Kaupallinen yhteistyö PVO

Suomalaiset arvostavat vesivoimaa – miksi se on unohdettu?

Maailmalla vesivoimaan investoidaan vauhdilla, mutta Suomessa sen toimintaedellytyksiä on heikennetty.

Kaupallinen yhteistyö: PVO
Vesivoimalaitosten uudet juoksupyöräratkaisut ovat entistä energiatehokkaampia ja niissä käytetään voiteluaineena vettä öljyn sijasta. Kuva: Kuva: PVO

Lyhyesti: Suomalaiset arvostavat vesivoimaa – miksi se on unohdettu?

  • Vesivoiman hyväksyttävyys on korkealla tasolla: kansalaisista 92 ja päättäjistä 94 prosenttia antaa Suomessa tukensa vesivoimalle
  • Vesivoiman erityisvahvuus on säädettävyys. Säätövoiman tarve tulee Suomessakin kasvamaan, kun säästä riippuvaista uusiutuvaa energiaa kuten tuulivoimaa lisätään.
  • Vesivoiman toimintaedellytyksiä on heikennetty viime aikoina vero- ja tukipolitiikalla.

Norjassa ja Ruotsissa on 2000-luvun aikana rakennettu yli 100 uutta vesivoimalaitosta. Suomessa vain kaksi.

Vesivoimaan investoidaan maailmalla nyt vauhdilla. Euroopassa vesivoimaa rakennettiin vuosina 2010-2016 yhteensä 8400 megawattia ja koko maailmassa pelkästään vuonna 2016 yli 30 000 megawattia lisää. Se on kymmenkertainen määrä verrattuna Suomen koko vesivoimaan.

Myös vesivoimateknologiaan on investoitu. Sekä energiatehokkuus että vesiympäristöjen kehittäminen ovat viime vuosina parantuneet. Nykyteknologialla reilusti yli 90 prosenttia voimasta saadaan muutettua sähköksi.

Suomessa vesivoima ei sen sijaan päättäjien agendalla näy. Samaan aikaan, kun muuta uusiutuvaa energiaa tuetaan, vesivoiman toimintaedellytyksiä on heikennetty esimerkiksi voimalaitosten kiinteistöverolla. Uusiutuvien tukijärjestelmässä vesivoimaa ei rinnasteta muihin uusiutuviin tuotantomuotoihin.

”Vesivoiman koetaan pärjäävän omillaan, vaikka sähkömarkkinoiden murros koettelee yhtä lailla vesivoimayhtiöiden toimintaedellytyksiä”, toteaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Vesivoiman vahvuus on sen säätökyky muihin uusiutuviin tuotantomuotoihin verrattuna. Se on ainoa tuotantomuoto, joka pystyy täyttämään kasvavan säätövoiman tarpeen säästä riippuvaisten aurinko- ja tuulivoiman määrän lisääntyessä.

Vierivä vesivoimateknologia

  • Samasta vesimäärästä saadaan enemmän sähköä. Energiatehokkuus on parantunut entisestään uusien juoksupyöräratkaisujen sekä kehittyneen automaation ansiosta. Näin myös laitosten säädössä hyödynnettävissä oleva maksimiteho on kasvanut.
  • Ympäristöturvallisuus on parantunut. Aiemmin voiteluaineena juoksupyörärakenteissa käytetty öljy on korvattu vedellä. Automaatio kerää myös reaaliaikaista, yksityiskohtaista tietoa joesta.
  • Reagointi on ripeämpää. Vesivoimaa voidaan säätää entistä nopeammin.
  • Esteettiset arvot huomioidaan paremmin. Laitokset sulautuvat ympäristöön aiempaa paremmin.

Vesivarastojen ohella ei ole olemassa toista menetelmää, jolla kesällä tuotettua energiaa voidaan säilöä käytettäväksi talvella. Sekä pitkä- että lyhytaikainen säätö hoidetaan Suomessa jo nyt pitkälti vesivoimalla.

Kotimaisen vesivoiman puuttuessa säätövoima olisi ostettava Norjasta tai Ruotsista, jos sitä olisi saatavilla. Toinen vaihtoehto on tuottaa se fossiilisilla polttoaineilla tai maakaasulla. Uudet ratkaisut, kuten varastointiteknologiat ja älyratkaisuihin pohjautuvat kulutusjoustot tuovat aikanaan oman lisänsä säätöön. Silti vesivoimaa tarvitaan myös tulevaisuudessa.

”Sekä joustavalla tuotannolla ja kulutuksella, varastoinnilla että tuonnilla on jokaisella oma tärkeä roolinsa sähköjärjestelmän toimivuuden varmistamisessa”, Leskelä täsmentää.

Suomessa runsas puolet uusiutuvasta sähköstä ja viidennes koko sähköntuotannosta perustuu vesivoimaan. Ilman vesivoimaa energiajärjestelmä ei pyörisi päivääkään. Myös ilmastositoumukset ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteet jäisivät pelkiksi haaveiksi. Suomi on sitoutunut luopumaan fossiilisesta sähköntuotannosta. Lisäksi hallitus tavoittelee kotimaisen energiantuotannon lisäämistä, energiatehokkuuden parantamista ja nykyistä hajautetumpaa tuotantoa.

”Näiden tavoitteiden valossa vesivoiman merkitys tulee vain kasvamaan kotimaisessa sähköntuotannossa”, huomauttaa Leskelä.

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että vesivoimalla on takanaan myös kansalaisten, vesivoiman toiminta-alueen asukkaiden ja päättäjien vankka tuki. Sekä Pohjolan Voiman vastavalmistuneen päättäjätutkimuksen, vesivoimayhtiö PVO-Vesivoiman toiminta-aluetta koskeneen tutkimuksen että vuosittaisen kansalaisten mielipiteitä kartoittaneen energiabarometrin mukaan suuri enemmistö suomalaisista pitää vesivoimaa hyvänä sähköntuotantotapana.

Tutkimuksissa toistuu sama viesti: kansalaiset ja päättäjät ovat entistä huolestuneempia ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen ohella sähköntuotannon riittävyys, kotimaisuus ja omavaraisuus nähdään tärkeimpinä arvoina.

Taloustutkimuksen toteuttamassa PVO-Vesivoiman yrityskuvakyselyssä yli puolet toiminta-alueen vastaajista koki vesivoimalla olevan hyvin vähän ympäristöhaittoja. Vesistörakentamiseen vastaajat suhtautuivat pääasiassa positiivisesti. PVO-Vesivoiman myös arvioitiin omilla toimillaan vähentäneen vesivoiman käytöstä ja rakentamisesta aiheutuvia haittoja.

Energiateollisuuden vuoden vaihteessa julkaiseman Energiabarometrin mukaan entistä useampi suomalainen antaa tukensa vesivoimalle: peräti 92 prosenttia suomalaisista haluaa joko lisätä tai säilyttää vesivoiman nykyisellä tasolla. Tuki vesivoiman lisäämiselle on kasvanut vuoden takaisesta 56:sta 60 prosenttiin. Vesivoiman kannatus on pysynyt vahvana vuodesta 2007 lähtien ja on huomattavasti paremmalla tasolla kuin 1970- ja 80-luvuilla.

Viime aikoina virinnyt keskustelu virtavesiluonnosta ei uusissa tutkimuksissa näy.

”Julkisuudessa on keskusteltu lähinnä kaloista, ei vesivoimasta itsestään”, toteaa Leskelä.

Teknologian ohella toinenkin asia on kehittynyt, sanoo PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen. Se on vesivoimayhtiöiden asenne.

”Valtaosa vesivoimalaitoksista rakennettiin sotien jälkeen valtavan sähköpulan aikana. Se vaikutti yhtiöiden toimintaan. Nyt tilalle on täysin toisenlainen. Asioita tehdään yhdessä paikallisten kanssa vapaaehtoisuuden pohjalta. Haluamme olla aktiivisia kehittäjiä ja otamme ympäristön ja sidosryhmät aivan toisella tavalla huomioon”, Pietinen sanoo.

Pietisen mukaan on selvää, että kulloinkin esiin nousevat kysymykset, kuten nyt vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen, on ratkaistava.

”Niihin voidaan löytää ratkaisut ilman konfliktia vesivoiman kanssa. Kyseessä ei ole joko tai -valintatilanne”, hän vakuuttaa.

Pietisen mukaan vesivoimayhtiöt eivät voi tehdä työtä yksin. Mukaan tarvitaan myös tutkijoiden, kalastajien ja paikallisten asukkaiden tietotaito ja ymmärrys. Vain yhteistyöllä jokia voidaan kehittää ja huolehtia kokonaisuudesta kestävästi.

”Haluamme toimia avoimesti ja yhdessä. Vesivoiman vankka kannatus antaa tälle hyvän pohjan”, Pietinen uskoo.

 

Jutun on kirjoittanut toimittaja Heli Satuli.