Kaupallinen yhteistyö Akava

Varhaiskasvatuksella huomattavasti suurempi rooli osaamisen kehittymisessä kuin aiemmin luultu

Uusimmat tutkimukset toivat jopa yllättäen esille, kuinka tärkeää varhaiskasvatus on ihmisen koulumenestykselle. Sosiaaliset, emotionaaliset ja kielelliset taidot luodaan päiväkoti-iässä. Jos näissä taidoissa on merkittäviä puutteita, koulupolun eteen tulee töyssyjä.

Akava
Kuva: MustRead

Lyhyesti

  • Lapsen sosiaaliset, emotionaaliset ja kielelliset taidot kehittyvät oleellisesti varhaislapsuudessa.
  • Päiväkodissa varhain aloittaneet lapset menestyvät paremmin koulussa ja kouluttautuvat todennäköisemmin pidemmälle.
  • Varhaiskasvatus parantaa erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja vähäosaisten perheiden lasten koulumenestystä ja vähentää riskiä syrjäytymiseen työelämästä.
  • Akava esittää 100 miljoonan euron lisäpanostusta vuosittain varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osaamistason parantamiseksi ja syrjäytymiskehityksen purkamiseksi.

Kun OECD julkaisi loppuvuodesta 2001 ensimmäiset PISA-tutkimustulokset, peruskoulusta tuli yhdessä yössä Suomen tasavallan jalokivi, joka hehkuu kirkkaana vielä tänään. Tämä on asia, josta olemme ylpeitä.

Jatkuvasti heikkenevät tulokset herättävät kuitenkin huolta, sillä yhä kovemmassa kansainvälisessä kilpailussa on selvää, että tulevaisuudessa Suomi voi menestyä ja ylläpitää taloudellista hyvinvointia vain työvoiman hyvän osaamisen avulla.

Yllättäen uusimmat tutkimukset ovat tuoneet yhä vahvemmin esille, että varhainen kasvatus on paljon keskeisemmässä roolissa ihmisen oppimiskykyyn ja halukkuuteen kouluttautua kuin aiemmin on osattu arvata.

Akava lisäisi 100 miljoonaa varhaiskasvatukseen, jotta tulevaisuuden työvoiman osaamisen taso pysyy korkeana

Akava ehdottaa, että varhaiskasvatukselle ja peruskoulun tukitoimiin osoitetaan 100 miljoonaa euron vuosittainen lisärahoitus. Mihin lisärahaa tarvitaan?

“Laadukas varhaiskasvatus ja opetus tarvitsevat riittävät resurssit. Tämä tarkoittaa järkeviä ryhmäkokoja, oikeaa henkilöstön määrää ja rakennetta sekä riittävää tukea erityistarpeessa oleville lapsille”, sanoo Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

“Varhaiskasvatus on osa opinpolkua ja todella tärkeää myös työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella parannetaan oppimiskykyä ja luodaan lapsille ja nuorille yhdenvertaisia mahdollisuuksia pärjätä seuraavilla koulutusasteilla. Tulevassa perhevapaauudistuksessa on osa toimivaa kokonaisuudistusta päivähoidon ja varhaiskasvatuksen saatavuuden ja hyvän laadun varmistaminen. Muutoin uudistus jää torsoksi.

Tänä päivänä meiltä valmistuu peruskoulusta lapsia, joilla on puutteita perustaidoissa kuten luetun ymmärtämisessä. Tällaisella nuorella jatko -opinnot sekä työn löytäminen on haastavaa ja vaikeuksien myötä jättäydytään niin opiskelun kuin työelämän ulkopuolelle.”

Savingon mukaan päivähoidon maine tulee saada palautettua. Tähän tarvitaan myös lisäresursseja ja lisäresurssit edellyttävät lisärahoitusta.

“Osa vanhemmista ei laita lapsia päivähoitoon, jos heitä huolestuttaa isot ryhmäkoot ja hoidon laatu.”
Lisäksi koulushoppailu on ilmiönä huolestuttava.

“On kuntia, joissa oppimismahdollisuudet ja kouluympäristöt eriytyvät. Jos lähikoulun maine ei ole hyvä, lapsi pyritään saamaan toiseen kouluun. Tällainen kehitys täytyy pysäyttää alkuunsa, jotta meille ei tule kouluja, joihin ongelmat kasautuvat ja heterogeenisuus lisääntyy. Hyviin PISA-tuloksiin on vaikuttanut myös suomalaisten koulujen tasalaatuisuus”, Savinko sanoo.

Lasten ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta syrjäytymisen ehkäisy kaikin mahdollisin tavoin on ensisijaisen tärkeää. Syrjäytymisketjut ovat pitkiä ja pahimmillaan ne alkavat jo varhaislapsuudessa. Meidän tulee pitää kaikki mukana oppimispolun aikana ja siitä eteenpäin työelämässä, sanoo Savinko.

Opetushallituksen julkaisema ja professori Kirsti Karilan laatima varhaiskasvatuksen tilannekatsaus osoitti, että osaamisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun alaluokilla. Toki myöhemmässä iässä voidaan korjata varhaisen kasvatuksen ja koulutuksen puutteita. Oppimiseen liittyvien ongelmien korjaaminen myöhemmässä vaiheessa on kuitenkin sekä inhimillisesti raskaampaa että taloudellisesti kalliimpaa kuin varhaislapsuudessa.

Jos varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta säästetään, lasku maksetaan tulevaisuuden osaamisen heikentymisenä.

”Meitä on niin vähän, että tarvitsemme jokaisen henkisen panoksen. Tämä on ihan välttämätön asia. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys siinä, miten oppimispolku lähtee liikkeelle ja pysyykö nuori kelkassa. Ketju työelämään asti on vahva. On inhimillinen ja yhteiskunnallinen tragedia, jos nuori kokee, että hänet on jätetty ulos järjestelmästä”, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimus osoitti puolestaan, että alle kolmevuotiaina päivähoitoon menneet lapset kouluttautuvat pidemmälle kuin kauemmin kotihoidossa olleet lapset. He jatkavat myös todennäköisemmin peruskoulun jälkeen toisen asteen opintoihin eli ammattikouluun tai lukioon. He myös pääsevät todennäköisemmin korkeakoulutukseen. Kaikkein pisimmälle kouluttautuvat noin kaksivuotiaana päivähoitoon menneet lapset.

Tuloksia selittää osittain se, että koulutetut ja työssä käyvät vanhemmat vievät lapsensa varhemmin päivähoitoon, mutta vaikutus näkyi, vaikka lasten sosioekonominen tausta vakioitiin. Varhain aloitettu varhaiskasvatus tasaa siis koulutukseen liittyviä eroja rikkaiden ja köyhien perheiden välillä.

Kaikki alkaa keskustellen

Miksi varhaiskasvatus on tärkeämmässä osassa kuin aiemmin on ymmärretty?
Ensimmäinen vastaus löytyy kielellisistä taidoista.

Varhaiskasvatuksen on todettu tuottavan merkittäviä hyötyjä lasten kielellisten ja kognitiivisten taitojen kehitykselle, jotka taas luovat pohjan luku- ja kirjoitustaidolle. Päiväkodissa opittu kielellinen ilmaisutaito vähentää luku- ja kirjoitustaitoon liittyviä ongelmia peruskoulussa.

Jos luku- ja kirjoitustaito tuottavat ongelmia alakoulussa, opiskelupolulle nousee töyssyjä jo alkuunsa.

Suuri heikkojen kielellisten valmiuksien riski on maahanmuuttajalapsilla, joita on hoidettu kotona esikouluun asti. Heidän suomen kielen taitonsa ei ole aina tarpeeksi kehittynyt koulua ajatellen, ja he saattavat tarvita paljon erityisopetusta koulussa. Tämä saattaa heikentää lasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan monella tasolla.

“On havaittu, että lapsen kielellisen kehityksen kannalta oleellista on niin sanottu kehittelevä puhe. Se tarkoittaa, että lapsen kanssa kehitellään ajatuksia”, Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka sanoo.

Erityisesti perheissä, joissa on haastava tilanne, lapselle saatetaan puhua vähän ja puhe on arjen komentamista kuten: “Pue päälle!”, “Syö loppuun!” Tällainen puhe on osa normaalia arkea, mutta lapsen kielelliset taidot eivät kehity, ellei lapsen kanssa puhuta keskustelevammin ja pedagogisesti taitavammin.

“Tässä päivähoito voi parhaimmillaan tasoittaa eri lähtökohdista tulevien lasten koulumenestystä”, Lonka kertoo.

Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot kehittyvät ensimmäisten ystävien avulla

Varhaiskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia myös lasten sosiaalisten taitojen, tunteiden sääntelykyvyn ja positiivisen itsetunnon kehitykseen.

Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten on havaittu olevan itsenäisempiä, mukautuvampia, keskittymiskykyisempiä, yhteistyötaitoisempia sekä positiivisemmin oppimiseen suuntautuvia kuin ne lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen.

“Tätä on tutkittu paljon. Lapsiin vaikuttavat usein jopa enemmän muut lapset kuin vanhemmat. Meidän pitäisi kaikin keinoin tukea lapsen sosiaalisia suhteita pienestä pitäen”, Lonka sanoo.

Kasvatustieteiden tohtori Seija Mannisen erityispedagogiikan väitöstutkimuksessa tuli ilmi, että oppilaan kyky solmia ja pitää yllä positiivisia vuorovaikutussuhteita on vahvasti yhteydessä hänen kouluviihtyvyyteensä. Niillä, joilla sosioemotionaalinen kompetenssi oli korkea, kouluviihtyvyys vain lisääntyi entisestään toiselle asteelle siirryttäessä. Keskinkertaisen tai alhaisen sosioemotionaalisen kompetenssin omaavilla nuorilla kouluviihtyvyys laski toisella asteella.

Vahva sosiaaliset ja emotionaaliset taidot selittävät siis merkittävästi kouluun kiinnittymistä ja edistävät opiskelun jatkamista toiselle asteelle ja siitä eteenpäin.

Väitöstutkimus osoitti myös, että erityisopetusta saavilla oppilailla on havaittu muita oppilaita enemmän vaikeuksia pysyvien vertaissuhteiden luomisessa. He eivät siis kykene solmimaan ystävyyssuhteita helposti. Oikea hetki tukea lapsen sosioemotionaalista kasvua on varhaiskasvatus, jossa luodaan ensimmäiset ystävyyssuhteet. Ensimmäiset ystävyyssuhteet nivoutuvat siten sekä kielellisiin taitoihin että sosioemotionaalisiin taitoihin.

Sosioemotionaaliset taidot ja niiden puute näkyy myöhemmin nuoruuden käyttäytymisessä. Aiemmin aloitettu päivähoito on yhteydessä vähäisempään riskikäyttäytymiseen nuoruudessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksessa luodaan vahva pohja ihmisen oppimiskyvylle ja koulutushalukkuudelle.

Päivähoitoon osallistuu Suomessa vähemmän lapsia kuin OECD-maissa

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa kansainvälisesti ottaen matalalla tasolla, ja Suomi jää selvästi jälkeen EU-maita koskevasta varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitteesta.

“Laadukas varhaiskasvatus ja opetus tarvitsevat riittävät resurssit. sanoo työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko. (Kuva: Liisa Takala)

“Meidän ongelmamme on Suomessa se, että lapsen saamat valmiudet varhaiskasvatuksesta ovat jääneet taustalle julkisessa keskustelussa ja esiin ovat nousseet sen sijaan epäkohdat ryhmäkoossa tai varhaiskasvatuksen saatavuudessa. Tämä on epäilemättä vaikuttanut taustalla mielikuviin ja myös perheiden päätöksiin. EU on asettanut tavoitteen, että 95 prosenttia neljävuotiaista olisi varhaiskasvatuksen piirissä. Meillä luku on vain 70 prosenttia”, kertoo Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

Alhaista varhaiskasvatukseen osallistumista selittää suurelta osin suomalainen lastenhoidon kokonaisjärjestelmä. Merkittävä osa alle kolmevuotiaista lapsista hoidetaan kotona kotihoidontuen turvin.

Aiempina vuosikymmeninä lapset saattoivat ehkä kehittää kielellisiä ja sosioemotionaalisia taitoja juoksemalla vapaasti sisarusten kanssa pihapiirissä, ja lähikortteleissa naapurin lasten kanssa. Nykyisin lasten vapaa liikkuminen on rajoitetumpaa jo ihan turvallisuussyistä, eikä ole sallittua, että kovin nuoret lapset ovat ilman aikuisten valvontaa ulkona. Siten päivähoidon merkitys varhaislapsuuden sosioemotionaalisia ja kielellisiä taitoja kehittävänä ympäristönä on korostunut entisestään.

Maahanmuuttajanaiset suosivat kotihoidontukea

Päivähoidossa tapahtuva varhaiskasvatus on hyödyllistä varsinkin niille lapsille, jotka tulevat heikommista lähtökohdista.

Maahanmuuttajanaiset käyttävät keskimääräistä enemmän kotihoidontukea. Näin maahanmuuttajaperheiden lapset jäävät vaille päivähoidon tuomaa varhaiskasvatusta, joka tukisi lasten myöhäisempää koulunkäyntiä. Lisäksi kotihoidontuki sitoo maahanmuuttajanaiset kotiin, jolloin myös naisten oma integroituminen yhteiskuntaan vaikeutuu.

Tukijärjestelmä mahdollistaa myös vanhempien sisarusten hoitamisen kotona, minkä takia moni 3–5-vuotiaskin jää varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.

Riskinä on muun muassa se, ettei varhaiskasvatukseen osallistumattomien lasten yksilöllisiä oppimisen, kehityksen ja mahdollisia tuen tarpeita tunnisteta riittävän varhain.

Suuret ryhmät, pienet palkat ja erityistuen puute peruskoulussa

Missä ovat varhaiskasvatuksen ja koulujärjestelmän pahimmat ongelmakohdat tällä hetkellä?
“Varhaiskasvatuksen puolella eniten huolta ovat tuottaneet päiväkotien suuret ryhmäkoot erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tämä on johtanut myös maineongelmaan. Kaikki vanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan kunnalliseen päivähoitoon, koska pelkäävät lasten kärsivät liian suurista ryhmistä”, Lonka kertoo.

Toinen merkittävä ongelma on lastentarhanopettajien matala palkkaus. Matalat palkat ovat johtaneet siihen, että kunnissa on paljon vapaana lastentarhanopettajien palkkoja ja henkilöstön vaihtuvuus päiväkodeissa on suurta.

“Lastentarhanopettajien koulutusohjelmiin on nykyisin vähemmän hakijoita kuin aikaisempina vuosina. Samaan aikaan meillä on piakkoin eläköitymässä suuri määrä lastentarhanopettajia, mutta osa valmistuneista hakeutuu opintojen jälkeen muihin töihin alan matalan palkkauksen vuoksi”, Lonka kertoo.

Peruskouluissa eniten huolta on tuottanut erityistukea tarvitsevien oppilaiden määrän lisääntyminen. Peruskoulujen menoja on karsittu vähentämällä tukiresursseja. Erityistukea tarvitsevia lapsia on sijoitettu yhä enemmän tavallisille luokille, mikä on aiheuttanut haasteita ja häiriötä. Liian usein lapsen mukana ei ole saatu luokalle lisää tukiopettajia, kuten on ollut tarkoitus.

Outi Toivanen-Visti

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta