Kaupallinen yhteistyö YIT

Sinäkin luovut kohta autostasi, sillä parempaa on tarjolla

Liikkumisen muuttuminen palveluksi on kaupunkimuotoilulle haaste, jonka ratkaisemisesta hyötyvät kaikki. Kun yhä useampi vaihtaa oman auton palveluun, kaupungeissa on enemmän tilaa asumiselle, työlle, liiketoiminnalle – ja vaikka grillaamiselle.

Kaupallinen yhteistyö: YIT
Suomalainen esimerkki muutosta heijastavasta rakennushankkeesta on Helsingin Keski-Pasilaan, pääradan päälle nouseva Tripla, kauppa- ja elämyskeskus, jonne tulee myös toimistoja ja asuntoja. Triplasta löytyy 3400 pyöräpaikkaa ja latauspaikat 300 sähköautolle.

”Historiassa oli hetki, kun kaupunkisuunnittelijat päättivät, että kaupungit on suunniteltava varautuen siihen, että jokaisella on auto. Nyt pitäisi uskaltaa olla rohkea ja ottaa askel toiseen suuntaan, muotoilla kaupungit uusiksi”, sanoo MaaS Globalin toimitusjohtaja Sampo Hietanen.

Oman auton aikakausi on tulossa päätökseen, uskoo Hietanen. MaaS Global on yhtenä toimijana viemässä liikkumista sovellukseen, jonka kautta ihminen voi ottaa käyttöön tarvitsemansa kulkupelin. Puhutaan MaaSista eli liikkumisesta palveluna (Mobility as Service).

Sampo Hietanen herättelee kaupunkisuunnittelua valmistautumaan tulevaisuuteen, jossa liikkuminen hankitaan palveluna.

Se muodostuu erilaisten kulkuvälineiden ekosysteemistä, jonka selkäranka on tehokas julkinen liikenne, ja sen hubeista lähtevät yksilöllisemmät liikuntamuodot. Nämä yhdistyvät digitaalisesti ostettavaksi palveluksi.

”Berliinissä on yhteiskäytössä sähköskoottereita, Tokiossa moottoripyöriä, Hollannissa veneitä”, luettelee Hietanen.

Eksoottisten kulkupelien päälle tulevat kaupunkipyörät ja autot, joko kuljettajalla tai ilman. Toisin kuin yksityisautot, ne voivat olla liikkeessä suurimman osan ajasta. Ne eivät tarvitse parkkitilaa ja tulevat paikalle, kun niitä tarvitaan.

”Itseajavilla autoilla tulee olemaan valtava merkitys, sillä ne eliminoivat lopullisesti tarpeen omistaa auto”, sanoo tanskalainen arkkitehti ja kaupunkimuotoiluguru Kristian Skovbakke Villadsen, joka luennoi tällä viikolla Helsingissä YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt 2017 -seminaarissa.

Kristian Skovbakke Villadsen väittää itseajavien autojen muuttavan kaupunkitilaa dramaattisesti, kun parkkitilan tarve vähenee.

Zoomataan räntäsateiseen Helsinkiin. Yksityisautoilun vähentäminen on hyvä asia niin ympäristölle kuin kulkijoiden terveydellekin, mutta onko sillä merkitystä, jos julkiseen vaihtaminen kuitenkin tarkoittaa kenkien kastumista lammikossa?

”Paremmalla kaupunkimuotoilulla kengät eivät kastu. Liikkumiseen tarvitaan luotettavat reitit. Tämän mahdollistaminen onkin iso yhteisponnistus rakennuttajille ja julkiselle vallalle”, sanoo YIT:n kehitys- ja markkinointijohtaja Timo Räikkönen.

Kööpenhaminassa työmatkailijoista pyöräilee jo 50 prosenttia, kun 30 vuotta sitten luku oli nolla.

”Se ei johdu säästä tai ympäristöaktivismista vaan siitä, että se on nopein tapa liikkua”, Skovbakke Villadsen toteaa.

Hietanen muistuttaa, että Suomi on itse asiassa MaaSin pioneerimaa. Hän vertaa liikkumisen muutosta kännykkäverkkoihin. Ensin 3G:n ja sitten 4G:n ajateltiin rajoittuvan vain kaupunkeihin, mutta toisin kävi. MaaS-projektejakin löytyy jo nyt muun muassa Ylläkseltä ja Seinäjoelta.

Tripla on liikenteen keskus. Se nousee pääradan päälle, lentokentälle pääsee 22 minuutissa. Triplan ohi kulkee 400 raitionvaunua, 900 junaa ja 850 bussia päivässä.

Kaupunkimuotoilun mahdollisuus, mutta toisaalta myös haaste on, että uutta rakennetaan vanhan keskelle. Kaupunginosat valmistuvat eri aikaan kuin joukkoliikenneyhteydet. Pääkaupunkiseudun Kehäradan varrella on paikoitellen autiota. Toisaalta Kruunuvuorenrantaan talot ovat nousseet ja nousevat  kovaa vauhtia, vaikka alueen keskustaan yhdistävä silta on vielä hankkeen tasolla. Kaupunkeja pitäisi pystyä kehittämään kokonaisuuksina, joissa liikenne on osa kaupunkimuotoilua.

”Kaupunkilaisen unelmahan olisi, että liikenne, palvelut ja rakentaminen kulkisivat synkronoidusti yhdessä. Kaupunkikehittäminen on kuitenkin iso palapeli, johon liittyy monta tekijää, kaavoituksesta kaupunkien investointikykyyn ja toisaalta liike-elämän ja ihmisten tarpeisiin”, sanoo YIT:n Räikkönen.

 

YIT:n kehitys- ja markkinointijohtaja Timo Räikkönen kertoo, että Triplasta tulee vihreä kaupunkikeskus. Se rakennetaan platinatason kriteerien mukaan.

Skovbakke Villadsenin mukaan ihmisen asumiseen ja julkisiin tiloihin liittyvät perustarpeet eivät muutu digitalisaatiosta tai kaupungistumisesta huolimatta. Haluamme viettää aikaa toisten ihmisten kanssa, vieläpä ”hyvässä mikroilmastossa”.

”Sen sijaan liikkumisen muutos on niin dramaattinen, että sen hallitsemiseen tarvitaan visionäärisyyttä”, hän toteaa.

Autojen vähenemisen iso lupaus kaupunkilaisille on vapautuva tila. Tällä hetkellä rakennettaviin taloihin kaavoitetaan enemmän parkkitilaa kuin tarve on. Voisi sanoa, että kaupunkilaisten valmius luopua autoista on siis yllättänyt kaupunkisuunnittelun. Nyt autottomat asukkaat subventoivat parkkipaikkoja asuntojensa hinnassa.

”Parkkipaikkojen tilalle voidaan rakentaa asuntoja, työpaikkoja, julkista tilaa, viheralueita ja vaikka grillikatoksia”, Hietanen lupaa.

”Tiiviimpi kaupunkirakenne mahdollistaa paremman tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. Haaskaamme vähemmän aikaa liikkumiseen – ja voimme tehdä enemmän asioita, jotka tekevät meidät onnellisiksi”, sanoo Skovbakke Villadsen.

Artikkelin on kirjoittanut MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä