Kaupallinen yhteistyö Apteekkariliitto

Sijainninohjaus takaa, että syrjäkylälläkin on apteekki

Apteekkari Tarja Niskanen pyörittää Maaningan apteekkia, jonka liikevaihto laskee tänäkin vuonna. Vaikka apteekin tulevaisuus on epävarma ja täynnä pilviä, Niskanen kannattaa apteekkien sijainninohjausta, joka sitoo hänet Maaningalle. Ilman sijainninohjausta maaninkalaisilla ei ehkä olisi omaa apteekkia.

Apteekkariliitto
Tarja Niskanen on toiminut apteekkarina kuusi vuotta. Sinä aika moni asia on muuttunut. Muuttotappiokunnassa asiakaskunta harvenee vääjäämättä. Kuva: Petri Jauhiainen

LYHYESTI: Sijainninohjaus takaa, että syrjäkylälläkin on apteekki

  • Apteekkikilpailun vapauttaminen merkitsisi sijainninohjauksesta luopumista, koska vapaasti kilpaillulla alalla apteekeille ei voitaisi osoittaa sijaintialueita kuten nyt.
  • Ilman sijainninohjausta apteekit keskittyisivät kasvukeskuksiin ja vilkkaille liikepaikoille.
  • Hiljenevät alueet jäisivät ilman apteekkeja, jotka nyt tarjoavat neuvontaa ja apua tutuille iäkkäille asiakkaille.
  • Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää muistuttaa, että sijainninohjaus perustuu perusoikeuksiin: ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun ja kansanterveyden edistämiseen.

Maaningan liikekeskuksessa on linja-autoasema, lounasravintola, kampaamo ja apteekki. Hiljaista on. Nykyisin Kuopioon kuuluvassa kunnassa oli ennen kuntaliitosta noin 3 000 asukasta, eikä niitä kuntaliitoksen jälkeen ainakaan lisää ole tullut. Maaninkalaiset vanhenevat, eikä uusia niin synny. Maaninka on muuttotappiokunta.

Näistä lähtökohdista apteekkari Tarja Niskanen pyörittää ensimmäistä apteekkiaan, johon hän sai apteekkiluvan 47-vuotiaana. Ennen kuusi vuotta sitten alkanutta yrittäjyyttään hän oli pitkään proviisorina keskisuuressa apteekissa.

Maaningan apteekki työllistää Niskasen lisäksi kolme farmaseuttisen koulutuksen saanutta sekä yhden teknisen työntekijän. Apteekki käsittelee noin 29 000 reseptiä vuodessa sekä lisäksi annosjakeluasiakkaiden reseptit. Väkilukuun suhteutettuna se on paljon, koska sijaintialueen väestö on iäkästä ja tarvitsee paljon lääkkeitä. Useimmiten ne on määrätty verenpaineeseen, diabetekseen ja astmaan, tavallisiin kansansairauksiin. Niiden lisäksi menee särkylääkkeitä.

Leppävirralla asuva Niskanen kulkee 70 kilometrin työmatkan suuntaansa joka päivä. Se on tyypillistä syrjäseutujen apteekkareille. Harvalle osuu sellainen tuuri, että omaan kotikuntaan saisi apteekkiluvan.

”Proviisorin apteekkihaku menee Suomessa niin, että harpilla piirretään, kuinka kauaksi voi lähteä, ellei perhetilanne salli sitä, että voi muuttaa. Minä voisin nyt jo ehkä lähteä kauemmaksikin, kun kuopuskin on jo lukioissa. Ei olisi pakko aina tulla yöksi kotiin.”

Niskanen on viihtynyt Maaningalla hyvin.

”Tämä tuntui turvalliselta paikalta aloittaa, kun apteekki oli tarpeeksi pieni, että voi ikään kuin  harjoitella apteekkarin työtä”, Niskanen sanoo.

Maaningan apteekki on maaninkalaisille tärkeä. Seuraavaan apteekkiin on 20 kilometriä matkaa.

Asiakkaat ovat ihania, ja oman työn tärkeyden tietää. Reseptejä katsotaan sillä silmällä, että päällekkäisyyksistä voidaan huomauttaa. Neuvontaa saa, ja yhteistyö kotipalveluiden kanssa pelaa.

Apteekki on maaninkalaisille tärkeä.

”Tässä keskustassa on kuitenkin rautakauppa, kaksi ruokakauppaa, pari kampaamoa, kukkakauppa ja terveyskeskus. On tähän paljon helpompi tulla kuin lähteä 20 kilometrin päähän Siilinjärvelle.”

Asiakkaat ovat palveluiden säilymisestä huolissaan.

”Viime viikolla autoin yhden pyörätuolilla kulkevan papan sisälle. Hän sanoi, että voi kun tämä apteekki säilyisi. Siihen oli vaikea vastata. Sanoin vain, että jos se olisi yksin minusta kiinni, apteekki säilyisi, mutta säilyminen on poliittinen kysymys”, Niskanen sanoo.

Nykyjärjestelmässä apteekki säilyykin. Niskanen on Maaningalla, koska Maaningalle hänellä on apteekkilupa. Hän ei saa perustaa apteekkia minnekään muualle. Apteekkiluvat myöntää Fimea.

Mutta jos sijainninohjauksesta luovuttaisiin, Maaningalta todennäköisesti kaikkoaisi apteekki. Sijainninohjaus on kytköksissä tarveharkintaan apteekkilupia myönnettäessä. Jos apteekkien perustaminen vapautettaisiin, kukaan tuskin pistäisi apteekkia pystyyn Maaningalle, kun sen voisi perustaa paremmallekin kauppapaikalle.

”Sijainninohjaus on siitä tärkeää, että sen ansiosta manner-Suomessa on vain viisi kuntaa, joissa ei ole apteekkia,” Niskanen sanoo.

Kokemukset muista Pohjoismaista kertovat, että kun sijaintia ei niissä ohjata, apteekit keskittyvät vilkkaisiin keskuksiin.

Samaan aikaan syrjäkylillä, joista kuntaliitokset usein vähentävät terveyspalveluita, apteekkeja tarvittaisiin terveydenhuollon palveluiden täydennyksenä kaikkein eniten.

Kuntaliitos nopeutti muutosta

Nyt apteekkien sijainninohjauksen mahdollistaa tarveharkinta apteekkilupia myönnettäessä ja apteekkarien urakiertojärjestelmä. Suuri osa apteekkareista aloittaa uransa syrjäkylien apteekeista, kuten Niskanen Maaningalta, ja etenee sitten urallaan suurempiin apteekkeihin. Jättikauppakeskusten parhailla paikoilla sijaitsevista apteekeista keskustellaan paljon, mutta ne ovat poikkeuksia apteekkikentässä. Harva apteekkari pääsee suureen kauppakeskukseen.

Hakiessaan apteekkilupaa Maaningalle Niskanen tiesi, että kuntaliitos on tulossa. Hän osasi arvioida, että se muuttaisi asioita apteekkarin vinkkelistä huonompaan suuntaan, mutta muutoksen nopeus yllätti.

Yksi Maaningalla toiminut palvelutalo lakkautettiin kaksi kuukautta sen jälkeen, kun kuntaliitos tuli voimaan. Toinen siirrettiin melkein 50 kilometrin päähän Kuopioon.

”Kolmannes minun annosjakeluasiakkaistani meni siinä Kuopioon”, Niskanen sanoo.

Annosjakelu

  • Annosjakelu on apteekkien tarjoama palvelu, jossa lääkkeet toimitetaan potilaille koneellisesti valmiiksi pussitettuina esimerkiksi aamulla, päivällä ja illalla otettaviin annospusseihin, eikä potilaan tarvitse itse miettiä, mistä purkeista hänen pitää pillerit milloinkin kaivaa.
  • Palvelu sisältää lääkityksen tarkistuksen ja ajantasaisen lääkityslistan ylläpidon
  • Kunnat kilpailuttavat annosjakelun apteekkien välillä.

Liikevaihto laskee toista vuotta putkeen. Se pitäisi saada kasvuun, jotta apteekki voisi jatkossa pärjätä. Keinot ovat vähissä. Maaninkalaisille suunnattu verkkoapteekki ei Niskasen mukaan toimisi, koska netin käyttö ei ole suurimmalla osalla asiakkaista hallussa. Palvelupisteen perustamista Maaningan toiselle kylälle hän on selvittänyt, mutta laskelmien jälkeen näytti siltä, ettei siitä saa kannattavaa.

”Kaikki investoinnit täytyy laskea valtavan tarkkaan. Ihan suu säkkiä myöten eletään.”

Niskanen haluaisi päästä kehittämään apteekkinsa toimintaa modernimmaksi ja lisätä terveydenhuoltoa tukevia palveluita. Nykyisillä liiketoimintanäkymillä se on haastavaa.

Apteekkari Tarja Niskanen pitää tärkeänä, että lääkkeet ovat samanhintaisia kaikkialla Suomessa.

”Tämä on minulle kutsumusammatti. En ole rikastumisen perässä, vaan turvaamassa lääkehuoltoa. Jos haluaa olla vastuullinen työnantaja ja tarjota tulevaisuudessakin töitä, kehittää henkilökunnan osaamista ja omaa osaamistaan, niin kyllä toiminta hiljenevällä paikkakunnalla asettaa melkoisia haasteita”, Niskanen sanoo.

Näistä syistä Niskanen siirtyisi muualle, jos apteekkien sijainninohjauksesta luovuttaisiin.

”Kyllä minä varmaan lähtisin”, Niskanen sanoo.

”Ei tässä muuten tarvitsisi olla huolissaan, jos sen verran riittäisi asiakkaita, että saisi työntekijät pidettyä työllistettyinä.”

Paras sijainti apteekille on isojen asiakasvirtojen äärellä, joko lähellä terveysasemaa tai kauppakeskuksessa. Niskanen ei kuitenkaan haaveile suurien kaupunkien valoista. Lähemmäs kotia, vähän vilkkaampaan paikkaan, olisi kiva siirtyä. Sijainninohjauksen ansiosta Maaningallekin voisi löytyä vielä uusi apteekkari.

”Katson tätä asiaa terveyspoliittisesta näkökulmasta. Haluan, että suomalaisilla on lääkkeet helposti lähellä saatavilla. Sekin on tärkeää, että asui sitten Kilpisjärvellä tai Hangossa, lääkkeet maksavat saman verran kuin kaikkialla muuallakin”, Niskanen sanoo.

Hallinto-oikeuden professori: Sijainninohjaus on yhdenvertaisuuskysymys

Sijainninohjaus perustuu kansalaisten perusoikeuksiin, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

”Terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja väestön terveyden edistäminen. Nämä ovat ne keskeiset syyt”, Mäenpää sanoo.

Yhdenvertainen kohtelu löytyy perustuslaista. Apteekkipalvelut kuuluvat terveyspalveluihin, ja siksi niiden saatavuus on turvattu lain tasolla. Toinen tärkeä kysymys on lääketurvallisuus. Apteekkien henkilökunta on koulutettu huolehtimaan siitä.

Mäenpään mukaan uusien apteekkien perustaminen on tällä hetkellä liian byrokraattista. Uuden apteekin perustaminen tai sijoituspaikan muuttaminen vaatii aina Fimealta luvan ja prosessi on pitkä. Mäenpään mukaan käytännöt luvissa vaihtelevat. Osa apteekkiluvista on myönnetty kuntaan, osa kunnan osaan suurissa kunnissa. Sivuapteekkien sijaintia säännellään tarkemmin.

”Sääntely on hyvin pikkupiirteistä. Pitäisi olla selvät yleiset puitteet, jotka eivät ole liian ahdistavat, mutta jotka kuitenkin turvaavat lääkkeiden yhdenvertaisen saatavuuden”, Mäenpää sanoo.

Mäenpää uskoo, että apteekkisääntelyn uudistaminen löytyy seuraavasta hallitusohjelmasta. Hän huomauttaa, että muuttuneet asiointitavat, ennen kaikkea verkkopalvelut, vaativat nekin sääntelyn uudistamista.

”Yksi neuvo jos pitäisi antaa, niin se on se, että kehittämisessä pitäisi mennä jatkossakin lääkkeiden saatavuus ja lääketurvallisuus edellä. Elinkeino-oikeuden rajoituksia voidaan purkaa, kun näistä kahdesta on huolehdittu”, Mäenpää sanoo.

Viimeaikainen keskustelu on Mäenpään mukaan pyörinyt liikaa omistajuuden ympärillä.

”Markkinoiden vapauttaminen on toki tärkeä näkökohta, mutta keskustelusta on unohtunut apteekkitoiminnan perimmäinen tarkoitus, joka on terveyden edistäminen”, Mäenpää sanoo.

Artikkelin on kirjoittanut Merja Mähkä

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta