Kolmen vuoden välein toteutettavassa kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa keskityttiin tällä kertaa 15-vuotiaiden oppilaiden matemaattisiin taitoihin. Viro lunasti matematiikassa seitsemännen sijan.
Opetus- ja tiedeministeri Kristina Kallas on ilmaissut lausunnoissaan tyytyväisyytensä siihen, että virolaisista nuorista suurin osa saavuttaa matematiikan perustiedot.
”Tämä tarkoittaa, että opettajamme kiinnittävät paljon huomiota luokan kaikkiin oppilaisiin tasapuolisesti. Virolaisten opettajien ammattitaito on tässä avainasia”, ministeri totesi.
Tutkimuksen tulosten perusteella Viron koululaitoksen suurimpia tulevaisuuden haasteita on pätevien opettajien saaminen. Joka viidenneltä opettajalta puuttuu vaadittu pätevyys. Opettajan työ ei kiinnosta nuoria, mikä selittynee ainakin osittain sillä, ettei palkka ole kilpailukyinen muiden korkeakoulutusta vaativien tehtävien palkkauksen kanssa.
Vuonna 2023 opettajan minimipalkka nousi 1 412 eurosta 1 749 euroon eli 23,9 prosenttia. Ensi vuoden korotuksista on pitkin syyskautta käyty vääntöä 30 000 opettajaa edustavan ammattiliiton, kuntien ja maan hallituksen välillä.
Palkkakiista kärjistyi lokakuun lopulla, kun liitto järjesti varoituslakon eri puolilla Viroa. Opettajien koko maan laajuisen lakon uhka leijuu ilmassa, eikä lopullista ratkaisua ole vieläkään saatu sorvattua.
Virolaisten oppilaiden tulokset ovat pudonneet vähemmän kuin muissa maissa
PISA-tulokset ovat monien maiden osalta kaiken kaikkiaan hälyttäviä. Laskusuunta on selkeä. Viron koulutus- ja nuorisolautakunnan kansainvälisten arviointien johtaja Gunda Tire huomauttaa, että myös Viron saamat pisteet osoittavat muiden tutkimukseen osallistuneiden maiden tapaan negatiivista kehitystä, vaikka maa sijoittuu OECD:n taulukossa korkealle. Vain tieteen osalta tulokset ovat pysyneet samoissa lukemissa kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2018
”Useimpien oppilaiden tulokset matematiikassa ovat laskeneet edellisestä tutkimuksesta. Myös lukutaitoa kartoittavat tulokset ovat heikentyneet.”
Pääministeri Kaja Kallas on palannut PISA-tuloksia peilaavissa lausunnoissaan pandemian aikaisissa poikkeusoloissa tehtyjen päätösten oikeellisuuteen.
”Virolaisten nuorten tulokset ovat pudonneet vähemmän kuin muissa maissa. PISA-menestys osoittaa, että onnistuimme järjestämään opetusta varsin hyvin koronakriisin aikana.”
Virolaisissa peruskouluissa pyrittiin virusinfektion jyllätessäkin tarjoamaan oppilaille lähiopetusta massiivisten joukkotestausten avulla. Koulutusjärjestelmään aiemmin ohjatut resurssit opiskelijoiden ja opettajien digitaalisten taitojen vahvistamiseksi ja järjestelmän digitaalisen infrastruktuurin parantamiseksi helpottivat siirtymistä verkko-oppimiseen.
Sosioekonomiset vaikutukset alkaneet korostua oppilaiden saavutuksissa
Riippumatta tietojensa ja taitojensa tasosta virolaiset oppilaat vaikuttavat PISA-tutkimuksen perusteella olevan pääosin tyytyväisiä elämäänsä. Heidän tyytyväisyytensä kymmenen pisteen taulukolla on samalla tasolla kuin ruotsalaisten nuorten (keskiarvo 6,91), OECD:n keskiarvoa (6,75) korkeampi ja hieman alempi kuin Suomessa (7,41). Pojat ovat tyytyväisempiä kuin tytöt. Opiskelijat, joilla on parempi sosioekonominen tausta, ovat tyytyväisempiä.
Gunda Tiren mukaan sosioekonomiset vaikutukset ovat tuoreiden PISA-tulosten perusteella alkaneet korostua virolaisten oppilaiden saavutuksissa.
”Eniten tulokset ovat tippuneet heikon sosioekonomisen taustan omaavien nuorten parissa. Heidän osuutensa on kuitenkin Virossa vähäisempi kuin muissa maissa”, Tire tähdentää.
Koulujen välillä on Virossa eroja. Vironkielisten koulujen tulokset ovat parempia kuin venäjänkielisten koulujen. Pienten kaupunkien peruskoulujen tulokset ovat laskeneet, mutta Viron maaseudulla peruskoulujen tulokset ovat edelleen vahvoja: 34 prosenttiyksikköä OECD:n keskiarvon yläpuolella.
Nuoret luottavat koulumenestyksen olevan heidän omissa käsissään
Oppilaiden kasvuajattelua mitanneessa vertailussa Viro nousi kärkisijalle, mikä viittaa siihen, että virolaiset nuoret luottavat koulumenestyksen olevan heidän omissa käsissään. Kasvuajattelulla tarkoitetaan PISA-tutkimuksessa uskoa siihen, että ihmisen kyvyt ja äly voivat kehittyä ponnistelujen tuloksena.
Yhteenkuuluvuuden tunne oppilaiden keskuudessa on pysynyt ennallaan viime kyselyn jälkeen ja koulukiusaaminen hieman vähentynyt. Sekin johtopäätös voidaan tehdä, että Viron perusopetus kasvattaa itseohjautuvia oppijoita: seitsemän kymmenestä oppilaasta kokee olevansa valmis itseohjautuvaan oppimiseen.
Viro nousi PISA-tutkimuksessa ykkössijalle myös rehtoreiden ja opettajien autonomiaa mittaavissa tuloksissa. Opettajilla on Virossa laajat mahdollisuudet osallistua muun muassa opetussuunnitelman laatimiseen.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.