Tämä artikkeli on alun perin julkaistu päättäjäkirjeenä
Uuden peruskoulun tehtävä on tarjota oppimisympäristö, joka sekä edellyttää että tukee psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia, tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikonen Tampereen yliopistosta tiivistää.
Ennen: Alkuperäisen peruskoulu-uudistuksen ydin 50 vuotta sitten oli oppilaiden sosiaalinen ja yhteiskunnallinen tasa-arvo.
Jatkossa: Uuden peruskoulun peruskivenä on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin oppimisympäristö, joka tukee oppilaiden ohella myös opettajia ja kaikkia oppilashuollon ammattilaisia.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) muistuttaa, että kunnon peruskoulu on kunnan vetovoimatekijä.
1/7 Miksi koulumenestys on kiinni hyvinvoinnista?
Tiina Soini-Ikonen: ”Lasten ja nuorten keskuudessa on meneillään hyvinvoinnin kriisi. Esimerkiksi sosiaalinen ahdistus liittyy niin maailman tilanteeseen, sosiaaliseen mediaan kuin perheiden arjen muuttumiseen. Tämä näkyy luokkahuoneissa.”
Kuka? Tiina Soini-Ikonen johtaa Tampereen yliopiston Oppiminen ja kehitys peruskoulussa -tutkimusryhmää ja on SchoolWell – kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koulu -konsortion varajohtaja.
Tutkimustulos: Nuorisobarometri 2025 kertoo, että lähtötilanne on huolestuttava:
- nuorten usko sekä omaan että maailman tulevaisuuteen on muutamassa vuodessa romahtanut
- epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet
- tyytyväisyys elämään on laskussa.
Kentän ääni: Hyvin- ja pahoinvoinnin teemat nousevat kärkeen niin oppilaiden, opettajien kuin rehtorien kanssa keskusteltaessa.
Soini-Ikonen: ”Näin on käynyt, vaikka olemme tehneet oppimiseen liittyvää tutkimusta. Sen yhteydessä hyvinvointi nousee toistuvasti esiin. Oli pakko todeta, että oppimista ja hyvinvointia ei voi eikä pidä erottaa toisistaan.”
➡️ Sekä oppimisyhteisön että sen jäsenten pitää voida hyvin, jotta oppiminen voi ylipäätään onnistua.
2/7 Tulevaisuuden perusta kuntoon
Lähtökohta: Kyse on maailman onnellisimman maan tärkeimmän tulevaisuusinstituution määräikais- ja perushuollosta.
Suomeksi sanottuna: ”Rakennamme menetelmiä, joilla peruskoulu pystyy opettamaan tämän hetken koululaisille taitoja ja ominaisuuksia, joita he tarvitsevat parinkymmenen vuoden kuluttua aikuisina halutessaan parantaa yhteiskuntaa ja muuttaa maailmaa”, Soini-Ikonen sanoo.
”SchoolWell-hankkeessa yhdistyy se, mitä olemme vuosien varrella oppineet ja ymmärtäneet yhdessä opettajakoulutuksen, opettajien ja oppilaiden kanssa. Nyt pääsemme viemään tutkittua tietoa koulujen arkeen hyvin käytännöllisellä tasolla.”
3/7 Mitä pitää tehdä enemmän ja paremmin?
Suuri linja: Opetussuunnitelma ja sen arviointi pitää rakentaa niin, että hyvinvointi on yhtä keskeinen tavoite kuin oppimistulokset.
Tavoitteet opettajille ja oppilaille:
- Yhteistoiminnallisen pedagogiikan lisääminen.
- Oppimismotivaation, psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn edistäminen.
- Luovien ajattelu- ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen.
- Itsetunnon, empatian ja vuorovaikutustaitojen yhteispeli.
Soini-Ikonen: ”Koulu ei ole sairaala tai sosiaalihuollon toimipiste. Se on pedagoginen avainpaikka, jossa hyvinvoinnin tukeminen on osa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista opetusta.”
4/7 ”Ketään ei saa jättää yksin ongelmineen”
Soini-Ikonen: ”PISA-tuloksiin on turha keskittyä, jos unohdetaan sosiaalinen yhteisö, joka tuottaa lopullisen oppimistuloksen. Peruskoulun ja sen pedagogisten ratkaisujen tehtävänä on tukea jokaisen henkilökohtaista ja kaikkien yhteistä hyvinvointia.”
Esimerkki 1: Ryhmätyöt voivat olla yksittäisille oppilaille ankeita ja ahdistavia kokemuksia. Epäonnistuminen voi jopa lisätä eriarvoisuutta ja syrjäytymisen tunnetta.
Tyypillinen kysymys: saako oppilas tehdä ryhmätyötä aina vain parhaan kaverinsa kanssa, vai pitääkö hänen oppia sietämään myös erilaisia ihmisiä eli muita luokkakavereita.
Soini-Ikonen: ”Nykyisenä yksilökeskeisyyden aikana on tärkeää oppia panemaan omia juttujaan vähän sivuun ja miettiä, mitä ryhmän kanssa voisi tehdä yhdessä paremmin.”
➡️ Opettajia pitää rohkaista käyttämään pedagogista osaamistaan myös vertaisvuorovaikutuksen ohjaamiseen.
Esimerkki 2: Perinteinen keino hoitaa oppilaiden ahdistusta on ohjata heidät pois ahdistusta aiheuttavista tilanteista. Apu on uuden ajattelumallin mukaan vain väliaikainen.
Soini-Ikonen: ”Jos oppilasta ahdistaa esimerkiksi mennä liikuntatunnilla uimaan, häntä ei kannata vapauttaa uimisesta vaan kannustaa epämukavuusalueelle, ja tarjota samalla tukea selviytymiseen.”
➡️ Oppimisen ilo ja into syntyvät haasteista, hankaluuksista ja kitkasta ja niistä selviämisestä.
➡️ Oppilaat eivät ole asiakkaita eikä koulu palvelulaitos, jonka tarjonnasta vanhemmat valitsevat parhaat palat.
5/7 Entä häirikköoppilaat?
Näin oli ennen: Ongelmaoppilas siirrettiin pois luokasta, diagnosoitiin erityistapaukseksi, yritettiin parantaa erityisryhmässä ja palautettiin luokkaan.
Soini-Ikonen: ”PISA-tuloksiin on turha keskittyä, jos unohdetaan sosiaalinen yhteisö, joka tuottaa lopullisen oppimistuloksen.”
”Kun opetuksen yhteydessä harjoitellaan sosioemotionaalisia taitoja, kuten itse- ja yhteissääntelyä sekä vastuullista sosiaalista päätöksentekoa, häiriköinti ja muu riskikäyttäytyminen vähenevät tutkimusten mukaan selvästi.”
Diagnosointiakin tarvitaan, mutta ei ensisijaisena vaihtoehtona.
”Myös häiriköillä pitää olla mahdollisuus oppimiseen. Sen perusedellytyksenä on, että oppilas pysyy koulussa.”
➡️ Peruskoulun tehtävä on tarjota oppimismahdollisuus kaikille lapsille.
➡️ Rauhoittumis- ja keskittymisharjoitukset tuottavat parempaa hyvinvointia ja oppimista.
➡️ Koulu ei saa olla kuin tosi-tv, jossa testataan, kuka pärjää ja kuka putoaa.
”Jos joku on vaarassa pudota, häntä pitää tukea. Kaikki mitä tehdään, sen pitää olla hyväksi kaikille.”
6/7 Mieluiten halvimman kautta
Syrjäytyminen on kallista: Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle
- menetettyinä verotuloina
- toimeentulotukena ja muina tulonsiirtoina
- lisääntyvinä terveydenhuollon, lastensuojelun ja mahdollisesti oikeuslaitoksen kustannuksina
Soini-Ikonen: ”Kaikki taloudelliset resurssoinnit koulutuksen alkuvaiheessa tulevat pidemmän päälle edullisiksi. On strategisesti ja taloudellisesti järkevää ja panna paukkuja ongelmien ennaltaehkäisyyn, ennen kuin niitä niistä tulee kalliisti hoidettavia haasteita.”
Peruskoulun opetussuunnitelmissa tavoite on Soini-Ikosen mukaan tiedostettu. Ongelma on tavoitteiden toteuttamisessa koulun arjessa ja rakenteissa.
Johtamisasia: ”Tavoite edellyttää sekä valtakunnan että kuntien tasolla johtamista, joka varmistaa opettajille legitiimin luvan toimia parhaiksi osoittautuneiden ja tutkimukseen perustuvien pedagogisten käytäntöjen mukaisesti – ei vain kokemuksen tai kiireessä tehtyjen valintojen varassa”, Soini-Ikonen korostaa.
”Koulun tehtävä ei ole jäädä osaksi ongelmaa, vaan tarjota ratkaisu ja toimia aktiivisena yhteiskunnan muuttajana. Tämä edellyttää uskallusta tehdä valintoja ja esimerkiksi vähentää tietoisesti erilaisten hankkeiden määrää koulussa.”
7/7 Ministeri: Kunnon koulu on kunnan vetovoimatekijä
Anders Adlercreutz: ”Peruskouluilla on eniten tehtävää keskittymiskyvyn, perustaitojen oppimisen, segregaation ja väestörakenteen ympärillä.”
Tätä on jo tehty:
- Viime syksystä lähtien peruskouluissa on ollut voimassa kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttörajoitus. Tavoitteena on parantaa oppilaiden keskittymiskykyä sekä rauhoittaa oppimisympäristöä.
- Maaliskuussa ilmestynyt Nuorten tulevaisuudenusko -julkaisu esittelee 36 toimenpidesuositusta esimerkiksi yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi.
- Maaliskuussa valmistui myös loppuraportti väestörakenteen muutoksiin liittyvistä perusopetuksen toimenpide-ehdotuksista. Se ohjeistaa muun muassa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta.
- Kansallinen ohjelma segregaation torjumiseksi on käynnistymässä.
- Asiantuntijoiden visio suomalaisesta peruskoulusta vuonna 2045.
Kuntapäättäjät: Ajatelkaa peruskoulua markkinointivalttina.
Adlercreutz: ”Kunnat ovat sekä koulutus- että elinvoimaorganisaatioita. Kilpailukykyinen ja oikein resursoitu koulu on vetovoimatekijä, jolla kunnat voivat houkuteltua asukkaita.”
”Siksi kuntapäättäjien kannattaa kiinnittää huomiota myös oppimisen tukemiseen. Heidän pitää myös varmistaa, että valtionosuudet löytävät tiensä luokkahuoneisiin asti.”
Opettajat ja koululaiset: Reagoikaa teknologiseen murrokseen hidastamalla tahtia.
Adlercreutz: ”Oppiminen edellyttää, että pystyy istumaan kaksi tuntia paikoillaan ja lukemaan monimutkaistakin tekstiä. Ympäröivä maailma syöttää 15 sekunnin klippejä, mutta luonto on kalibroinut meidän päämme toisenlaista ympäristöä varten. Peruskoulun tehtävänä on opettaa pitkäjänteisyyttä ja keskittymistaitoa sekä kestämään tylsyyttä.”
HUOM! Adlercreutz ei pidä valtakunnallisia koulutestejä tai rankinglistoja tarkoituksenmukaisina.
Adlercreutz: ”Meillä korostetaan opettajien autonomiaa, joka perustuu luottamukseen. Sen myötä opettajat viihtyvät työssään, eikä meillä ole opettajapulaa kuten monessa muussa maassa.”
Koululaisten vanhemmat: Harjoittakaa muutakin yhteistoimintaa kuin mokkaruutujen leipomista ja varainkeruuta luokan hyväksi.
Adlercreutz: ”Mitä paremmin vanhemmat tuntevat toisensa ja mitä vahvempi vanhempien välinen yhteisö on, sitä paremmin lapset viihtyvät ja menestyvät koulussa.”
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.