Veronmaksun mallimaa, vielä. Suomessa verovaje – eli maksamatta jääneiden, mutta lakisääteisten verojen määrä – on kansainvälisesti vertailtuna pieni.
- Verohallinto keräsi vuonna 2025 yhteiskunnalle 83,8 miljardia euroa.
- Verovaje on Suomessa arviolta 3–5 prosenttia. Yhden prosenttiyksikön verovaje tarkoittaa noin 830 miljoonaa euroa puuttuvia veroja.
- Verohallinto paljasti viime vuonna ilmoittamattomia veroja ja perusteettomia vähennyksiä yli miljardin euron edestä. Summa on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2024.
Markku Heikura, pääjohtaja, Verohallinto: ”Verovaje on vaarassa kasvaa entisestään. Tulevaisuudessa se voi olla jopa 6–7 prosentin luokkaa, ja tämäkin taso on vielä kansainvälisesti verrattuna alhainen. Tälle kehitykselle on useita syitä.”
Riskit:
- Veronmaksumyönteisyys rapautuu: ”Yhteiskunnallisen muutoksen ja säästöjen seurauksena yhä useammat ihmiset alkavat ajatella, etteivät saa vastinetta eli riittäviä palveluita maksamilleen veroille. Tästä on lyhyt matka verojen välttelyyn. Pienikin liikahdus veronmaksumyönteisyydessä väärään suuntaan tarkoittaa valtavia summia menetettyä verotuloa. Tekemissämme asennetutkimuksissa on jo havaittu laskua veronmaksumyönteisyydessä”
- Digitalisaatio: ”Viime vuosina on syntynyt uusia tulonmuodostuksen keinoja, kuten kryptovaluutat tai influensseritoiminta, jotka perustuvat siihen, että tulot ilmoitetaan verottajalle itse. Yritystoiminta on yhä useammin pelkästään digitaalista”
- Harmaa talous: ”Järjestäytyneeseen, monialaiseen ja kansainväliseen rikollisuuteen kytkeytyvä harmaa talous on yhä monimutkaisempaa. Uusia rikollisuuden muotoja luodaan muun muassa tekoälyn avulla.”
- Maahanmuutto: ”Tämä on haasteena erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä noin 25 % väestöstä on maahanmuuttajataustaisia, joille verojärjestelmämme on usein vieras ja monimutkainen. Miten tavoitamme nämä ihmiset ja jaamme tietoa?”
Haaste: ”Valtionhallinnolla on edelleen säästöpaineita, mutta verottajan toiminnasta ei voi enää leikata. Julkisen talouden merkittävin tulonlähde on verot. Emme pysty enää säästämään toiminnastamme niin, ettei se nostaisi verovajeen kasvun riskiä.”
Ratkaisu: ”Tarvitsemme muutamia muutoksia muun muassa hallintolakiin ja tiedonsaantioikeuksiin, jotta verotulot voidaan turvata jatkossakin.”
Nämä asiat tarvitsevat muutosta, jotta verovaje saadaan kuriin
Keskeinen tekijä. Verohallinnon rooli talousrikostorjunnassa on käytännössä paljon verorikoksia laajempi, sillä verorikokset liittyvät muun muassa
- kansainvälisiin sijoituspetoksiin
- rahanpesuun
- identiteettien, yritysten ja virallisten rekisterien väärinkäytöksiin
- ihmiskauppaan ja työperäiseen syrjintään.
Markku Heikura, pääjohtaja, Verohallinto: ”Olemme järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa keskeinen toimija Poliisin ja Tullin kanssa.”
Tekoäly apuun. Verohallinnon toiminta voidaan karkeasti jakaa
- palveluun – viime vuonna vastaanotettiin 1,3 miljoonaa puhelua, joissa neuvotaan asiakkaita toimimaan oikein.
- valvontaan – Verohallinto tekee muun muassa valvontaiskuja sinne, missä nähdään potentiaalisia riskejä.
”Emme voi enää karsia resursseista. Sen sijaan tekoälyn käyttäminen palvelussa ja neuvonnassa auttaisi meitä siirtämään työntekijöitä valvontaan. Tämä näkyisi kasvavana verokertymänä.”
Este: ”Hallintolaki kieltää tällä hetkellä tekoälyn käyttämisen asiakaspalvelussa. Tähän pitää saada muutos. Tekoäly voisi hoitaa neuvonnassa peruskysymyksiä vaikkapa vuorokauden ympäri. Ihminen hoitaisi edelleen haasteellisemmat asiat.”
Muut keinot harmaan talouden kitkemiseksi.
- Verohallinnolle ajantasaiset toimivaltuudet ja tarkastusoikeudet: ”Tarvitsemme rikollisuuden vähentämiseksi vertailutietoja. Esimerkiksi yritykset voitaisiin velvoittaa sähköiseen kirjanpitoon ja sähköiseen laskutukseen yritysten välillä, jonka myös verottaja saisi.”
- Tiedonvaihdon tehostaminen viranomaisten välillä: ”Tällä hetkellä esimerkiksi poliisi ei saa jakaa meille tiedustelutietoa, jos tapauksesta ei ole annettu tuomiota. Tämä estää moneen tapaukseen puuttumisen hyvissä ajoin.”
”Tilanne harmaan talouden osalta on Suomessa vielä hallinnassa, mutta tämä voi muuttua nopeasti. Monet Euroopan maat ovat siirtymässä malliin, jossa verottaja saa esimerkiksi yritysten sähköisen kirjanpidon. Tällöin rikolliset toimijat siirtyvät niihin maihin, joissa näin ei ole. Siksi meidänkin olisi toimittava ennakoiden eikä vasta pakon edessä.”
