Syöpään sairastuu jossain kohtaa elämäänsä noin joka kolmas suomalainen. Vuosittain tapauksia on jo noin 36 000, mutta kaksi kolmesta paranee. Syövästä toivutaankin yhä useammin, eikä ole harvinaista sairastaa elämänsä aikana useampaa syöpäsairautta.
Väestö ikääntyy ja myös syöpien esiintyvyys lisääntyy. Ennusteiden mukaan vuosittain todettavien syöpien määrä kasvaa noin 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Eri syöpäsairauksien esiintyvyys ja ennusteet muuttuvat sekä hoitojen kehittyessä että elämäntapojen ja ympäristön muuttuessa.
Syövän ehkäiseminen on kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta tehokkain ja halvin keino vähentää tautitaakkaa. Kansainvälisesti on arvioitu, että jopa 40 prosenttia syövistä voitaisiin ehkäistä. Itse asiassa ehkäisy on olennaista myös syöpään sairastuneilla, sillä riski toiseen syöpäsairauteen, muihin sairauksiin kuten diabetekseen tai muiden sairauksien pahenemiseen lisääntyy.
Vaikka hoitojen kehittyminen on parantanut hoitotuloksia, kyseessä on yhä Suomen toiseksi yleisin kuolinsyy. Erilaisia syöpiä tunnetaan noin kaksi tuhatta, ja niiden syyt, oireet, tyypit ja hoidot poikkeavat toisistaan.
Yhä parempia hoitotuloksia
Syöpä koskettaa monia joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi läheisen sairauden kautta. Suomessa elää tällä hetkellä yli 300 000 syövän sairastanutta ihmistä. Tehokkaat hoidot ovat hoidon kulmakivi. Elimistön omaa puolustusjärjestelmää hyödyntävät immuno-onkologiset hoidot, uudet kirurgiset hoidot ja sädehoidot ovat mahdollistaneet aiempaa paremmat hoitotulokset.
Yhä useampi parantuu kokonaan, ja niillä, joilla on parantumaton syöpä, taudin etenemistä voidaan usein estää ja hidastaa pitkäänkin. Toki on syöpäsairauksia, joissa ei vielä ole löydetty tehokkaita hoitomuotoja, vaikka tutkimuksissa on edistytty ja uusia hoitoja kokeillaan ja tutkitaan vilkkaasti. Erityisen ongelmallisia ovat usein myöhään todettavat syövät, kuten haima- ja keuhkosyöpä.
Monen alan osaajia
EU:n vuonna 2021 julkaistulla syöväntorjuntasuunnitelmalla tuetaan EU-maita syöväntorjunnassa sekä huolehditaan tautiin sairastuneiden, siitä selvinneiden ja heidän perheidensä ja hoitajiensa elämänlaadusta. Suunnitelma korostaa tavoitteita, joissa EU:n toiminnalla on suurin lisäarvo: syövän ehkäisy, varhainen havaitseminen, diagnosointi ja hoito sekä sairastuneiden ja selvinneiden elämänlaatu.
Torjuntasuunnitelman ytimessä on oikea-aikaisen, yksilökohtaisen Cancer Survivorship -suunnitelman laatiminen. Sanalle ei ole hyvää suomenkielistä vastinetta, mutta se viittaa selviytyvyyteen sekä hoidon aikana että erityisesti sen jälkeen.
Tähtäimessä on systemaattinen ja moniammatillinen, sairastuneiden kanssa tehtävä kokonaisvaltainen suunnitelma, johon sisältyy niin sairauden hoito kuin kuntoutuminen, fyysinen aktiivisuus, ravitsemus, psykososiaalisten tarpeiden tunnistaminen ja tuki sekä työn tuki. Myös Suomessa suunnittelu pitäisi ottaa käyttöön heti diagnoosin vahvistuttua.
Palliatiivinen hoito on osa syöpää sairastavan hoitoa läpi koko hoitojatkumon. Suositusten mukaan palliatiivinen hoito pitäisi aloittaa hyvissä ajoin osana sairauden hoitoa, sillä varhaisella palliatiivisella hoidolla voidaan tutkimusten mukaan parantaa syöpää sairastavien ja heidän läheisten elämänlaatua.
Palliatiivisten palveluiden varhainen integrointi on tärkeää. Tämä edellyttää monimuotoisia hoitomalleja, oikea-aikaista tuen ja hoidon tarpeen tunnistamista, ammattilaisten koulutusta sekä järjestelmätason tukea. Näin varmistetaan, että hoito on ihmislähtöistä ja tasa-arvoista. Käytännössä tämä kuitenkin usein viivästyy, sillä sekä ammattilaisilla että potilailla on puutteellista tietoa tai vääriä käsityksiä palliatiivisesta hoidosta, esimerkiksi sen sekoittaminen saattohoitoon.
Kansainvälisen terveysjärjestön (WHO) mukaan palliatiivinen hoito on henkeä uhkaavaa tai parantumatonta sairautta sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä kokonaisvaltaista elämänlaatua tukevaa ja kärsimystä lievittävää hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu elämän viimeisille viikoille ja päiville.
Hyvää hoitoa nyt ja tulevaisuudessa
Suomessa syövän hoitoon pääsy ja hoitojen saatavuus on edelleen hyvä, mutta myös meillä hoitoon pääsy voi viivästyä. Hoidossa on alueellisia eroja, ja uusien menetelmien käyttöönotto voi kestää kauan.
Suomessa laaditaan kansallista syöpästrategiaa viimeisten joukossa EU:ssa. Sen on tarkoitus kattaa kokonaisuus: ehkäisy, seulonnat, diagnostiikka, hoidot, potilaiden kuntoutumisen tuki ja psykososiaalinen tuki, palliatiivinen ja saattohoito sekä syöpätutkimus. Valmisteltavan strategian tavoitteina on:
- vahvistaa osallisuutta ja kehittää ihmislähtöisiä palveluita,
- vähentää syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen avulla,
- varmistaa yhdenvertainen ja vaikuttava syövänhoito, ja
- olla aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tutkitulla tiedolla eteenpäin
Suomessa tehdään korkeatasoista syöpätutkimusta, ja lääketieteellisessä hoidossa olemme maailman kärkimaita. Haasteena on tutkimusrahoitus ja sen riittävyys.
Vaikka lääketieteellinen tutkimus on olennaista, sen rinnalle tarvitaan muita tieteenaloja kuten esimerkiksi hoitotiedettä ja ravitsemustiedettä. Tieteenalojen välistä yhteistyötä tulisi lisätä. Potilasedustajien mukanaolo ja yhteistyö järjestöjen kanssa on olennaista hoidon kehittämisen ja tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Tässä meillä Suomessa on vielä paljon parannettavaa.
Tarvitaan myös systemaattista toiminnan kehittämistä ja tutkimustiedon viemistä käytäntöön. Euroopan komissio on nostanut esiin implementaatiotutkimuksen merkitystä: tavoitteena on ymmärtää ja kehittää keinoja, jotka auttavat uusien toimintatapojen, hoitomenetelmien ja palvelumallien käyttöönottoa arkeen. Soveltava tiede on alue, jossa ammattikorkeakouluilla on vahvaa osaamista yliopistojen rinnalla.
Teknologia on olennainen osa palveluja, hoitojen kehitystä ja tutkimusta. Tekoäly haastaa meidät kaikki. Syöpään sairastuneet käyttävät yhä edemmän erilaisia sosiaalisen median alustoja ja tekoälysovelluksia tiedonhaussa.
Ammattilaisilla onkin tärkeä tehtävä neuvoa luotettavan tiedon lähteille sekä puuttua tahalliseen väärään tietoon (disinformaatio) ja tahattomaan väärään tietoon (misinformaatio). Ammattilaisten tulee itsekin osata käyttää erilaisia menetelmiä teknologisen kehityksen muuttaessa sitä, kuinka ja missä hoidamme potilaita. Samalla ammattilaisten on osattava vastata syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä muuttuneisiin tiedon ja tuen tarpeisiin.
Yhteistyöllä parhaat tulokset
Syöpää sairastavan hoitopolku on usein pitkä, ja sen aikana potilaalla ja hänen läheisellään on erilaisia muuttuvia tarpeita. Sairastuminen aiheuttaa usein elämänkriisin, jossa ihminen pohtii nykytilannettaan, sairautta ja sen hoitoa sekä tulevaisuutta.
Mielen hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden tukeminen on olennaista, sillä hoitojen aika on henkisesti rankkaa. Monet hoitojen haittavaikutukset voivat jatkua pitkään hoitojen jälkeen tai voi tulla pysyviä muutoksia, joihin on sopeuduttava.
Uudet hoidot ja hoitomuodot, niiden monimutkaisuus ja haittavaikutusten hoito edellyttävät saumatonta yhteistyötä. Syöpään sairastunut tarvitsee kokonaisvaltaista hoivaa, apua ja tukea. Tilanne vaatii terveysalan eri asiantuntijoiden, kuten lääkärien, sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, psykologien, ravitsemusterapeuttien ja fysioterapeuttien osaamista ja yhteistyötä. Moniammatillisten työmallien ja prosessien ylläpitäminen ja kehittäminen onkin keskeistä.
Kun syövän yleisyys lisääntyy, lisääntyy myös hoidon ja hoidon asiantuntijoiden tarve. Samalla terveydenhuollon työvoimapula vaikuttaa syöpähoitojen toteutukseen.
Suomessa tuleekin panostaa henkilökunnan jaksamiseen, jatkokoulutusmahdollisuuksiin, työn ja tehtävänjaon kehittämiseen sekä urapolkuihin alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Meneillään oleva STM:n johtama terveydenhuollon ammattihenkilöiden lainsäädännön uudistustyö tukee tätä kehitystä.
Esimerkiksi kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan ja laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan, asiantuntijasairaanhoitajan, nimikkeet tulisi suojata ja sisällyttää lainsäädäntöön kuten erikoislääkärit. Yhdessä tehden, eri ammattilaisten asiantuntijuutta hyödyntäen, voimme saavuttaa parhaat hoitotulokset syöpään sairastuneille.
Tämän sisällön mahdollistaa Turun AMK.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.