäjien ja sijoittajien on tärkeää tietää, milloin säädökset muuttuvat. On tiedettävä, mahtuuko nyt kehitettävä teknologia markkinoille vielä viiden vuoden kuluttua.”
Aasin mukaan virolaiset yrittäjät ovat enimmäkseen ympäristötietoisia, haluavat toimia kestävästi ja jättää puhtaan Viron lapsilleen. Jotkut yrittäjät ryhtyvät jo toimiin ja sopeutuvat. Haaste on kuitenkin suuri. Keskeinen kysymys työnantajaliiton näkökulmasta on, miten pienet yritykset ja työntekijät saadaan mukaan siirtymään kohti kestävää taloutta.
”Suurin este on ympäristölainsäädännön sijaan teknistieteellisten taitojen puute. Viro on vuosikymmenen jäljessä vihreästä vallankumouksesta muihin pohjoismaihin verrattuna. Meidän on muututtava enemmän kuin suuri yleisö ymmärtää.”
Viro on tunnustanut tosiasiat
Stockholm Environment -instituutin Tammiste uskoo, että Viro onnistuu vihreässä siirtymässään. Maan uudelleenitsenäistymisen jälkeinen kolmenkymmenen vuoden ajanjakso todistaa hänen mielestään, että Virossa on rohkeutta yrittää uusia asioita.
Aihe on kuitenkin poliittisesti herkkä kuten kaikissa sellaisissa maissa, joissa fossiiliset teollisuudenalat ovat keskittyneet maantieteellisesti.
”Olennaisinta on, että Virossa on nyt tunnustettu tosiasiat. Hallitus on sitoutunut hiilineutraaliuden tavoittelemiseen ja on valmis toimenpiteisiin.”
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.