Tallinna voitti Euroopan vihreä pääkaupunki -tittelin viidennellä hakukerralla. Hankkeen johtaja Krista Kampus pitää saavutusta vaivan arvoisena monestakin syystä.
”Palkinto antaa meille hyvän mahdollisuuden nopeuttaa vihreää siirtymää. Euroopan vihreä pääkaupunkivuosi ei ole päätepiste vaan matka. Päätavoitteemme on varmistaa, että tänä vuonna tapahtuvilla muutoksilla on pitkäkestoinen, ensisijaisesti elämänlaatua parantava vaikutus.”
Kansainvälinen raati perusteli valintaansa muun muassa sillä, että Tallinnassa toteutetaan ympäristöystävällisyyttä systemaattisesti: urbaani vihreys pyritään pitämään mukana kaikessa kaupunkisuunnittelussa.
”Olemme muun muassa kehittäneet ympäristöystävällisten tapahtumien oppaan, lisänneet ympäristövaatimuksia hankintalakiin ja saaneet kaupungin toimijat noudattamaan Green Office -ympäristöjärjestelmää vihreän toimiston periaatteita”, Kampus luettelee.
Kunnianhimoinen visio 15 minuutin kaupungista
Faktalaatikko: Euroopan vihreä pääkaupunki-palkinto on avoin kilpailu yli 100 000 asukkaan kaupungeille EU:n jäsenvaltioissa ja ETA-maissa.
Hakijakaupunkeja arvioidaan 12 ympäristöindikaattorin perusteella, joita ovat ilmanlaatu, melu, vesi, kestävä maankäyttö, jäte- ja kiertotalous, vihreä kehitys ja vihreät innovaatiot, luonto ja biologinen monimuotoisuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen, energiatehokkuus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävä hallinto.
Euroopan vihreä pääkaupunki -palkinto on tänä vuonna palannut kotiin sillä idea syntyi alunperin Tallinnassa toukokuussa 2006, jolloin viidentoista kaupungin edustajat olivat kokoontuneet Tallinnaan. Euroopan komissio tarttui ideaan, koska piti ja pitää paikallisviranomaisten roolia olennaisena ympäristötyössä.
Ensimmäiseksi vihreäksi kaupungiksi valittiin vuonna 2010 Tukholma, joka oli huolehtinut erityisen hyvin ilman ja veden laadusta.
Suomalaisista kaupungeista palkinnon on saanut Lahti vuonna 2021 kolmannella yrityksellä.
Tallinnan Green Capital Action Planin kokonaisbudjetti ilman infrastruktuuri-investointeja on 11,2 miljoonaa euroa. Siitä Euroopan komission tuki kattaa 600 000 euroa ja Viron valtion rahoitus 460 000 euroa.
Syksyn merkittävin ponnistus tulee olemaan Itämeri-kampanja ”Save our Sea”, joka on Tallinnan ja Helsingin kaupunkien sekä Virossa vuonna 2008 perustetun Let’s Do It! World -kansanliikkeen yhteinen hanke.
Save our Sea -kampanja kiinnittää huomiota Itämeren ympäristöongelmiin ja innostaa sen rannoilla asuvia ihmisiä puhdistamaan rantoja. Kampanja alkaa Itämeri-päivänä 31. elokuuta ja päättyy Maailman siivouspäivänä 16. syyskuuta. Kampanjaan osallistuvat Itämeren kaupungit ja niiden asukkaat Suomessa, Ahvenanmaalla, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.
Tallinnan vihreä pääkaupunki -vuosi huipentuu marraskuussa kansainväliseen Green Expoon, jossa esitellään Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen innovaatiota.
Tallinnan raitiovaunut kulkevat jo nyt sataprosenttisesti uusiutuvalla sähköllä. Saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä kaupunki investoi uusiin raitiovaunulinjoihin ja sähköbusseihin. Ensimmäiset 15 sähköbussia aloittavat toimintansa vuonna 2024.
Pyöräilijöiden taivaaksi Tallinnalla on kuitenkin vielä matkaa. Esimerkiksi vuoden 2017 vihreässä pääkaupungissa, Slovenian noin 300 000 asukkaan Ljubljanassa on yli 200 kilometriä pyöräteitä. Liki 500 000 asukkaan Tallinnassa oli vielä viime vuonna vain 160 kilometriä.
Tänä vuonna Tallinnaan on saatu 40 kilometriä pyöräteitä lisää. Pyöräilyyn kannustava vihreän pääkaupunkivuoden toimenpidelista on pitkä. Vanhojen pyöräteiden turvallisuutta parannetaan ja eri puolille kaupunkia perustetaan noin 90 uutta pyöräparkkipaikkaa. Taloyhtiöt voivat hakea avustusta polkupyörävaraston rakentamiseen. Jopa lasten ja nuorten pyöräilykypärien hankintaan on luvassa avustus.
Hankkeen verkkosivustolla Tallinnan tavoitteeksi nimetään kunnianhimoisesti ”15 minuutin kaupunki”. Kyseessä on Sorbonnen yliopiston professorin Carlos Morenon kehittämä konsepti, jota on eri laajuudessa kokeiltu muun muassa Pariisissa, Barcelonassa ja Shanghaissa.
Konseptissa kaupunkia pyritään kehittämään niin, että keskeiset palvelut – työpaikat, kaupat, viihde ja koulutus – ovat saavutettavissa mistä tahansa kaupungin kohdasta kävellen tai pyörällä 15 minuutissa.
Viheralueiden suojelua ja liikennekaaosta
Palkintoraadin perusteluissaan noteeraama Tallinnan luonnon monimuotoisuus jää vanhassa kaupungissa pyöriviltä turisteilta helposti kokematta.
Tänä kesänä kokemuksiin vaikuttavat varmasti myös risteilyterminaalien alueen muutostyöt, jotka nekin ovat osa Vihreä pääkaupunki -hanketta. Liikenne on ollut kaaoksessa eikä tilanteen odoteta helpottavan vielä tämän vuoden aikana.
Keskustan kaaoksesta ei kuitenkaan tarvitse siirtyä kovin kauas päästäkseen luonnonmukaiseen ympäristöön. Tallinnan kaupunkialue muodostaa mosaiikkimaisen kokonaisuuden, jossa jyrkänteet, dyynit, metsät ja niityt vaihtelevat. Monimuotoisuuden ansiosta kaupungin alueella tapaakin muualla Euroopassa harvinaistuneita kasveja ja eläimiä.
Virossa lähes 20 vuotta asunut, Luontoretkelle Viroon -kirjan kirjoittanut toimittaja Mikko Virta toteaa, että Tallinnassa voi kokea oikeaa luontoa koska ympäristöä ei ole kaikkialla puunattu.
“Olen aina nauttinut villiintyneistä omenapuista, sinivatukoista ja villivadelmapensaista kaupungin maisemassa.”
Luonnonmukaisuudesta hän mainitsee esimerkkinä modernin taiteen museo Kumun takana levittäytyvän metsäisen puiston Kadriorgin kaupunginosassa.
“Siellä kasvaa 300 vuotta vanhoja tammia villiintyneen niityn keskellä. Tällainen ympäristö tarjoaa monille linnuille ja kasveille ihanteellisen elinympäristön.”
Lintujen suojelualueeksi nimetty Paljassaari Pohjois-Tallinnassa tarjoaa Virran mukaan sekin aidon luontokokemuksen.
“Alue on upea kokonaisuus merellistä luontoa ja lintukosteikkoja. Paljassaaressa voi nähdä vaikkapa jalohaikaroita ja pussitiaisia.”
Suon ennallistamista ja puhdasta ilmaa
Tallinna on yksi harvoista pääkaupungeista, jonka alueelta löytyy suo. Nõmmen kaupunginosassa sijaitsevaa, suojelualueeksi julistettua Pääskülan suota ennallistetaan tänä vuonna hidastamalla veden virtaamista pois suolta ja ohjaamalla valuntaa luontaiseen suuntaan. Ennallistaminen parantaa suon luontotyypin tilaa ja vahvistaa sen kasvi- ja lintupopulaatiota.
Tallinnan ilmanala on Euroopan puhtaimpia ja 25 prosenttia kaupungista on viheraluetta. Suojeltuja alueita Tallinnassa on kaiken kaikkiaan yli 2 100 hehtaaria ja ne kattavat 13,8 prosenttia kaupungin pinta-alasta. Tallinnan puistoista on suojeltu yli kaksikymmentä. Niihin kuuluu muun muassa Löwenruhin puisto Mustamäellä ja Koplin kaupunginosassa sijaitseva vanha Kase park eli Koivupuisto.
Vihreän pääkaupunkivuoden aikana Tallinna muuttuu entistä vihreämmäksi. Kaupunkiin rakennetaan kymmeniä uusia kaupunki- ja opetuspuutarhoja sekä istutetaan 1000 puuta ja 14 kukkaniittyä, joista kolmelle ihmiset voivat kylvää itse. Kylvöä varten kaupunkilaisille on lähetetty 8 000 siemenpakettia.
Monimuotoisuuden ja kaupungistumisen rinnakkaiselo
Kuluvana vuotena Tallinnassa on päätetty panostaa alueisiin, jotka toimivat lintujen, lepakkojen ja pölyttäjien muuttokäytävinä.
Työn alla on esimerkiksi 14 kilometriä pitkä Putukäväil – Pölyttäjien valtatie. Kyseessä on kaupunkia halkova niittymäinen käytävä, joka on tarkoitettu kaupunkilaisten liikkumistilaksi.
”Näin puolustamme biologisen monimuotoisuuden ja kaupungistumisen rinnakkaiseloa. Haluamme kehittää ympäristöjä, joissa ihmisillä on levähdysalueita, mutta luontoa häiritään hyvin vähän”, Kampus selittää.
Pölyttäjien valtatie kulkee Telliskiven luovan kaupunginosan läpi Kopliin ja Pelgurantaan sekä kiemurtelee Merimetsasta, Kristiinen, Mustamäen ja Haaberstin kautta Nõmmeen.
Toinen vihreä käytävä on Lasnamäestä keskustan kautta Piritaan ulottuva Klindi Park, joka yhdistää kolme Tallinnan kaupunginosaa. Yhdeksän kilometriä pitkä puistoalue kattaa monia erilaisia elinympäristöjä, joissa elää useita suojeltuja kasvi- ja lintulajeja.
Klint Parkin kehittämiseen on kerätty osallistavan budjetin raameissa ideoita kansalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä. Keväällä Tallinna myönsi vihreän pääkaupungin budjetista miljoona euroa voittoa tavoittelemattoman toiminnan tukemiseen.
Kolmen hakukierroksen aikana saapui yli sata hakemusta, joista lähes puolet sai rahoitusta. Kaikkiaan Euroopan vihreä pääkaupunki tukee 48 ympäristöhanketta Tallinnassa.
Älykkäiden ratkaisujen testailua ja jätteidenkeräyksen digitalisointia
Vihreän pääkaupunkivuoden aikana kaupungissa käynnistyy monia vihreää teknologiaa hyödyntäviä Smart City -hankkeita. Yksi niistä on Test in Tallinn -aloite, jolla testataan älykkäiden ratkaisujen liikkuvuutta ja energiatehokkuutta.
”Ajattele globaalisti, testaa Tallinnassa”-motto kutsuu yrityksiä käyttämään Tallinnan kaupunkiympäristöä ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen testialustana. Tähän mennessä Tallinna on jo valinnut yhdeksän testaajayritystä kolmesta eri maasta.
Kaiken kaikkiaan Tallinnassa on siirrytty viime vuosina kohti systemaattisempaa ja käytännöllisempää kumppanuutta yliopistojen ja yritysten kanssa. Tutkimus- ja yrityskaupunki Tehnopol on käynnistänyt vihreän pääkaupunkivuoden resursoimana teknologiayhtiö Ibiotin kanssa pilottihankkeen kaupungin jätekuljetusten digitalisoimiseksi.
Pilotissa kerätään antureilla varustetuista jätesäiliöistä massadataa, jonka avulla jätekuljetusyritykset voisivat siirtyä perinteisestä rutiinipohjaisesta jätekuljetuksesta tarveperusteiseen kuljetukseen.
Ibiotin perustaja Riho Antsmäen mukaan ruutinipohjaisissa kuljetuksissa jopa 70 prosenttia jätesäiliöistä tyhjennetään puolityhjinä ja 10 prosenttia puolestaan ylitäytettyinä. Jätesäiliöiden digitalisoinnnin avulla ratkaistaan molemmat ongelmat: puolityhjiä säiliöitä ei tarvitse tyhjentää, toisaalta säiliöt osataan tyhjentää ennen kuin ne tulevat liian täyteen.
”Jätehuollon ekologinen jalanjälki pienenee merkittävästi kun jätteiden kuljetukset vähenevät eikä ylitäyttö levitä ympäristöön jätteitä.”
Digitalisaatio auttaa myös säästämään. Jätteen kuljetus ja käsittely on yksi suurimmista kunnallisten palveluiden kulueristä.
”Massadatan avulla jätteenkeräysreittejä pystytään hallitsemaan joustavasti ja keräyspisteitä tarvitaan vähemmän. Kokonaiskustannukset laskevat vähintään 20 prosenttia”, Antsmäe summaa.
Vihreät pääkaupungit Ukrainan jälleenrakentamisen tukena
Tallinnan pormestari Mihhail Kõlvart on puhunut vihreän pääkaupunkivuoden tilaisuuksissa paljon Euroopan kaupunkien yhteistyön merkityksestä. Tallinnaan kaavaillaan jopa kaupunkikehityksen ja kestävän johtamisen osaamiskeskusta.
Tämän vuoden helmikuussa pormestari tapasi aiempien Euroopan vihreiden kaupunkien ja Eurocities-verkostoon kuuluvien jäsenkaupunkien edustajia Brysselissä. Pyöreällä pöydällä oli pilottihanke Ukrainan jälleenrakentamiseksi.
Hanke mobilisoi asiantuntemusta verkostoon kuuluvien kaupunkien välillä ja 10 ukrainalaisen kaupungin kanssa European Green Dealin ja New European Bauhausin tavoitteita kunnioittaen.
”Kaupungit kohtaavat yhä useammin haasteita kuten ilmastonmuutos, pandemiat, sota ja kasvava sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus. Yhteistyötä ja tiedon jakamista tarvitaan kaupunkien välillä enemmän kuin koskaan”, Kõlvart toteaa.
Tallinnassakin on paljon kehitettävää. Euroopan investointipankin tuoreen kyselyn mukaan virolaiset suhtautuvat muuta Eurooppaa epäilevämmin vihreään siirtymään.
”Yksi tämän vuoden tavoitteistamme on lisätä tallinnalaisten ja koko Viron väestön tietoisuutta ilmastonmuutoksesta. Juuri kaupungit toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteita paikallisella tasolla. Vihreä tulevaisuus riippuu jokaisesta ihmisestä”.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.