Suomalainen sähköntuotanto on tällä hetkellä lähes hiilidioksidineutraalia, ja maamme on saavuttanut energiaomavaraisuuden vuositasolla mitattuna. Kuluttajat ovat tottuneet Euroopan alhaisimpiin sähkön hintoihin, ja edullisella sähköllä houkutellaan myös kansainvälisiä investointeja maahamme. Kehitys on ollut tavallaan toivotunlaista, mutta:
”Sähköjärjestelmämme haasteet ovat tällä hetkellä nimenomaan joustavuudessa, eli siinä, miten saamme sähköä myös esimerkiksi kylminä ja tyyninä pakkaskausina. Sään mukaan vaihteleva sähköntuotanto jatkaa kasvuaan, mutta keskustelunavauksia joustavuutta lisäävistä, markkinaehtoisista tuotantomuodoista ei juuri kuule”, arvioi Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen.
Hinnan vaihtelua tarvitaan
Suomessa on siirrytty viime vuosina vauhdilla kohti puhtaampaa energiajärjestelmää, ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa on ajettu määrätietoisesti alas. Siirtymä on ollut odotettuakin nopeampaa, etenkin kun samaan aikaan sähkön tuonti Venäjältä tyrehtyi kuin seinään maan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
Kaikki tämä on tarkoittanut aiempaa suurempia sähkön hinnan vaihteluita, joihin suomalainen markkina ja kulutus eivät ole vielä ehtineet täysin sopeutua.
”Loppukäyttäjälle halutaan edelleen taata tasaisen alhainen sähkön hinta. Hinnan vaihtelua, eli volatiliteettia, halutaan hillitä. Tässä keskustelussa unohtuu se, että sähkön alhainen hinta ei kannusta investoimaan. Markkinaehtoisuutta haastetaan nyt kovasti.”
Hintojen vaihtelu ei ole sähköjärjestelmälle pahasta.
”On myös hyvä muistaa, että kuluttajille on tarjolla eri vaihtoehtoja, kuten pörssisähkö tai kiinteä sähkösopimus.
”Loppukäyttäjälle halutaan edelleen taata tasaisen alhainen sähkön hinta. Tässä keskustelussa unohtuu usein se, että sähkön alhainen hinta ei kannusta investoimaan.”
Suomeen kaivataan kipeästi lisää säästä riippumatonta, säädettävissä olevaa ja joustavaa tuotantoa, ja sellainen sähköntuotanto tarvitsee myös korkeita hintoja. Muuten sitä ei kannata rakentaa.
”Jos sähkön hinnan ei anneta vaihdella, ei toimitusvarmaa tuotantoa, kuten pumppuvoimaa, synny markkinaehtoisesti,” arvioi Tykkyläinen.
Markkinaehtoisuus on edullisin ratkaisu
Suomessa on tuettu aiemmin muun muassa uusiutuvia energiantuotantomuotoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Viime vuosina keskusteluun on kuitenkin päättäjien aloitteesta noussut esimerkiksi uuden ydinvoiman rakentaminen verovaroin.
”Tällaiset puheet uuden sähköntuotannon erilaisista tukimalleista lamaannuttavat investointihalukkuutta entisestään. Ne toimijat, jotka suunnittelevat investointeja, odottavat tukia. Sen sijaan ne, jotka eivät usko tukiin, eivät investoi lainkaan”, Pohjolan Voiman Tykkyläinen avaa ja jatkaa:
”Suomi tarvitsee kipeästi investointeja toimitusvarmaan ja säästä riippumattomaan joustavaan tuotantoon, ja se maksaa paljon. Mutta jos sitä lähdetään rakentamaan tuilla, se maksaa vielä enemmän. Markkinaehtoisuus olisi kustannustehokkain ratkaisu. Muuten Suomeen on vaarassa syntyä kallis, tehoton ja ylisäädelty sähköjärjestelmä.”
Kauhukuva: tuetaanko tulevaisuudessa kaikkea sähköntuotantoa?
Yhteiskunnan tuen varaan rakentaminen ei ole kestävä malli sähkömarkkinoilla – ja se käy kalliiksi veronmaksajille. Tulevaisuudessa meillä voi kuitenkin olla sähköjärjestelmä, jossa mitään kehitystä ei tapahdu ilman tukia. Kauhukuva onkin, että kaikkea tuotantoa joudutaan tukemaan.
”Tähän päädytään silloin, jos sään mukaan vaihtelevan tuotannon määrä jatkaa nopeaa kasvuaan, mutta säästä riippumattomaan tai joustavaan tuotantoon ei investoida. Samanaikaisesti vaarana on, että nykyistä säävarmaa ja joustoon kykenevää tuotantoa, esimerkiksi yhdistettyä lämmön ja sähköntuotantoa, poistuu ennenaikaisesti kannattamattomana. Tällöin sähkön toimitusvarmuus vaarantuu.”
Lopputulos on juuri sellainen, mitä yksikään suomalainen kuluttaja tai kansainvälinen sijoittaja sähköjärjestelmältä tuskin kaipaa.
”Markkinaehtoisuus murenee, ja pahimmillaan kaikkea tuotantoa, myös joustoratkaisuja, joudutaan tukemaan. Jos siis tuet sikaa, joudut tukemaan nautaakin. Tällä tavoin järjestelmästä tulee tehoton ja kallis”, arvioi Tykkyläinen ja lisää:
”Jos meillä ei olisi yksityisiä energiayhtiöitä, vaan valtiovalta rakentaisi sähköntuotantoa itse, kustannukset tulisivat silti kansalle. Silloin ei maksettaisi sähkön hinnasta, vaan energiasta veroina. Artisti maksaa aina.”
”Markkinaehtoisuus murenee, ja pahimmillaan kaikkea tuotantoa, myös säävarmoja joustoratkaisuja, joudutaan tukemaan.”
Mikä avuksi?
Suomessa olisi nyt ymmärrettävä, että kaikkea ei voi saada yhtä aikaa – ei varsinkaan sähköjärjestelmän suhteen.
”Ei ole mahdollista, että saisimme samanaikaisesti tasaisen edullisen sähkön hinnan, markkinaehtoisia investointeja säävarmaan tuotantoon ja toimitusvarman, kustannustehokkaan järjestelmän”, muistuttaa Pohjolan Voiman Tykkyläinen.
Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, päättäjiltä tarvitaan nyt pitkäjänteistä ja ennakoitavaa päätöksentekoa, joka ulottuu yli vaalikausien. Esimerkiksi hintasääntelyä tai erilaisia tukimekanismeja koskevien päätösten vaikutukset, myös välilliset, on osattava arvioida huolellisesti.
”Kovin vähän puhutaan siitä, millä tavoin suunnitellut ja tehdyt päätökset vaikuttavat. Suoria ja välillisiä sekä osin ristikkäisiäkin vaikutuksia ei selvitetä riittävästi. Kun ratkaistaan yksi haaste, saatetaan epähuomiossa luoda useampi uusi haaste ratkaistavaksi.”
Uudet teknologiat auttavat tulevaisuudessa, eivät nyt
Suomessa on perinteisesti luja usko uuteen teknologiaan. Niin on myös sähköjärjestelmän haasteiden kohdalla.
”Päättäjien odotukset uutta teknologiaa kohtaan ovat suuria, ja hyvä niin. Mutta usein unohtuu se tosiasia, että esimerkiksi vetyteknologia on käytössä aikaisintaan 2030-luvulla, ja matka sinne on jotenkin kuljettava.”
Sähköjärjestelmää ei kannata rakentaa haavekuvan varaan.
”Uudet teknologiset ratkaisut vaativat muun muassa testaamista, kannattavuuden mittaamista ja rakentamista, mikä harvoin tapahtuu yhden vaalikauden aikana. Kaikessa kehittämisessä ja keskustelunavauksissa olisi myös hyvä muistaa aidosti laskea lopullinen hinta veronmaksajille ja muille sähköjärjestelmän käyttäjille tukineen päivineen”, muistuttaa Tykkyläinen.
