Kaupallinen yhteistyö PVO

Vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä  

Rakennetuilla jokialueilla on käynnissä osapuolet yhdistäviä vaelluskalahankkeita enemmän ja isompina kuin koskaan. Kestävien tulosten saaminen vie kuitenkin aikaa.

Kaupallinen yhteistyö: PVO
Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin on tutkimusten mukaan mahdollista, mutta työ vie vuosikymmeniä. Kuva: PVO

Lyhyesti: Vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä  

  • PVO-Vesivoima on mukana vapaaehtoisissa yhteistyöhankkeissa vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseksi.
  • Iijoelle haetaan lupaa rakentaa älykäs kalatie ja testataan smolttien alasvaellusohjainta.
  • Vaelluskalat on mahdollista palauttaa rakennettuihin jokiin, mutta se edellyttää laajaa keinovalikoimaa ja pitkäaikaista sitoutumista kaikilta osapuolilta.
  • Vesivoimaa tarvitaan tulevaisuudessa. Sillä on korvaamaton rooli sähköjärjestelmässä ja kotimaisena uusiutuvana säätövoimana.
  • Nyt etsitään keinoja, joilla jokien taloudellinen ja virkistyskäyttö sekä luonnon monimuotoisuus voivat elää rinnakkain.

Helppoja ratkaisuja ei ole. Jos olisi, ne olisi otettu käyttöön jo vuosikymmeniä sitten. Näin toteaa Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Aki Mäki-Petäys ja viittaa rakennettujen jokien vaelluskalakantojen palauttamiseen. Hallitus on nostanut asian luontopolitiikkansa kärkeen ja käynnistänyt toimia, joilla vaelluskalojen kulkua ja lisääntymistä turvataan. Se ei Mäki-Petäyksen mukaan onnistu ”sormia napsauttamalla”.

Edellytykset onnistumiselle ovat kuitenkin olemassa.

”Vesivoimayhtiöiden ja muiden osapuolten kesken on syntynyt yhteinen luottamus. Vielä 10 vuotta sitten kukin istui poteroissaan. Nyt on uskallusta mennä eteenpäin ja kokeilla mikä toimii”, kuvailee Mäki-Petäys.

Erikoistutkijan mukaan toimijat ymmärtävät, että kalojen luontainen lisääntyminen jokiympäristössä on ainoa mahdollinen ratkaisu.

”Vesivoimayhtiöt eivät vastusta luonnonkierron palauttamista tai kalateitä”, vahvistaa PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salo.

Vain mittakaava on Salon mukaan muistettava. Vesivoimalla on tärkeä rooli Suomen sähköjärjestelmässä ja kotimaisena uusiutuvana säätövoimana. Salo huomauttaa, että kyse ei ole joko-tai-asiasta: jokien eri käyttötarpeet eivät sulje toisiaan pois. Taloudellinen, yhteiskunnallinen ja virkistyskäyttö voivat elää rinnakkain samalla huolehtien luonnon monimuotoisuudesta.

Vesivoimayhtiöt aloittivat jokien ympäristöhoidon paikalliset yhteistyöprojektit 1980-luvulla. Nykyinen, osapuolet samaan pöytään keräävä yhteistoiminta on kuitenkin toista maata. Se on Salon mukaan välttämätöntä.

”Vesivoimayhtiöt ovat huippuasiantuntijoita pääasiassa vesivoimatuotannossa. Kaikkien osapuolten tietotaitoa ja osaamista tarvitaan. Jos yrittäisimme auttaa vaelluskaloja yksin, se herättäisi vielä isompaa kritiikkiä”, Salo uskoo.

Mäki-Petäyksen mukaan vaelluskalojen palauttamisessa keskeistä on miettiä kalan koko elinkiertoa. Eri vaiheissa on eri tarpeita.

”Jos siinä ketjussa yksikin lenkki ei toimi, mikään ei toimi”, kiteyttää erikoistutkija.

Tämän ajattelutavan mukaisia hankkeita on käynnissä ympäri Suomen. Hyvä esimerkki on Iijoki. 340 kilometrin pituinen joki on yksi Suomen suurimmista ja sen alajuoksulta löytyy viisi voimalaitosta. Joella on käynnissä useita vaelluskalahankkeita.

Osana Pohjois-Pohjanmaan liiton vetämää Iijoen otva -hanketta sovitaan yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista vesistöalueen kehittämiseksi ja vaelluskalojen palauttamiseksi. Lisäksi osapuolet sopivat mallista, jolla varmistetaan toimenpiteiden jatkuminen hankkeen jälkeen. Iijoella käynnistyi viime vuonna myös hallituksen vaelluskalakärkihanke. PVO-Vesivoima on mukana molemmissa yhteistyökumppanina ja rahoittajana.

”Kyseessä on Suomen suurin vaelluskalahanke. Kärkihanke on hyvä jatkumo otvalle. Se tuo konkretiaa ja jatkuvuutta sekä sitouttaa osapuolet yhteistyöhön, jolla saamme myös tuloksia”, kuvailee hankkeiden projektipäällikkönä Pohjois-Pohjanmaan liitossa toimiva Mirko Laakkonen.

Osana vaelluskalakärkihanketta Raasakkaan, Iijoen alajuoksulle päästään ensi vuonna rakentamaan Suomen ensimmäistä älykästä kalatietä, jos käsittelyssä oleva vesitalouslupa myönnetään. Kalateiden ongelmana on, että kalat eivät välttämättä osaa uida niihin. Raasakassa voimalaitoksen turbiinien ja kalatien houkutusvirtaama muokataan niin, että lohet uivat nopeasti kalatielle niiden saavuttua voimalaitospadolle. Seurannassa hyödynnetään optisia kameroita ja ultraäänikameroita. Seurantaa ja automatisointia kehitetään käytön myötä saatujen kokemusten perusteella.

Suomen rakennetuissa joissa testataan parhaillaan useita vaelluskalojen luonnonkiertoa helpottavia innovaatioita. Havainnekuva Raasakan älykkäästä kalatiestä.

Iijoen Haapakoskella kokeillaan ensimmäistä kertaa Suomessa smolttien eli alasvaeltavien lohenpoikasten alasvaellusta ohjaavia rakenteita. Smoltit vaeltavat alkukesällä tulvahuipun jälkeen merelle. Iijoella vaellus hidastuu patoaltailla ja myös turbiinikuolleisuutta esiintyy.

Luken Mäki-Petäyksen mukaan alasvaellus on jäänyt Suomessa vähäiselle huomiolle. Jos alasvaellus ei onnistu, vaelluskalojen elinkierron ketju katkeaa, jolloin ei ole odotettavissa jokeen palaavia kaloja. Haapakosken ohjausrakenteen oppeja tullaan käyttämään tulevaisuudessa myös muiden vesivoimalaitosten alasvaellusratkaisuissa, esimerkiksi Kemijoella. Laakkosen mukaan tavoitteena on, että Iijoen jokaisella padolla on tulevaisuudessa ohituksen mahdollistava alasvaellusreitti.

”Hankkeet ovat vasta alussa, mutta tuloksia alkanut tulla. Kalatiet ja smolttien ohjainrakenne on nyt saatava rakennettua ja toimimaan hyvin”, toteaa Laakkonen.

Iijoen otva -hanke (2015-2018)

  • 3 päätavoitetta: muodostaa yhteinen vesistövisio, edistää vaelluskalakantojen palauttamista ja nostaa joen arvoa.
  • Hallinnoija Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osatoteuttajana toimii Luonnonvarakeskus.
  • Rahoittajina EU, PVO-Vesivoima Oy, Oulun kaupunki, Iin kunta, Pudasjärven kaupunki, Taivalkosken kunta, Kuusamon kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.
  • Budjetti: 917 332 €.

Iijoen vaelluskalakärkihanke (2017-2019)

  • Tavoitteena elvyttää lohi- ja meritaimenkantoja ja mahdollistaa vaelluskalojen luontainen elinkierto ja vapaa liikkuvuus sekä ylä- että alavirtaan.
  • Hallinnoija Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osa valtion luontopolitiikka-kärkihanketta.
  • Rahoittajina maa- ja metsätalousministeriö, PVO-Vesivoima Oy, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Iijoen vesistön kalastusalue.
  • Tutkimus- ja asiantuntijatoiminnasta vastaa Luonnonvarakeskus
  • Budjetti: noin 4,3 miljoonaa €.

Iijoki ei ole ainoa joki, jossa tapahtuu. Kemijoella on meneillään Lapin liiton vetämä laajapohjainen yhteistyöhanke. Isohaaran voimalaitoksella on tarkoitus kesällä testata lähes täysimittaisena kotimaista innovaatiota, hydraulista Kalasydän-kalatieratkaisua.

Kalasydämellä tehtiin koeajoja pienemmällä testiversiolla Oulujoella Oulun Energian Merikosken voimalaitoksella vuonna 2017. Toisin kuin perinteiset kiinteät kalatiet, Kalasydän voidaan sijoittaa juuri oikeaan kohtaan kalojen nousureitille. Kalojen ylösvienti tapahtuu portaiden sijasta vesipaineella putkistoa pitkin. Testitulokset ovat lupaavia. Kalat hakeutuvat aktiivisesti Kalasydämeen ja siirto onnistui kaloja vahingoittamatta.

Mäki-Petäyksen mukaan vaellusväylät vaativat toimiakseen riittävästi vettä ja voimalaitospatojen yläpuolelle leimautuneita kalakantoja. Palauttamisen alkuvaiheessa tarvitaan myös poikasistutuksia ja emokalojen siirtoja patojen ohi. Säätelemällä kalastusta turvataan kalakantojen säilyminen riittävinä.

Vaelluskalojen palauttamista vaikeuttaa se, että kopioitavaa keinopakettia ei ole mahdollista luoda. Kaikki ratkaisut ovat tapauskohtaisia ja jokainen voimalaitos vaatii omanlaiset ylös- ja alasvaellustavat sekä lisääntymisalueiden kunnostustoimet. Siksi tutkimuksen rooli on keskeinen. Sen avulla tekemistä voidaan hienosäätää, jotta saadaan parhaat tulokset.

Erikoistutkija muistuttaa, että vaelluskalojen palauttamishankkeissa on otettava huomioon myös maa-, metsä- ja turvetaloudesta aiheutuvat ongelmat ja haittavaikutukset kalojen elinympäristöön.

Vaikeuksista huolimatta vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin on tutkimustiedon perusteella mahdollista. Mutta Mäki-Petäyksen mukaan se vaatii vuosikymmenten työtä.

PVO-Vesivoima mukana vapaaehtoisissa vaelluskalahankkeissa

  • Iijoen otva -yhteistyöhanke
  • Iijoen vaelluskalakärkihanke
  • Smolttien alasvaellusratkaisut Haapakosken voimalaitoksella
  • Raasakan vanhan uoman kehittäminen
  • Irnin- ja Kostonjoen ympäristövirtaamasopimukset
  • Kemi-Ounasjoen vaelluskalatyöryhmä
  • Kalasydän kehityshanke Isohaarassa

”Pikavoittoja voi olla luvassa, mutta on sitouduttava pitkään prosessiin. Yhteys voimayhtiöiden, tutkimuksen ja julkisen sektorin kanssa on säilyttävä”, painottaa Mäki-Petäys.

Mäki-Petäys kiittelee voimayhtiöiden aktiivisuutta tutkimuksen rahoittajina. PVO-Vesivoiman Salo toivoo, että valtion kärkihankerahoitukselle saadaan jatkoa ensi vaalikaudella. Samaa mieltä on Pohjois-Pohjanmaan liiton Laakkonen.

”Asiat ovat liikkuneet lyhyessä ajassa paljon eteenpäin. Esiin on tullut syviä näkemyseroja, mutta niihin on kaikkiin lopulta löydetty yhteisymmärrys. Nyt asioita todella tapahtuu”, toteaa Laakkonen.

 

Artikkelin on kirjoittanut toimittaja Heli Satuli.