Kaupallinen yhteistyö Fortum

Tietoa on, suunnitelmia on, rahoitusta on – nyt pitää tarttua tehokkaimpiin ilmastonmuutoksen hillintätoimiin

Vihreään elpymiseen on tarjolla runsaasti rahoitusta niin EU:ssa kuin Suomessakin. On vain varmistettava, että rahoilla vähennetään päästöjä mahdollisimman tehokkaasti eivätkä tuet vääristä kilpailua. VAPAA LUKUOIKEUS

Kaupallinen yhteistyö: Fortum
Jotta Pohjoismaat saavuttavat päästövähennystavoitteensa, tarvitaan paljon lisää puhdasta sähköntuotantoa. Kuvassa Fortumin Ånstadblåheian tuulivoimala Norjassa. Kuva: Torgeir Sørensen / Fortum

Pohjoismaiden ilmastotavoitteet ovat kovat, ja Suomen tavoitteet vielä tämän joukon kovimmat: hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteiden ja toteuman välissä aukeaa kuitenkin yhä kuilu.

Nykyisillä toimilla Pohjoismaat saavuttavat vuonna 2030 vasta 12–53 prosenttia ilmastotavoitteistaan, arvioi taloustieteen konsulttiyritys Copenhagen Economicsin tuore raportti. Suomella olisi silloin kurottavanaan viidessä vuodessa 61 prosentin kuilu tavoitteiden ja toteutuneiden päästövähennysten välillä.

Lisätoimia tarvitaan Copenhagen Economicsin mukaan erityisesti merenkulussa, lentoliikenteessä ja monilla raskaan teollisuuden aloilla, jotka käyttävät paljon fossiilista energiaa. Näiden alojen päästövähennyksiin on jo olemassa lupaavia teknologioita, mutta ne ovat vielä liian kalliita laajamittaiseen käyttöön.

CE:n raportti esittää myös keinoja, joilla kuilu kurotaan umpeen. Tarvitaan johdonmukainen ja neutraali energiaverouudistus sekä tukea tutkimus- tai pilottivaiheessa olevien teknologioiden kaupallistamiseen.

Raportista vastaava Copenhagen Economicsin partneri Sigurd Næss-Schmidt painottaa, että päästövähennyksiin pitää käyttää mahdollisimman tehokkaita keinoja.

”Näillä toimilla päästövähennysten kustannukset pysyvät hallinnassa ja siirtymä tapahtuu taloudellisesti tehokkaasti. Tehottomat keinot tuottavat turhia hyvinvointitappioita ja aiheuttavat poliittista vastustusta”, sanoo Næss-Schmidt.

Hiilivapaan Pohjolan toteutuminen vaatii esimerkiksi uusia synteettisiä polttoaineita ja hiilidioksidin talteenottomenetelmiä. Tuulivoima käy Næss-Schmidtin mukaan hyväksi esimerkiksi siitä, miten tämäntyyppiset teknologiat kehittyvät tutkimusvaiheesta markkinaehtoiseen käyttöön niin, että välivaiheessa tarvitaan julkisen sektorin tukea.

”Tuulella tuotetun energian kustannukset ovat jo lähellä hiilivoiman kustannuksia, koska teknologian kehitykseen on investoitu vuosikymmeniä”, sanoo  Næss-Schmidt. Jos verkko- ja varastointikustannuksia ei lasketa, tuulienergia näyttää vielä edullisemmalta.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat jo tehneet reilusti suurempia päästövähennyksiä kuin globaali keskivertotaso, muistuttaa Næss-Schmidt.

”Jos vähennystavoitteet kiristyvät globaalisti, muissa maissa tarvitaan näitä samoja keinoja ja teknologioita. Ja kun merkittävä joukko muita maita ottaa samat teknologiat käyttöön, niiden hinta laskee.”

Hiilivapaa Pohjola on siis paitsi hyvä esimerkki muulle maailmalle myös liiketoimintamahdollisuus.

”Moniin toimiin liittyy merkittäviä vientimahdollisuuksia ja syntyviä ratkaisuja voi monistaa Euroopassa. Nämä mahdollisuudet pitää hyödyntää hyvin”, sanoo Fortumin ilmastoasioiden päällikkö Kari Kankaanpää. CE on laatinut raporttinsa Fortumin tilauksesta.

Kun uusia teknologioita otetaan käyttöön, on samalla varmistettava etteivät niitä käyttävät yritykset jää globaaleilla markkinoilla saastuttavampien kilpailijoiden jalkoihin kustannussyistä.

Lisää kannusteita uudelle teknologialle

”Energiaintensiivisille teollisuudenaloille pitää luoda kannusteet käyttää uutta teknologiaa. Siihen tarvitaan EU-tason toimenpiteitä kuten nykyistä korkeammat hinnat päästökaupassa, mutta myös kompensointia ilmaisten päästöoikeuksien avulla. Pitää varmistaa, että nämä teollisuudenalat selviävät kohoavista kustannuksista”, muistuttaa CE:n Næss-Schmidt.

Keskeisimmät päästöjä vähentävät teknologiat vaativat kaikki runsaasti sähköä – Fortumin Kankaanpää arvioi, että päästöttömän sähkön kysyntä nousee merkittävästi ainakin 10–15 vuoden ajan. Pohjoismaissa fossiilittoman sähkön tuotantoon onkin hyvät mahdollisuudet, arvioi Næss-Schmidt.

”Ehkä jo kymmenessä vuodessa pohjoismainen sähkö on kokonaan fossiilitonta, kun perustana on jo nyt vesivoima, ydinvoima ja uusiutuvat polttoaineet.”

Energiaverotus on Næss-Schmidtin mukaan kaikissa maissa vähitellen syntynyt tilkkutäkki, eikä sitä ole suunnattu hillitsemään ilmastonmuutosta.

Korkea energiaverotuksen taso ei siis välttämättä auta energiateollisuuden päästöjen vähentämisessä. Oleellisempaa on, että verotus kohdentuu kaikkiin tuotantomuotoihin neutraalisti ja hiilidioksidipäästöjen hinta nousee merkittävästi. Sähkön kulutuksen verottamiseen ei nykytilanteessa ole enää perusteita.

”Jos halutaan että talous sähköistyy, kuten teollisuuden päästöjen vähentäminen ja uusien teknologioiden kehitys vaatii, sähkön verottaminen ei tätä edistä. Pohjoismaiden energiaintensiivinen teollisuus, kuten metsäteollisuus Suomessa tai teknokemia Tanskassa, käy tiukkaa globaalia kilpailua ja siirtyy muualle, jos sähkön hinta ei ole kilpailukykyinen”, Næss-Schmidt sanoo.

Elpymispaketti tukee ilmastotoimia

Copenhagen Economicsin ehdotukset osuvat sikäli hyvään saumaan, että rahoitusta toimiin on tarjolla. Jo viime vuonna EU julkaisi Green New Deal -ohjelmansa ja hahmotteli budjettia, johon sisältyi 7,5 miljardin euron oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ilmastoinvestointeja varten.

Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi on luonut ennennäkemättömän elvytystarpeen, johon EU aikoo vastata heinäkuussa hyväksytyllä 750 miljardin euron Green Recovery -paketilla. Rahaa on tarkoitus kanavoida sekä tukina että lainoina jo olemassa olevien tai aiemmin hahmoteltujen ohjelmien ja mekanismien kautta.

”Tämä on hirveän iso kokonaisuus, johon liittyvät oleellisesti EU:n budjettiehdotus sekä Euroopan Green Deal, joka on nykyisen komission iso lainsäädäntöpaketti. Olemme tyytyväisiä, että elpymispaketissa on haluttu säilyttää ilmastoambitiot ja viedä eteenpäin myös Green Dealia, ne on leivottu hyvin yhteen”, sanoo Fortumin Kari Kankaanpää.

Green Recovery -pakettia on tarkoitus rahoittaa muun muassa päästökauppatuloilla ja uusilla ympäristöveroilla kuten hiiliverolla, jotka EU:n komissio saisi suoraan käyttöönsä.

Rahoitusvälineitä on käytössä pitkä lista, johon mahtuu niin koheesiorahastoa, aluerahastoa kuin maaseudun kehittämisrahastoa. Suorimmin kestävää kasvua tukee oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jonka koko lopullisessa sovussa on vajaa 20 miljardia euroa.

Suomen osuus oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta nousee myös reippaasti, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra, joka kuuluu myös hallituksen asettamaan Kestävä elvytys -työryhmään.

”Alun perin Suomen osuus oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta oli 160 miljoonaa euroa, nyt lopullinen osuus nousee useampaan sataan miljoonaan”, Kahra arvioi.

”Rahan edellytyksenä on, että alue tekee vähähiilisyyssuunnitelman. Suomen osalta se voi sisältää esimerkiksi sen, miten turvetuotannon päästöistä päästään eroon ja miten luodaan uusia työpaikkoja.”

Lisäksi Suomella on omat kansalliset elvytyskeinonsa, kuten alkukesästä hyväksytty 5,5 miljardin lisäbudjetti. Lisää talouspäätöksiä on luvassa budjettiriihessä syyskuun puolivälissä, jolloin päätetään esimerkiksi kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinneista. Niitä on luvattu 1,7 miljardia vuosille 2021–22.

EK:n Kahran mielestä hallituksen elvytyspolitiikan perushahmotelma on hyvä ja oikeansuuntainen.

”Hallitus haluaa, että elvytys tukee pitkän aikavälin tavoitteita. Siinä on katsottu energiantuotantoa, liikennettä, teollisuutta ja ruoantuotantoa. Lisätalousarviossa myönnettiin isosti rahaa erilaisiin pilotti- ja demohankkeisiin. On päätetty perustaa ilmastorahasto, joka mahdollistaa julkisen rahan saamiseen näihin kohteisiin”, listaa Kahra.

Tarvitaan toimivat rahoituskriteerit

Rahaa siis on ja keinoja on – voiko jokin vielä mennä pieleen vai onko varmaa, että parhaat keinot ja rahoitus löytävät toisensa?

”Jotta hieno tavoite toteutuu oikeasti, pitää katsoa että rahoituskriteerit ovat hyvät ja toimivat. On tehty paljon työtä, jotta tiedetään mitkä ovat muutostarpeet. Mutta löydetäänkö elvytyksen kannalta juuri ne hankkeet, jotka saadaan nopeasti liikkeelle”, pohtii EK:n Kahra.

Kahra komppaa CE:n raporttia siinä, että nimenomaan teollisuudessa ja raskaassa liikenteessä uusien teknologioiden kaupallistamista pitäisi tukea.

”Näkymä siitä, milloin teknologiat tulevat käyttöön näillä aloilla on kauempana kuin energiasektorilla. Isoja investointeja pitää tehdä, mutta ne eivät ole taloudellisesti kilpailukykyisiä. Juuri EU-tason toimet korostuvat, koska jäsenmaiden kesken syntyy iso kilpailu siitä, kuka pystyy houkuttelemaan näitä vihreän elpymisen investointeja.”

Fortumin Kankaanpää nostaa esiin vastikään valmistuneet 13 eri toimialan vähähiilisyystiekartat, joita on laadittu työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä hankkeessa.

”Ambitiotaso on korkealla ja toimenpiteitä on kartoitettu, tehty työ on perusteellista. Nyt pitkälti tiedetään, mitä pitää tehdä, mutta toteutus on kesken. Yksi johtopäätös tiekartoista on, että useimmat teollisuudenalat näkevät sähköistymisen keskeisenä toimenpiteenä, jolla päästövähennykset saadaan aikaan.”

Fortumin omiin teknologiahankkeisiin kuuluu esimerkiksi hiilidioksidin poisto ja talteenotto, joka on pilottivaiheessa Norjassa ja Ruotsissa.

”Elvytysrahoitusta pitää suunnata uusiin, kehitysvaiheessa oleviin teknologioihin mahdollisimman laaja-alaisesti ja teknologianeutraalisti, jotta säilytetään kilpailuelementti markkinoilla ja vältetään luomasta pitkäaikaisia markkinahäiriöitä. Teknologioiden kaupallistamisessa on tärkeää, että saataisiin referenssihankkeita aikaan ja niiden kautta päästäisiin laajamittaisempaan käyttöön”, summaa Kankaanpää.

 

 

 

 

 

Heidi Hammarsten

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta