Suomen heikko kohta pääomasijoituksissa on rahastojen pieni koko – siksi kaikki kotimaiset omistajat pitäisi saada samalle viivalle

Koronasta viis, suomalaisyritykset kahmivat pääomasijoituksia nyt ennätystahtiin. Yhdysvalloissa kasvuyritykset saavat silti rahoitusta yhä moninkertaisesti. Siksi kotimaisten säätiöiden verotusta pitäisi muuttaa niin, etteivät pääomat karkaa ulkomaille, sanovat alan tuntijat. VAPAA LUKUOIKEUS

Hanna Säntti
Pääomasijoitusyhtiö Verdanen salkussa oleva Evondos valmistaa lääkeannosautomaatteja hoitotyötä helpottamaan. Yhtiö hakee nyt kasvua Pohjoismaissa. Kuva: Lähde: Peippo Oy / Evondos

Paras tulos ikinä. 

Jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla suomalaiset startupit ja varhaisen vaiheen kasvuyhtiöt keräsivät pääomasijoittajilta ennätykselliset 244 miljoonaa euroa uutta rahaa. Kasvussa oli myös tällaista venture capital– eli VC-rahoitusta saaneiden yritysten määrä. 

Kun mukaan lasketaan myös kasvupolullaan pidemmälle ehtineiden yritysten saamat enemmistösijoitukset (buyout) ja vähemmistösijoitukset (growth), pääomasijotusten kokonaissumma nousi tammi-helmikuussa 707 miljoonaan euroon. Sekin on historian toiseksi paras puolivuotissaldo.  

Vaikka ennätyslukuja selittää osaltaan ravintolatilauksia ja muita logistiikkapalveluita tarjoavan Woltin 100 miljoonan euron sijoituskierros ja muutama muu iso rahoituspotti, voi lukuja pitää koronan keskellä pienenä ihmeenä. 

Sama meno on jatkunut myös loppuvuonna. Teknologiasijoituksiin erikoistuneen, brittiläisen Atomicon The State of European Tech Report 2020selvityksen mukaan suomalaiset kasvuyhtiöt keräävät tänä vuonna kaikkiaan noin 1,2 miljardia euroa uutta rahoitusta. 

Ei ihme, että Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta on enemmän kuin tyytyväinen. 

Pääomasijoittajat kasvun moottorina

  • Pääomasijoittajien Suomessa omistamien yritysten liikevaihto on yhteensä noin 22 miljardia euroa. 
  • Summa on noin viisi prosenttia suomalaisyritysten liikevaihdosta. 
  • Työssä käyvistä noin viisi prosenttia on töissä näissä salkkuyrityksissä. 
  • Pääomasijoittajien omistavat yritykset kasvavat ja työllistävät nopeammin kuin muut yritykset. 

Lähde: Vaikuttavuustutkimus, Pääomasijoittajat ja KPMG

”Finanssikriisin aikana nähtiin selvä pudotus sekä yrityksiin tehtävissä että pääomarahastoihin tulevissa sijoituksissa. Nyt näin ei ole käynyt. Suomalaiset startupit ovat olleet houkuttelevia sijoituskohteita, ja suomalaisten pääomasijoittajien kansainväliset verkostot ovat kantaneet myös kriisitilanteessa.” 

Saavutuksen arvoa korostaa se, että Euroopassa pääomasijoitukset laskivat vuoden ensipuoliskolla koronan vuoksi liki viidenneksellä, kertoo konsulttiyhtiö Arthur D. Littlen Investing in Europe: Private Equity Activity H1 2020selvitys.  

”Pääomasijoittamisen markkinat ovat kehittyneet Suomessa jo pitkän aikaa, ja VC-markkina on eurooppalaisittain varsin kehittynytkin”, kehuu myös alaan erikoistunut professori Markku Maula Aalto-yliopistosta.

Markkinoilla puhaltaa myötätuuli

Myötätuulta selittää moni seikka: Slushin ja erityisesti Aalto-yliopistossa levinneen innostuksen myötä kasvuyrittämisestä on tullut trendikästä. Suomessa onkin nyt asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän startupeja kuin Euroopassa keskimäärin, kertoo Atomicon selvitys.  

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä pääomasijoittajien että kasvuyrittäjien osaaminen on parantunut paljon. Markkinoilla toimii myös aiempaa enemmän kokeneita sarjayrittäjiä, jotka pystyvät jakamaan rahan lisäksi henkistä pääomaansa. 

Kentälle on tullut myös lisää erilaisia pääomasijoittajia, jotka pystyvät tukemaan eri kasvuvaiheessa olevia yrityksiä. Samalla myös pääomasijoituksiin käytössä olevan kotimaisen rahan määrä on kasvanut.

Bisneskielellä ilmaistuna pääomasijoittamisen ekosysteemi alkaa siis olla Suomessa hyvässä kunnossa. Siitä kertoo sekin, että Helsinki ja Espoo ovat Atomicon selvityksessä Euroopan tärkeimpien kasvuyrityskaupungin joukossa sijalla yhdeksän ja kymmenen. 

”Maria 01 -kampuksesta on kasvamassa Euroopan mitassakin merkittävä startupkeskus”, iloitsee Santavirta. 

Helsingin keskustassa toimivassa kasvuyritysten kehdossa toisiaan kirittää jo yli 150 yritystä. Viime vuonna nämä Maria 01:n yritykset keräsivät yhteensä jo 172 miljoonaa euroa rahoitusta.

Rahastojen koot yhä pieniä

Suomen tilanne näyttää siis monin tavoin hyvältä, mutta Maula muistuttaa myös kolikon kääntöpuolesta. Vaikka Suomi pärjää venture capital -sijoitusten määrässä suhteessa bkt:hen hyvin, Suomen bkt on niin pieni, että markkinoiden kokonaiskoko jää silti pieneksi.

”Markkinoille voi siksi edelleen jäädä kapeikkoja ja tilanteita, joissa kotimaisilla pääomasijoittajilla ei ole riittävästi kapaisteettia jatkosijoituksiin, mikä korostaa kansainvälisen verkostoitumisen tärkeyttä.” 

Samansuuntainen on myös Verdanen Suomen toimintoja johtavan Janne Holmian näkemys. 

”Kansainvälisesti vertaillen Suomessa toimii paljon rahastoja ja markkinoilla alkaa olla eri tavoin erikoistuneita pääomasijoittajia. Heikommalla saralla ollaan siinä, että rahastot ovat usein pieniä. Se voi johtaa siihen, ettei raha riitä firmojen rahoittamiseen kriittisten kasvuvaiheiden yli.”

Useimmat pääomasijoittajien rahoittamista yrityksistä joutuvat heti kisaamaan armottomasti maailmanmarkkinoilla. Silloin pääomasijoittajilla pitäisi olla riittävästi rahkeita, jotta kasvuyritys pystyy ponnistamaan globaalisti huipulle. Näin on esimerkiksi Ruotsissa, josta löytyy EQT:n ja Nordic Capitalin kaltaisia, maailman mitassakin isoja toimijoita. 

Pohjoismaissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa toimiva Verdane on keskittynyt yrityksiin, joiden tuote on jo kunnossa mutta kasvu vasta alussa. Parkkisovellus Easy Parkin ja lääkeautomaatteja valmistavan Evondosin tapaan Verdanen salkussa on yhtiöitä, joiden keskeisiä kasvuajureita ovat digitalisaatio ja muu teknologia.

Yhdysvalloissa sijoitetaan vastaavanlaisiin kasvuyrityksiin keskimäärin 6–8 kertaa enemmän kuin Suomessa ja Euroopassa laajemminkin. Myöhemmän vaiheen kasvusijoituksissa ero on jopa 10–15 kertainen. 

”Kilpailuasetelma on väistämättä haastavampi, kun joudut kisaamaan sellaisia yhtiöitä vastaan, joilla on monta kertaa enemmän pääomaa. Kaiken muun pitää silloin onnistua aika täydellisesti”, Holmia sanoo.

Rahastokirjo on monipuolistunut 

Kiistatonta silti on, että Suomen pääomasijoituskenttä on viime vuosina monella tapaa vahvistunut. Yleisrahastojen rinnalle on vähitellen tullut esimerkiksi yhteen toimialaan keskittyneitä rahastoja kuten koulutusalaan keskittynyt Sparkmind.vc ja ruokateknologiaan erikoistunut Nordic FoodTech VC, jotka sijoittavat yhtiöihin laajemmin Euroopassa. 

Toinen viime aikoina vahvistunut ilmiö ovat isojen yritysten sisälle perustetut sijoitusyhtiöt, jotka sijoittavat oman alansa lupaaviin kasvuyhtiöihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi energiayhtiö Helenin Helen Ventures ja Metsä Groupin Metsä Spring. 

Uutta tulemista tekevät myös erilaiset maakunnalliset pääomasijoitusyhtiöt. Pohjois-Savo perusti oman Nostetta Venturesin tänä kesänä. Oulussa päämajaansa pitävän Nordic Optionin kohdealue on Pohjois-Suomi ja omistajakuntaan kuuluu muun muassa Oulun kaupunki ja muita alueen kuntia. 

Pääomasijoittajien yhdistyksen hallituksessa istuva, Juuri Partnersin perustajiin kuuluva Anita Ojala on seurannut hyvillään markkinoiden vahvistumista. Osa trendeistä herättää kuitenkin myös kysymyksiä.

”Suomi on aika pieni maa ja markkinoilla toimii jo paljon yleisrahastoja. Jos erikoisrahaston näkökulma on hyvin tiukka, on vaarana ettei se N, josta kohdeyhtiöitä poimitaan, ole Suomessa riittävän suuri. Fokuksen pitäisi ehkä olla vähintään pohjoismainen.” 

Maakuntarahastot menestyivät heikosti

Sama pulma voi koskea myös maakunnallisia rahastoja. Ainakin aiemmin niiden menestys on yleensä jäänyt melko vaatimattomaksi. 

Ojalan Juuri Partners tekee vähemmistö- ja enemmistösijoituksia yrityksiin, joiden perustoiminta on jo vakiintunut. Tunnetuin yhtiön salkkuyrityksistä on laskutuspalvelu Ukko.fi. Tänä syksynä salkkuun on sujahtanut kiviaineen murskaukseen ja jalostukseen erikoistunut Kamrock ja digitaalinen insinööritoimisto Nitor. 

Juuri Partnersin sijoitukset kohdistuvat usein yrityksiin, joille ei löydy jatkajaa tai jotka tarvitsevat uutta puhtia kasvuunsa. Ojala muistuttaa, että sijoituspäätösten pitäisi aina lähteä siitä, että tehdään mahdollisimman kannattavia sijoituksia.  

”On unohdettu, miten maakuntarahastoille aiemmin kävi. Jos aluepolitiikka on ohjaava tekijä, sijoittaessa ei välttämättä pohdita riittävästi, onko yrityksellä edellytyksiä toimia kaupallisesti kannattavasti.”

Myös professori Maula katsoo, ettei julkisen puolen yleensä kannata lähteä tekemään suoria startup-sijoituksia. 

”Vaarana on markkinoiden vääristyminen. Epäsuorat sijoitukset yksityisten rahastojen tai kasvurahastojen rahastojen kautta ovat julkiselle puolelle yleensä turvallisempi ja riskittömämpi tapa toimia.”

Pääomasijoittajien Santavirran mukaan maakuntarhastojen pihvi ei kuitenkaan välttämättä ole ensisijaisesti raha. 

”Tärkeintä on usein se, että yrityksille tarjotaan osaamista ja verkostoja joka puolella Suomea. Yrittäjät tarvitsevat apua rekrytoinneissa ja brändin rakentamisessa ja neuvoja, joilla kasvun vaaranpaikat voi ohittaa. Maakuntarahastojen verkostoissa on mukana tekijöitä, joilla on paljon kokemusta kasvupolun rakentamisesta.”

Pääomasijoittaminen vauhdittaa kasvua

Pääomasijoittajien määrän ja osaamisen lisääntyminen on ilouutinen paitsi kasvuyhtiöille myös koko Suomelle. 

Pääomasijoittajien ja konsulttiyhtiö KMPG:n syksyllä julkaiseman vaikuttavuustutkimuksen mukaan pääomasijoittajien salkussa olevat yhtiöt kasvavat noin yhdeksän kertaa muita yhtiöitä nopeammin. Uutta henkilöstöä yhtiöt palkkaavat noin viisi kertaa enemmän kuin muut samalla toimialalla toimivat, saman kokoluokan yritykset. 

”Tämä on kansantaloudellisesti iso asia, kun tiedetään, että lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin”, sanoo Verdanen Holmia. 

Pääomasijoittajien merkitys sekä yritysten että koko talouden kasvun vauhdittajana on pystytty osoittamaan myös monissa akateemisissa tutkimuksissa. 

”Asiaa on tutkittu kansainvälisesti aika paljon ja tulos on, että pääomasijoittajat vaikuttavat positiivisesti yritysten kasvuun ja työpaikkojen luomiseen ja sitä kautta koko talouden kasvuun”, Maula sanoo. 

Vain harva yritys täyttää lopulta pääomasijottajien kovat kriteerit. Mutta jo se, että Suomessa on toimivat pääomasijoitusmarkkinat, on omiaan tukemaan koko talouden kasvua. 

”Pääomasijoittajat vaikuttavat positiivisesti koko startup-markkinaan. Moni kasvuyritys voisi jäädä kokonaan perustamatta, jos ei olisi näkemystä siitä, että markkinoilla on pääomasijoittajia ja mahdollisuus saada rahoitusta ja tukea kasvamiseen.”

Pääomasijoittajien toiveet päättäjille

Santavirran, Maulan, Holmian ja Ojalan päättäjille esittämissä toiveissa korostuu vahvasti kansainvälistymisen merkitys. Syitä tähän on paljon: Kasvuyritysten pelikenttä on globaali ja parhaita osaajia pitää pystyä houkuttelemaan kaikkialta maailmasta. Myös pääomasijoittajien omat verkostot ja tiimit ovat kansainvälisiä. Rahoituskierroksilla on mukana usein sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia ja rahastot keräävät pääomia myös maailmalta. 

Koko viiden toivomuksen lista perusteluineen on tässä:

1. Kotimaisen omistajuuden vahvistaminen 

Kansainvälisesti verrattuna Suomi on edelleen pääomaköyhä maa. Siksi pääomasijoitusten salliminen esimerkiksi säätiöille olisi tärkeää. 

”Maailman suurimmat institutionaaliset sijoittajat lisäävät nollakorkoympäristössä koko ajan rahaa pääomasjoitusrahastoihin, koska ne ovat yksi tuottoisimmista sijoituskohteita. Sama pätee myös suomalaisiin eläkeyhtiöihin ja muihin instituutiosijoittajiin”, muistuttaa Santavirta.

”Sijoittajakunnan ohuus on yhä haaste Suomessa. Olisi tärkeää, että nähtäisiin kotimaisen omistajuuden merkitys ja sallittaisiin suomalaisille säätiöille ja muille sijoittajaryhmille mahdollisuus sijoittaa pääomarahastoihin ilman nykyistä verohaittaa, joka kanavoi sijoitusvarallisuuden ulkomaille. Tuhannet suomalaisyritykset tarvitsevat lähivuosina jatkajia, joten sijoittajille on tarvetta”, sanoo Ojala.

2. Kansainvälisten osaajien houkuttelu helpommaksi 

Osaajien houkutteleminen Suomeen on yhä vaikea rasti. Eduskunnalle juuri hyväksytty, ensi vuoden alussa voimaan astuva lakiesitys listaamattomien yritysten henkilöstöantien verotuksesta tosin helpottanee tilannetta. 

”Yksi kansainvälinen huippu kerää ympärilleen helposti kymmenen muuta huippua”, sanoo Santavirta. 

”Lupaprosessit ja verotus ovat perinteisesti asioita, jotka ovat vaikeuttaneet rekrytointeja”, Holmia kertoo.

3. Suomen maabrändin vahvistaminen 

Suomen vahvuudet tunnetaan maailmalla edelleen liian heikosti. 

”Uniikkia Suomessa on poikkeuksellisen toimiva ja turvallinen ympäristö”, sanoo Maula. 

”Maabrändin vahvistamiseksi tehty työ on jäänyt ehkä vähän puolitiehen. Sitä pitää jatkaa määrätietoisesti”, Santavirta patistaa. 

4. Kasvunäkökulman huomiominen lainsäädännössä 

Uusia lakeja laadittaessa tulisi miettiä myös sitä, millaisia vaikutuksia niillä on kasvuun, innovointiin ja kansainvälistymiseen. 

”Suomen lainsäädäntö on rakennettu sosiaalipoliittiisista näkökulmista, mikä on hidastanut osaajien houkuttelemiseen liittyviä uudistuksia. Jatkossa kaikki lainsäädäntö pitäisi rakentaa myös elinkeinopoliittisesti viisaasti”, evästää Santavirta.

5. Kunnianhimoinen panostaminen innovaatioihin 

Toimiva innovaatio- ja koulutusjärjestelmä tukee kasvuyrityksiä ja ruokkii pääomasijoittajien kiinnostusta. 

”Pääomasijoittajien kiinnostusta lisää, että pidämme innovaatiojärjestelmämme kilpailukykyisenä ja panostamme tutkimukseen ja koulutukseen. Aiemmin Suomi oli tässä kärkipäätä, mutta viime vuosina emme ole olleet yhtä kunnianhimoisia”, sanoo Maula. 

Tämän sisällön mahdollistaa Tesi.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti