Maailmassa on käynnissä perustavanlaatuinen kestävyysmurros. Sitä voi verrata modernin yhteiskunnan syntyyn ja teollistuneen yhteiskunnan palkkatyökeskeisen elämäntavan muodostumiseen.
Samoin kuin reilu pari sataa vuotta sitten entiset tavat muuttuvat ja monet arkiset asiat tehdään toisin.
Kestävyysmurros on luonteeltaan systeeminen muutos. Toimintatavat, toimijoiden väliset suhteet ja yhteiskunnan rakenteet muuttuvat samanaikaisesti.
Kestävyysmurros tapahtuu monella tasolla yhtä aikaa ja monen eri toimijan yhteisvaikutuksesta. Se ei etene suoraviivaisesti kohti tavoitetta vaan mutkittelee ja saa sysäyksiä monista eri tekijöistä.
Eteneminen on joskus kompurointia, toisinaan pikajuoksua ja äkillisiä käänteitä. Murroksen luonteeseen kuuluu myös hiipivyys ja näkymättömyys.
Muutos paljastuu vasta jälkikäteen
Kestävyysmurrosta ja sen merkitystä ei ole aina helppoa tunnistaa. Sen merkkinä ei ole välttämättä havaittavissa mitään tiettyä käännekohtaa tai yksittäistä kriisiä.
Murroksen vaiheita ja syvyyttä voi todennäköisesti ymmärtää täysin vasta jälkikäteen. Kokonaisuus muodostuu eri kehityskulkujen monimutkaisina suhteina ja yhteyksinä.
Yksittäisten toimijoiden ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottamaan, että joku muu aloittaa toiminnan. Muutosta voi päinvastoin vauhdittaa yksittäisillä teoilla eri toiminnan tasoilla.
Vaikka yksittäiset teot voivat tuntua irrallisilta ja merkityksettömiltä, yhdessä ne vaikuttavat samaan kokonaisuuteen. Esimerkiksi kaikki ilmastopäästövähennykset hillitsevät globaalia ilmaston lämpenemistä.
Vakautta ja muutosta samanaikaisesti
Suomalaisella hyvinvointivaltiolla on hyvät edellytykset onnistuneeseen kestävyysmurrokseen. Näin siitä huolimatta, että olemme väestömäärään suhteutettuna yksi maailman suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista.
Murroskyvykkyyttä tukevaa kestävän kehityksen politiikkaa on edistetty viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi hiilineutraalien kuntien verkoston suosio, yhteiskuntasitoumusten määrä ja tulevaisuusvaliokunnan selonteko Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen kuvaavat tätä. Konkreettisia murrosta vauhdittavia työkaluja ovat esimerkiksi kestävät julkiset hankinnat, ilmastobudjetointi ja hiilijalanjälkilaskurit.
Nämä konkreettiset työkalut luovat laajempia, muutokselle suotuisia edellytyksiä hyvinvointivaltion uudistamiseksi. ORSI-konsortion havainnot kertovat, että suomalaisen hyvinvointivaltion murroskyvykkyyttä vahvistavat
- uudet toimijoiden verkostot, joissa opitaan ja jaetaan tietoa
- parantunut tietopohja ja uudet muutoksen seurannan mittarit
- yhteiset, selkeästi asetetut politiikkatavoitteet ja visiot
- riittävät ja oikein kohdennetut taloudelliset resurssit.
Win-win-win-keinot avuksi
Muutoksen systeemisyys on kuitenkin valtava haaste päätöksenteolle. Miten siis ohjata yhteiskuntaa vakaasti eteenpäin jatkuvasti muuttuvassa ja erilaisten kriisien sävyttämässä toimintaympäristössä?
Tutkimustiedon perusteella kestävyysmurroksen oikea suunta on helposti tunnistettavissa – joskin usein vaikeasti arvioitavissa ja valittavissa. Matkaa kohti ekohyvinvointivaltiota nopeuttavat päätökset ja politiikat, jotka vähentävät ilmastopäästöjä ja eriarvoisuutta sekä lisäävät elonkirjoa ja hyvinvointia.
Parhaita ovat win-win-win-keinot eli poliittiset päätökset, jotka samanaikaisesti
- edistävät oikeudenmukaista hyvinvointia
- vahvistavat luonnon monimuotoisuutta
- vauhdittavat ilmastotavoitteita.
Esimerkkinä tällaisesta on ajatus sosiaaliturvaan ja työllisyysjärjestelmään sisältyvästä uudenlaisesta osallisuustulosta. Sen ideana on, että työelämän ulkopuolella olevat voisivat saada korvausta osallistumisestaan kestävyysmurroksen mukaiseen toimintaan.
Näin saataisiin lisää tekijöitä luonnon ennallistamiseen, vieraslajien torjuntaan, materiaalien kierrätykseen ja kestävään kulttuuritoimintaan.
Innovaatiot ja investoinnit avainasemassa
Taloudellisesta näkökulmasta kestävyysmurroksen keskiössä ovat innovaatiot ja investoinnit. Investoinnit ovat teknologioiden ja infrastruktuurien uudistamista mutta samalla myös osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamista.
”Rahoitus kannattaa ohjata kohteisiin, jotka ottavat huomioon ympäristön kantokyvyn ja oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteet.”
Innovaatiopolitiikka voi toimia merkittävänä kestävyyssiirtymää edistävänä voimana, jos siinä omaksutaan uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Esimerkiksi rahoitus kannattaa ohjata kohteisiin, jotka ottavat huomioon ympäristön kantokyvyn ja oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteet.
Innovaatiopolitiikan keskeisenä päämääränä on kestävyyshaasteiden ratkaiseminen ja tulevaisuuden kestävien osaamisalojen tunnistaminen. Siinä korostuvat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vastuullisuus sekä ekologisesti ja sosiaalisesti haitallisten toimialojen uudistaminen.
Myös hallintoa tulee kehittää, jotta kestävyystavoitteet toteutuvat politiikan toimeenpanossa.
Kaikki mukaan murrokseen
Yritykset ja kunnat investoivat parhaillaan teknologiaan ja infrastruktuuriin vastatakseen kestävyysmurroksen haasteisiin ja hyötyäkseen sen myötä avautuvista mahdollisuuksista.
Myös kotitaloudet ja asunto-osakeyhtiöt ovat keskeisiä investoijia kestävyysmurroksessa. Ne tarvitsevat julkista ohjausta sekä taloudellista tukea ja neuvontaa voidakseen ottaa käyttöön edullisia ja tulevaisuudessa toimivia energiaratkaisuja sekä asumis- ja liikkumismuotoja.
Jos kaikkien osapuolten kykyä omaksua ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja ei vahvisteta, kestävyysmurros voimistaa eriarvoisuutta. Energiakriisin kaltaisia kriisejä tulee myös jatkossa.
Kestävyysmurrosta edistävään talouspolitiikkaan tarvitaan keinoja, joilla tuetaan pienituloisten selviytymistä kriisitilanteista. Samalla pitää kuitenkin varmistaa, että verovaroilla ei tueta ylikulutusta tai heikennetä ilmastopolitiikan tavoitteita.
Uusiutuvan energian etusetelit olisivat kevyt ja joustava keino tuen kohdentamiseen.
Täydennyskoulutusta ja uutta talousajattelua
Osaamisen uudistaminen edellyttää panostuksia sivistykseen ja kestävyysmurrosta vauhdittavaan koulutukseen. On tärkeää huolehtia siitä, että yksittäisten ihmisten ohella keskeiset instituutiot ja organisaatiot ymmärtävät muutoksen syvyyden ja merkityksen yhteiskunnan uudistajana.
”Fossiilisiin energialähteisiin ja runsaaseen materiaalinkulutukseen perustuvilla aloilla työskentelevät tarvitsevat täydennyskoulutusta.”
Kyky ymmärtää oman ammatillisen toimintansa merkitys kestävyysmurroksessa on yhä useammalle osa ammattitaitoa. Fossiilisiin energialähteisiin ja runsaaseen materiaalinkulutukseen perustuvilla toimialoilla työskentelevät tarvitsevat täydennyskoulutusta, kun perinteiset alat katoavat tai uudistuvat voimakkaasti esimerkiksi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Kestävyysmurroksessa myös talousajattelu uudistuu. Uudet ideat donitsitaloudesta, hyvinvointitaloudesta ja kasvun jälkeisestä taloudesta korostavat hyvinvoinnin ja luonnon kantokyvyn yhteyttä. Tavoitteena on kestävää kehitystä ja hyvinvointia moniulotteisesti edistävä talous.
Tiekartta uudelle hallitukselle
Maailmanlaajuinen kestävyysmurros ja vihreä siirtymä ovat käynnissä riippumatta siitä, mitä Suomen tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan.
Kansainväliset ilmastonsopimukset ja biodiversiteettisopimus sitovat sekä EU:ta että kansallisvaltioita tiettyihin poliittisiin tavoitteisiin. Yritykset investoivat puhtaaseen energiaan ja teknologiaan.
Suomen seuraava hallitus on merkittävien ratkaisujen edessä. Ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin turvaavaa ekohyvinvointivaltiota on tärkeää edistää monin tavoin, eikä keinoja tarvitse lähteä keksimään tyhjästä.
Tulevan hallituksen tulisi luoda selkeä tiekartta siitä
- miten siirrytään hiilinegatiiviseen talouteen
- millaisia käytännön tekoja siirtymä edellyttää esimerkiksi yrityksiltä, kunnilta, kotitalouksilta ja asunto-osakeyhtiöiltä.
Tiekartan valmistelu tulisi tehdä laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri tahojen ja toimijoiden kanssa.
Reilun kestävyysmurroksen ytimessä on ympäristöllisten ja sosiaalisten tavoitteiden eli ekososiaalisen politiikan yhtäaikainen tavoittelu. Kaikkea päätöksentekoa ja lainvalmistelua tulee ohjata niin, että keskiössä on tulevien sukupolvien oikeuksien ja elämän edellytysten turvaaminen.
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.