Muun muassa SDP:n vaalipuheissa esille nostamat uudenlaiset lähdeverot institutionaalisille sijoittajille ja sijoitusrahastojen saamille osinkotuloille tulisivat kalliiksi suomalaisille veronmaksajille. Monet eivät muista, että myös eläkeyhtiöt ovat institutionaalisia sijoittajia ja niiden saamia osinkoja verottamalla heikennettäisiin eläkejärjestelmän kestävyyttä.
Mutta tämä ei ole edes ainoa ongelma.
“Hyvin ihmeissäni luen näitä populistisia kannanottoja joiltakin eduskuntavaaliehdokkailta yritysten ja omistamisen verotuksen kiristämisestä. Nämä puheet näkyvät heti investointiluvuissa. Suomeen ei uskalleta investoida, jos epäillään, että toimintaympäristömme ei ole kilpailukykyinen”, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Käytännössä ulkomaiset sijoitusrahastot saisivat kilpailuedun kotimaisiin rahastoihin verrattuna, koska eräät verosopimukset muun muassa Ison-Britannian ja Irlannin kanssa rajoittavat Suomen mahdollisuutta verottaa ulkomaille maksettuja osinkoja.
“Tätä ajatusta ei ole ajateltu ihan loppuun asti”, Kangasharju sanoo.
Jo toukokuussa 2018 valtiovarainministeriön asettama eri sijoitusmuotojen verokohtelua arvioinut asiantuntijaryhmä linjasi, että kotimaisten sijoitusrahastojen verovapauden säilyminen on tärkeää paitsi sijoittajille, myös finanssialalle ja sen kansainväliselle kilpailukyvylle. Verotus on ollut pitkään kotimaisessa kontekstissa ennustettavaa. Työryhmä piti perusteltuna sijoitusrahastojen nykyisen veromallin säilyttämistä.
Suomalaisten sijoitusrahastojen vetovoima hiipuisi, jos verotusta kiristetään. Suomalaiset sijoittajat, niin yksityiset kuin institutionaalisetkin, voivat tehdä jo nyt sijoituksensa ulkomaisten rahastojen kautta.
Viidennes suomalaisrahastojen pääomista tulee ulkomailta. Ruotsalaista varallisuutta on noin 20 miljardia euroa sijoitettuna suomalaisiin rahastoihin. Kaikkiaan rahastoihin oli sijoitettuna varoja yhteensä noin 110 miljardia euroa vuonna 2018.
Suomi kaipaa kilpailukykyä, luottamusta ja talouskasvua
Uhkana on, että verotulot vähenisivät eivätkä kasvaisi, mikäli kotimaisia sijoitusrahastoja alettaisiin verottaa osinkojen lähdeverojen kautta. Suomessa kotipaikkaansa pitävä rahastoyhtiö ja sen työntekijät maksavat veronsa Suomeen. Jos kotipaikka vaihtuu, maksetaan verotkin uuteen kotipaikkaan. Ulkomainen sijoitusrahasto voi puolestaan saada osinkonsa suomalaisesta yhtiöstä ilman lähdeveroa, jos verosopimus sen mahdollistaa.
Uudet osinkotulojen lähdeverot kohdistuisivat myös työeläkeyhtiöiden saamiin osinkoihin. SDP on arvioinut kustannuksen eläkejärjestelmälle olevan noin 40 miljoonaa vuodessa.
“Samaan aikaan, kun SDP haluaisi nostaa eläkkeitä, se ehdottaa osinkotuloille ja institutionaalisille sijoittajille lisää veroja, jotka käytännössä hidastaisivat eläkevarallisuuden kertymistä”, Kangasharju toteaa.
Kangasharjun mielestä tulevan hallituksen tulisi kohdistaa huomionsa uusien verouudistusten sijaan siihen, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky paranee.
Talouspolitiikalla on iso rooli siinä, miten yritykset uskaltavat investoida Suomeen.
“Suomi on pieni maa ja syrjässä, meille ei riitä, että seuraamme eurooppalaista keskiarvoa talouspolitiikassa, vaan meidän pitäisi olla rohkeampia ja kannustaa investoimista tänne”, Kangasharju sanoo.
“Tulevan hallituksen täytyy pitää huolta, että talouskasvu jatkuu. Se tuo investointeja ja luottamusta. Luottamus on kaikkein oleellisinta. Sillä on vaikutusta syntyvyyteenkin.. Talouskasvulle ei ole olemassa mitään taikaluotia, vaan se tapahtuu pienin ja jatkuvin uudistuksin”, Kangasharju sanoo.
Pienin uudistuksin kohti kansankapitalismia
Finanssialan verotusta on hiljattain uudistettu. Alkuvuonna astui voimaan laki, joka muutti säästöhenkivakuutusten, kapitalisaatiosopimusten ja ei-verotuettujen vapaaehtoisten määräaikaisten eläkevakuutusten verotusta niin, että se vastaa osakesäästötilin verotusta. Esimerkiksi vakuutustuotteista ei voi jatkossa tehdä nostoja ilman välittömiä veroseuraamuksia.
Uudenlainen osakesäästötili puolestaan tuo välillisen säästämisen veroedut myös osakesäästäjille ja se edistää näin yksityisten piensijoittajien säästämistä.
Lisäksi lakiin on tulossa erityinen veronkiertopykälä, jolla estetään ulkomaisten vakuutusten kautta tapahtuvia verovälttelyyn liittyviä järjestelyjä.
“Pitkäaikaisen sijoittamisen vaikutus kotitalouksien omaan varallisuuteen on tänä päivänä aiempaa tärkeämpää. Nyt pitäisi saada mahdollisimman laajat kansanosat hyötymään kansankapitalismista”, Kangasharju sanoo.
Artikkelin on kirjoittanut kaupallinen johtaja Outi Toivanen-Visti
