Lyhyesti
- Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut valtavirtaa.
- Ilmastonmuutos on mahdollista rajata 1,5 asteeseen jo olemassa olevilla toimenpiteillä ja teknologioilla. Tarvitaan vain yhteistä tahtotilaa ja tekoja.
- Teollisuusyritysten johtajana pitkään työskennellyt Robin Lindahl on palannut Sveitsistä Suomeen ja ottaa ohjat vastuullisesta sijoittamisesta tunnetussa Taalerissa kesäkuun alussa.
Kun Taalerin toimitusjohtaja Robin Lindahl kävi Kiinassa viimeksi, hän huomasi, kuinka Shanghain liikenteessä pakokaasua ilmaan tupruttavat mopot olivat vaihtuneet sähkökäyttöisiin skoottereihin. Kiinassa muutoksen vauhti on nopeaa tällä hetkellä.
Työmatkoilla Kiinassa ja Intiassa Lindahl on usein havahtunut siihen, että rahalla ja sillä, miten sijoituksia ohjataan, on suuri merkitys ympäristölle ja yhteiskunnalle, ei vain vaurastumiselle.
”Mietin, että Suomellakin olisi hyvät edellytykset olla näissä asioissa suunnannäyttäjä ja luoda uutta kasvua tähän maahan vastuullisten sijoitusten kautta”, Lindahl sanoo.
Sijoitusyhtiö Taalerin toiminnan ytimessä on vastuullinen sijoittaminen, ja yhtiö lähti liikkeelle sijoittamalla erityisesti tuulienergiaan. Nykyisin vastuullinen sijoittaminen on yhä suositumpaa ja kohteiden määrä laajentunut.
”Kun mietitään sijoitusten hoitoa, raha hakeutuu enemmän ja enemmän sellaisiin kohteisiin, joilla on jokin hyvä tarkoitusperä. Taaleri on ollut edelläkävijä tässä ja mukana luomassa uusia asioita”, Lindahl sanoo.
Ilmastonmuutokseen havahtuminen on vauhdittanut vastuullisen sijoitustoiminnan kasvua. Erityisesti ovat kasvaneet vihreät joukkokirjalainat eli green bondsit sekä uusituvan energian rahastot.
Vihreillä velkakirjoilla kerätään rahaa vastuullisten hankkeiden rahoittamiseen. Taalerin pääomarahoituksilla tehdään samoin. Muun muassa Kiertotalous-rahasto kanavoi sijoituksia uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alueilla toimiviin kotimaisiin kasvuyrityksiin.
Vihreät lainat ovat siis tavallisia joukkovelkakirjalainoja, mutta niiden kautta kohdistetaan sijoitusvarallisuutta yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta vastuullisiin hankkeisiin.
Sijoittajat hengittävät tulevaisuutta
Viimeistään YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n toinen raportti herätti myös rahoitusmaailman. Sijoittajat ovat tottuneita luomaan tulevaisuusennusteita ja he tajusivat ehkä selkeämmin kuin moni muu ala, että ilmastonmuutoksen torjunta kaikin käytettävissä olevin keinoin on myös taloudellisesti järkevin vaihtoehto. Tekemättä jättäminen maksaisi enemmän.
Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavatkin jo rahoitusalan vakautta. Esimerkiksi tulvat, eroosio ja kuivuus aiheuttavat selviä taloudellisia tappioita. Pelkästään äärimmäisistä sääolosuhteista aiheutuvien katastrofien taloudelliset vahingot ovat nousseet 86 prosenttia vuosien 2007—2016 aikana. Jos ilmaston lämpenemiseen reagoidaan liian myöhään, monet tämänhetkisistä investoinneista osoittautuvat myös turhiksi.
Vihreiden joukkolainojen markkina-arvo on tällä hetkellä noin 200 miljardia dollaria. Luku on vielä vaatimaton koko sijoitusvarallisuuteen verrattuna, mutta markkina on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Luottoluokittaja Moody’s ennustaa markkinan kasvavan edelleen 120 miljardilla.
Vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus pisti osaltaan vauhtia vastuulliseen sijoittamiseen ja erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös vetäytyä sopimuksesta. Markkinoiden vastaus Trumpin päätökseen oli laskea liikkeelle uusia vihreitä lainoja 7,2 miljardin dollarin edestä ja sijoittaa suoraan muun muassa tuuli- ja aurinkoenergiaan. Markkinat tavallaan halusivat tehdä osansa korjatakseen poliitikkojen huonot päätökset.
Viesti uudelle hallitukselle
Mitä haluaisit sanoa meidän uudelle hallitukselle ja Antti Rinteelle?
”Ympäristöasiat ovat uuden hallituksen agendalla. Hyvä. Niihin ei tarvitse antaa neuvoja, mutta yrityksille pitää antaa oikeanlaisia kannustimia, jotta yrityksillä olisi halua ja kykyä tehdä ympäristöä säästäviä ratkaisuja, esimerkiksi ottamaan käyttöön uutta tekniikkaa”, Lindahl sanoo.
Kokeneena teollisuuden edustajana, Lindahl tietää, miten teollisuusyritysten toiminnan saa ohjattu oikeaan suuntaan. Nyt hän toivoo, että yritykset hyödyntäisivät vieläkin hanakammin uusimpia teknologioita energiatehokkuuden, robotisaation ja automatisaation lisäämiseksi.
”Kepillä ei onnistuta”, Lindahl sanoo.
”Yrityksillä täytyy olla kyky satsata tuotekehitykseen ja tutkimukseen Suomessa, tähän tarvitaan porkkanoita.”
Ja tästä päästään koulutuspolitiikkaan.
“Meillä on aivan liian vähän oikeanlaisia koulutuspaikkoja teollisuuden tarpeisiin. Näen, että koulutetun väen, kuten digitalisaation, prosessitekniikan insinöörien ja automaatioalan ammattilaisten, vaje on yksi keskeisin syy, miksi suomalaiset yritykset eivät kykene investoimaan ja sen myötä kasvamaan tarpeeksi nopeasti.”
Lindahl tietää mistä puhuu, sillä Normet panosti hänen johtamiskaudellaan erityisesti toiminnan ja valvonnan digitalisaatioon ja automatisointiin. Automatiikka ohjaa lisäksi teollisuuden energiatehokkaamaksi, mikä on hyväksi myös ympäristölle.
Taaleri sai pelinrakentajan ja sparraajan
”Itselleni on ollut aina tärkeää, että olen tekemässä jotain, jolla on isompi yhteiskunnallisempi merkitys ja tämä on selvästi myös tärkeää kaikille Taalerissa työskenteleville”, Lindahl toteaa.
Työn merkityksellisyys on yksi keskeisimpiä syitä, joiden vuoksi Lindahl siirtyi juuri Taalerille. Sillä, että ohjataan rahavaroja vastuullisempaan toimintaan, on melkoisen paljon vaikutusta jo globaalilla tasolla. Toki, koska kyse on sijoitus- ja varainhoitoyrityksestä, sijoitukset tehdään aina myös niin, että ne ovat taloudellisesti kannattavia ja antavat sijoittajille mahdollisimman hyvät tuotot.
Toimiessaan kaivos- ja tunneliteknologiayritys Normetin toimitusjohtajana Lindahl valittiin Mirror Review -lehden 20 parhaimman toimitusjohtajan listalle vuonna 2019. Meriitti tuli erityisesti johtamistaidoista.
”Toimialaa vaihtaessa, olen huomannut, että johtamisessa tärkeintä on luottamuksen lisääminen ja ihmisten johtaminen, ei välttämättä alan erityistuntemus”, Lindahl sanoo.
Lindahl toimi yli 18 vuotta Nokiassa erilaisissa rahoituksen, talouden ja myynnin johtamistehtävissä, tämän jälkeen johtajana Outotechissä, missä johti metalli-, energia- ja vesidivisioonaa ennen siirtymistään Normetin toimitusjohtajaksi.
”Minun johtamistyylini on osallistava. Olen monesti urani aikana siirtynyt tehtävästä toiseen. En voi olla näiden kaikkien alojen erityisasiantuntija. Tällöin olen joutunut miettimään, mitä lisäarvoa itse johtaminen tuo toimintaan”, Lindahl kuvaa.
Lindahlin mukaan johtajan rooli on muuttunut vuosien aikana. Nykyisin korostuu sparraajan ja mentorin rooli tehokkaan päätöksenteon ohella.
”Usein organisaatio tarvitsee enemmän sparrausta ja tukea. Silloin johtaja saa omilta joukoiltaan parhaan kontribuution irti”, Lindahl sanoo.
Mitä sparraava johtaja tuo Taalerille ja rahoitusalalle?
”Olemme kuitenkin pieni ja nuori yhtiö vielä siinä mielessä, että voin pitää avointa keskusteluyhteyttä yllä koko henkilöstön kanssa. Täällä korostuu siten henkilöstöjohtaminen. Ihmiset ovat meidän tärkein voimavara. Ilman hyvää henkilöstöä meillä ei olisi mitään. Lisäksi tulen tekemään työtä, jotta meillä on yhtiöllä selkeä strategia ja henkilöstöllä selkeät tavoitteet”, Lindahl sanoo.
Mikä pitää sinut hereillä öisin?
“Kyllä minua huolestuttaa, että ihmiset eivät vieläkään ymmärrä, että ilmastonmuutoksen rajaaminen 1,5 asteeseen on täysin mahdollista, jos haluamme”, Lindahl sanoo.
Ilmastonmuutoksen voimakkuuden rajaaminen on mahdollista jo olemassa olevin tekniikoin ja keinoin, vaikka uusiakin innovaatioita kaivataan lisää. Kyse on tahdosta vaikuttaa – Taalerilla tämä vaikuttaminen näkyy tekojen kautta. Siitä, miten sijoitettavia rahoja ohjataan ja käytetään.
Artikkelin on kirjoittanut kaupallinen johtaja Outi Toivanen-Visti
