TV-antennit eivät ole katoamassa Euroopasta pitkään aikaan

BRYSSEL. Vaikka 5G-teknologia etenee nyt kasvavalla vauhdilla Euroopassa, langaton laajakaista ei vielä pitkään aikaan kokonaan syrjäytä TV-jakelussa maanpäällistä antenniverkkoa. Suomessa, Ruotsissa ja useissa Etelä-Euroopan maissa antennijakelulla on edelleen merkittävä rooli muun muassa huoltovarmuuden kannalta. VAPAA LUKUOIKEUS.

Mika Horelli
TV-antennit eivät katoa eurooppalaisilta katoilta vielä pitkään aikaan. Kuva: Pexels, Eva Eljas

Euroopassa on käyty viime vuosina keskustelua yksisuuntaisen maanpäällisen TV-antenniverkon alasajosta ja korvaamisesta laajakaistayhteyksillä. Sveitsi luopui antennijakelusta jo vuonna 2019.

Suomessa asia ei kuitenkaan ole ajankohtainen vielä pitkään aikaan, koska laajakaistaverkkojen rakentaminen on suhteellisesti sitä kalliimpaa, mitä harvaanasutuimmilla alueilla ollaan. Suomi on EU:n harvaanasutuin maa. 

Maanpäällinen antenniteknologia on edelleen tasalaatuisin, varmin ja halvin tapa toimittaa digitaaliset TV-sisällöt reaaliaikaisesti suurille massoille, arvioivat antennioperaattorit. Huoltovarmuusnäkökulmasta internetin kanssa vaihtoehtoisten lähetysteknologioiden tarvetta korostaa lisäksi maailmalla kasvava määrä tietoverkkoihin kohdistuvaa häirintää ja kyberrikollisuutta.

EU ei kilpailusyistä säätele TV-verkkoteknologioita

Paineita antenniverkosta luopumiseen ei ole tulossa myöskään Euroopan unionista, koska se on jättänyt TV-verkkoteknologioiden priorisoinnin kansalliselle tasolle. Kukin EU-maa päättää siis itsenäisesti, minkälaiset ratkaisut niille sopivat.

”Vaihtoehtoina ovat maanpäällinen antenniverkko, satelliittilähetykset, kaapeliverkko ja nyt tietenkin kasvavat valokuitu sekä langaton 5G-laajakaistaverkko. EU:lla ei ole varsinaisesti kantaa siihen, mitä verkkoja TV-sisältöjen jakeluun pitäisi käyttää. Tämä riippuu eri Euroopan maissa niin erilaisista tekijöistä”, kertoo Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston yksikönpäällikkö Vesa Terävä MustReadin haastattelussa Brysselissä. 

Hänen mukaansa esimerkiksi Belgiassa ja Hollannissa on perinteisesti erittäin pitkälle rakennettu kaapeliverkko ja satelliittivastaanottimien käyttö on yleistä, kun taas Suomessa, Ruotsissa ja useissa Etelä-Euroopan maissa maanpäällisellä antenniverkolla on edelleen merkittävä asema. 

”EU on tarkoituksella välttänyt säätelemästä eri verkkoteknologioiden keskinäistä järjestystä, koska näin halutaan tehostaa kilpailua.”

TV:n antennijakelun keskimääräinen markkinaosuus oli EU-maissa vuonna 2018 vajaat 30 prosenttia. Suomessa luku oli vajaat 50 prosenttia. Kärkipäässä olivat Kroatia, Kreikka, Italia ja Espanja selvästi yli 50 prosentin osuudella. 

Täysin vastakkaista kehitystä edustaneessa, EU:n ulkopuolisessa Sveitsissä antennitalouksien osuus oli samaan aikaan pudonnut vain vajaaseen kahteen prosenttiin. Tästä syystä Sveitsin hallitus hyväksyi koko antennijakelun alasajon vuoden 2019 loppuun mennessä. Keskeinen syy Sveitsin poikkeuksellisen alhaiseen antennijakeluosuuteen oli vuoristoinen maasto, joka ei suosinut maanpäällisiä verkkoja.

Antenniverkon palveluja kehitetään yhä pidemmälle

Sveitsin EU-naapureista muun muassa Saksa ja Itävalta ovat puolestaan viime vuosina vahvistaneet sitoutumisensa maanpäällisten antenniverkkojen toiminnan jatkumiseen ja uusimman DVB-T2 -teknologian kehittämiseen. Sen kapasiteetti riittää HD-teräväpiirtokuvaan ja monikanavaääneen. 

Molemmissa maissa pilotoidaan Suomen tapaan myös 5G-broadcasting -hankkeita, jotka mahdollistavat, että lähetykset ovat vastaanotettavissa televisioiden lisäksi myös muissa päätelaitteissa kuten tietokoneissa, älypuhelimissa tai esimerkiksi autoissa. 

Antenniverkkoihin panostetaan myös EU:sta irronneessa Britanniassa, jossa Freeview-antenniverkon suosio on ollut viime vuosina kasvussa. Sen kautta välitetään digitaalisena 85 TV-kanavaa, 10 HDTV-kanavaa sekä 26 radiokanavaa. Freeview-kanavat ovat maksuttomia, mutta niiden käyttö edellyttää voimassa olevaa TV-lupaa.

Suomessa Yleisradio ja Digita sopivat joulukuussa 2019, että Yleisradion teräväpiirtokanavat lähetetään Digitan UHF-antenniverkossa ainakin vuoteen 2029 asti. Ylen teräväpiirtoiset HD-kanavat näkyvät antenniverkossa nykyään kaikkialla maassa. 

Julkisesta palvelusta on huolehdittava

EU:ssa ei Terävän mukaan ole olemassa tai tekeillä sellaista sääntelyä, joka velvoittaisi maanpäällisten verkkojen ylläpitoon. Radiotaajuuksien osalta EU-säännökset kuitenkin velvoittavat jäsenvaltiota varmistamaan ainakin vuoteen 2030 saakka niin sanotun UHF-alakaistan saatavuuden maanpäällisille verkoille kansallisten tarpeiden niin edellyttäessä. 

Vuodelta 2002 periytyvät EU-säädökset mahdollistavat lisäksi sen, että jäsenmaat itse asettavat niin kutsuttuja must carry -siirtovelvoitteita verkko-operaattoreille tiettyjen sisältöjen välittämisestä. Must carry -säännön perusideana oli alun perin turvata ilmaisten, koko väestölle suunnattujen julkisen palvelun TV-kanavien näkyminen myös kaapeli-TV-talouksille. Säädöksen mukaan kaapeli-TV-yhtiöt ovat velvollisia lähettämään tällaiset kanavat verkoissaan veloituksetta ja samanaikaisesti maanpäällisten antenni-TV-lähetysten kanssa.

Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on parhaillaan viimeistelemässä markkinasääntelypäätösluonnosta, jossa tullaan todennäköisesti toteamaan, että maanpäällinen antenniverkko on Suomessa edelleen sellaisessa asemassa, että sitä on jatkossakin säädeltävä.

”Monet tekijät vaikuttavat siihen, mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. Laajakaistasta ja valokaapeleista on tullut yhä merkittävämpi jakelukanava TV-sisältöjen vastaanottamiseen,” Terävä huomauttaa. 

”Siellä, missä niitä on saatavilla, ihmiset tietenkin käyttävät niitä. Mutta on muistettava, että 5G-yhteyksiä tai valokaapeleita ei ole käytettävissä kaikkialla. Vaikka yhteydet erityisesti kaupungeissa ovat periaatteessa hyvät, eihän valokaapeliyhteyksiä ole edelleenkään edes kaikkialla Helsingissä.” 

Valokaapelien vetäminen ja uusien 5G-linkkitornien rakentaminen on myös niin kallista, ettei se tapahdu kaikkialle kovin nopeasti. Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa valokuitua ei kannata vetää joka niemeen ja notkoon ja siksi maanpäällisellä antenniverkolla on myös tulevaisuudessa merkittävä rooli. 

”Aikaisempien langattomien laajakaistaverkkojen kapasiteetti ei riittänyt HDTV-tasoisten sisältöjen välittämiseen, mutta tietenkin 5G-verkkojen rakentaminen muuttaa tilannetta. Siksi onkin kysyttävä, onko 5G-verkko tulevaisuudessa ratkaisu, joka todella tarjoaa vaihtoehdon antenniverkolle”, Terävä kysyy ja jatkaa, että luotettavia tilastotietoja 5G-verkkojen käytöstä television katseluun ei vielä ole, koska verkkoja vasta rakennetaan.

”Lisäksi on tietenkin muistettava, että 5G-verkkojen käyttäminen TV-sisältöjen broadcasting-massajakeluun vaatii myös tätä varten suunnitellut päätelaitteet”, hän muistuttaa. 

Lineaarisen television tulevaisuus vaikuttaa myös TV-jakeluun

TV-sisältöjen jakelukanaviin vaikuttaa omalta osaltaan myös kulutustottumusten muuttuminen. Vaikka perinteinen lineaarinen TV-katselu on edelleen tärkein TV-sisältöjen kulutusmuoto, varsinkin nuoremmat ikäryhmät kuluttavat mediasisältöjä yhä enemmän erilaisten OTT-striimauspalvelujen kautta ja käyttävät yhä vähemmän aikaa lineaarisen TV:n katseluun. 

Lineaarisella televisiolla tarkoitetaan TV-lähetyksiä, joita katsojat katsovat samaan aikaan kun ne lähetetään. OTT tulee sanoista Over the Top. Se tarkoittaa internetin yli välitettävää TV-palvelua, joka on käytettävissä digiboksin kautta perinteisellä televisiolla, tietokoneella, mobiililaitteella, älytelevisiolla tai vaikkapa televisioon kytketyllä pelikonsolilla. Striimattujen lähetysten katsominen ei ole sidoksissa lähetysaikaan, vaan ohjelmia voidaan katsoa milloin vain.

Traficomin markkina-analyysissä viime vuoden syyskuussa arvioitiin, että koko väestön tasolla kotien televisio- ja videopalvelujen katselusta valtaosa, 83 prosenttia, kului vuodenvaihteessa 2019–2020 edelleen perinteisten jakelukanavien suorien televisiolähetysten parissa. Arvion lähteenä oli television katselua ja radion kuuntelua mittaavan Finnpanelin keräämä data. Tiedot eivät kuitenkaan kata esimerkiksi striimauspalvelujen käyttöä älypuhelimilla kotien verkkoyhteyksien ulkopuolella.

Katselutottumukset vaihtelevat voimakkaasti ikäryhmittäin. Esimerkiksi 15–24-vuotiaiden keskuudessa erilaisten striimauspalvelujen katselu kotien verkkoyhteyksien kautta muodosti jo suurimman osan katseluajasta, eli yhteensä noin 57 prosenttia, perinteisen katselun osuuden ollessa 43 prosenttia. Sen sijaan yli 45-vuotiaiden keskuudessa perinteinen katselu oli vielä 93 prosenttia kokonaiskatselusta. Tämän kehityksen jatkuminen syö markkinoita perinteiseltä lineaariselta TV-toiminnalta ja sitä kautta myös maanpäällisiltä antenniverkoilta laajakaistaverkkojen hyväksi.  

Taajuuksien jaosta päätetään seuraavan kerran 2023 

Pysyvä keskustelun aihe niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on, kuinka rajallisia radiotaajuuksia voitaisiin tehokkaimmin hyödyntää teknologian kehittymisen myötä. Yleinen trendi on Terävän mukaan se, että taajuuksia siirretään antenni-TV-jakelusta langattoman laajakaistan hyväksi koska sillä on kasvava kysyntä ja taajuuksien käyttö on tullut aikaisempaa tehokkaammaksi. 

Samalla kun maanpäällisessä lähetystoiminnassa on 10–15 viime vuoden aikana siirrytty digitaalisiin lähetyksiin, taajuudet ovat päätyneet tehokkaampaan käyttöön. Merkittävä osa niistä taajuuksista, joita aikaisemmin käytettiin maanpäälliseen TV-verkkoon, on siirtynyt langattoman laajakaistan käyttöön. 

”Siellä on kuitenkin edelleen riittävästi taajuuksia yleislähetystoimintaan niin, että antennitelevision toimintaedellytykset on turvattu”, Terävä vakuuttaa.

Seuraavan kerran radiotaajuuksien käytöstä ja niiden mahdollisista muutoksista keskustellaan kansainvälisesti vuonna 2023, kun International Telecommunications Union, ITU:n järjestää kansainvälisen World Radio Conference, WRC:n. Siellä päätetään globaalilla tasolla, mitä taajuuksia käytetään tulevaisuudessa mihinkin tarkoitukseen. 

Miljardisäästöjä ja terveempiä kansalaisia – terveydenhuollossa on korkea aika siirtyä peruutuspeiliin katsomisesta aitoon tiedolla hoitamiseen

“On selvää, että terveydenhuollon muuntaminen datavetoisesti toimivaksi ei tapahdu yhdessä yössä. Samalla on ymmärrettävä, että nykytilanne ja nykyiset hoitotavat eivät ole kestäviä väestön ikääntyessä, elinaikojen pidentyessä ja uusien, parempien ja kalliimpien lääkkeiden tullessa markkinoille. Vaikuttavuuden pitää parantua merkittävällä tavalla." – Marko Rauhala, Accenture

Tämän sisällön mahdollistaa FiCom ry.
Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti