Kaupallinen yhteistyö GSK

Rokottautumisen helpottaminen parantaisi suomalaisten suojaa tauteja vastaan

Apteekkien hyödyntäminen rokottamisessa säästäisi terveydenhuollon resursseja ja parantaisi rokotekattavuutta.

Kaupallinen yhteistyö: GSK
Rokotustoiminnan laajentamiselle apteekkeihin on laaja kannatus, mutta sen toteutuminen vaatisi useita lakimuutoksia. Kuva: Shutterstock

Rokottautumisen helpottaminen parantaisi suomalaisten suojaa tauteja vastaan

  • Apteekkien henkilökunta rokottaa kansalaisia jo useassa Euroopan maassa. Myös Tanska ja Norja ovat lähteneet pilotoimaan apteekkirokotuksia.
  • Apteekkirokotukset helpottaisivat julkista terveydenhuoltoa käyttävien syrjäseutujen asiakkaiden ja iäkkäiden ihmisten rokotteen saantia.
  • Suomessa sairaanhoitajat tai terveydenhoitajat antavat rokotuksia parissa kymmenessä Apteekin Terveyspisteessä, mutta kireän sääntelyn takia toiminta ei ole yleistynyt.
  • Rokotustoiminnan laajentamiselle apteekkeihin on laaja kannatus, mutta sen toteutuminen vaatisi useita lakimuutoksia.
  • Sipoon Söderkullassa riskiryhmien kausi-influenssarokotuksia apteekissa kokeiltiin viime syksynä.

Yli 65-vuotiasta suomalaisista vain noin puolet ottaa kausi-influenssarokotteen. Rokotekattavuus jää näin kauaksi EU:n ja WHO:n asettamasta 75 prosentin rokotekattavuustavoitteesta.

Yksi syy on se, että rokotteen ottaminen vaatii viitseliäisyyttä, jos rokotusta ei saa kätevästi.

Julkisessa terveydenhuollossa kausi-influenssarokotteen ottaja joutuu pahimmillaan tekemään kolme reissua: yhden terveyskeskukseen hakemaan rokotereseptin, toisen apteekkiin rokoteostoksille ja sitten vielä kolmannen takaisin terveyskeskukseen pistettäväksi. Tärkeä kylmäketju pääsee helposti katkeamaan, kun rokotetta kuljetetaan paikasta toiseen. Sama operaatio on edessä, mikäli haluaa jonkun muun rokoteohjelman ulkopuolisen rokotteen, kuten hepatiittirokotteen lomamatkaa varten.

Influenssarokotteen ilmaiseksi saavien riskiryhmienkin täytyy asioida terveysasemalla. Erityisesti syrjäseudulla niihin voi olla matkaa kymmeniä kilometrejä. Sen sijaan apteekki löytyy kyläkaupan vierestä pienemmilläkin paikkakunnilla.

Rokottaminen säästää

• Rokottaminen säästää koko yhteiskunnan kuluja vähentämällä työpoissaoloja, laitoshoidon tarvetta ja sairaanhoitokuluja.
• Laaja rokottautuminen tarjoaa laumasuojan myös niille, jotka eivät ota rokotetta.

”Nimenomaan iäkkäiden riskiryhmä asioi apteekissa muutenkin paljon. Olisi luontevaa, että samalla kun he hakevat lääkkeensä, tuttu apteekki tarjoaisi myös rokotuspalvelun. Terveysasemille ei jakseta lähteä jonottamaan, ja rokote jää ottamatta”, sanoo asiantuntijaproviisori Annika Koivisto Suomen Apteekkariliitosta.

Rokotuksen voi jo nyt ottaa kiertävässä punkkibussissa, jossa puutiaisaivotulehdusrokotteen lisäksi voi ottaa myös muita kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisia rokotteita. Miksi ei siis myös apteekeissa?

Käytössä maailmalla

Suomi ei olisi apteekkirokotuksissa mikään uranuurtaja. Lisäkoulutuksen saanut farmaseuttinen henkilökunta antaa rokotuksia jo ainakin 21 maassa, muun muassa Irlannissa, Iso-Britanniassa ja USA:ssa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa rokotuksia tarjoaa jo 70 prosenttia apteekeista. Influenssakaudella 2016-1017 miljoona brittiä sai rokotuksen apteekissa. Yhdysvalloissa apteekkirokotukset kaksinkertaistivat työikäisten ottamien influenssarokotusten määrän tultaessa 90-luvulta tälle vuosituhannelle.

Tanska ja Norja ovat aloittaneet kokeilut ihan viime vuosina. Norjassa pilottien laajentaminen on jo varmistunut.

Ikäihmiset asioivat apteekissa muutenkin paljon, muistuttaa asiantuntijaproviisori Annika Koivisto. Mahdollisuus ottaa rokote apteekissa voisi nostaa rokotekattavuutta tässä kausi-influenssan riskiryhmässä.

”En keksi muuta syytä siihen, että asia ei etene Suomessa kuin sen, että nyt valmisteltavana on niin paljon muita asioita, ennen kaikkea sote, että rokottaminen on jäänyt siihen jalkoihin. Tarvittaisiin muutoksia ainakin lääkelakiin ja lakiin yksityisestä terveydenhuollosta.”

Apteekkariliiton teettämän lääkärikyselyn mukaan 72 prosenttia lääkäreistä katsoo, että influenssarokotteen voisi saada apteekista. Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevistä lääkäreistä apteekkirokotuksia kannattaa 77 prosenttia. Vastaavassa päättäjille tehdyssä kyselyssä apteekkirokotuksia kannatti 70 prosenttia päättäjistä. Kyse on siis vain asian priorisoinnista.

Sääntely esteenä

Suomessakin rokotteen saaminen apteekin tiloissa on mahdollista jo parillakymmenellä paikkakunnalla Apteekin Terveyspisteessä. Niissä rokotuksia ei kuitenkaan anna farmaseuttinen henkilökunta vaan sairaanhoitajat. Vaikka niin rokotteiden kuin muidenkin terveydenhuollon palveluiden saatavuutta pitäisi akuuteimmin helpottaa juuri syrjäseuduilla, suuri osa Apteekin Terveyspisteistä sijaitsee isommissa keskuksissa. Tähän on useampia syitä.

Terveyspisteen perustaminen vaatii aluehallintoviraston erillisen luvan terveyspalvelualan osakeyhtiön perustamiseen, sairaanhoitajan ja vastuulääkärin. Pienemmillä apteekeilla ei ole resursseja tällaisiin järjestelyihin.

”Prosessi on pitkä, byrokraattinen ja kallis”, sanoo Koivisto.

Apteekkariliiton mukaan rokotustoiminta pitäisikin mahdollistaa apteekissa lisäkoulutuksen saaneen farmaseutin tai proviisorin toimesta. Se säästäisi kuntien resursseja eniten, kun terveydenhuoltohenkilökunnan aikaa vapautuisi muihin töihin. Apteekkariliitto on jo selvittänyt mahdollisuutta rokotuskoulutuksen lisäämisestä valinnaisena farmasian perusopetukseen ja saanut yliopistoilta vihreää valoa. Pienemmillä paikkakunnilla voisi toimia myös jonkinlainen kiertävän sairaanhoitajan malli, jolloin apteekin ei tarvitsisi olla rokotevalmiudessa koko ajan ja joka päivä. Rokotuksia voitaisiin tarjota esimerkiksi vain tiettynä viikonpäivänä.

Vaikka Apteekin Terveyspisteitä on vähän, paikallisesti ne helpottavat rokotteen ottamista. Rokotteet ovat korvahuuhteluiden ohella yleisin palvelu, jota Terveyspisteestä haetaan. Influenssarokotteen Apteekin Terveyspisteessä ottaneista 30 prosenttia otti rokotteen ensimmäistä kertaa.

”Luku kuvaa sitä, että kun rokotteen ottaminen on helppoa, se tulee otetuksi.”

Apteekin Terveyspisteiden asiakkaille tehdyssä kyselyssä 65 prosenttia vastaajista katsoi, että asiointi on helpompaa kuin terveysasemilla.

”Tämähän kävi kätevästi” – Söderkullassa kokeiltiin riskiryhmien kausi-influenssarokotuksia apteekissa

Kun Sipoon kunta kysyi apteekkari Ann-Mari Viitaselta, olisiko hänellä mahdollisuutta järjestää kausi-influenssarokotuksia apteekissaan Söderkullan taajamassa, Viitanen mietti vähän aikaa ja ryhtyi sitten hommiin. Elettiin alkuvuotta 2018.

Tilanne oli otollinen. Viitanen oli pohtinut toimintaan vaadittavan Terveyspisteen perustamista jo jonkin aikaa. Naapurista oli vapautunut sopiva tilakin, jossa toiminta oli mahdollista. Viitanen alkoi etsiskellä apteekkiinsa töihin sairaanhoitajaa. Verkostojen avulla löytyikin sopiva sairaanhoitaja, jolla lisäksi on myös proviisorin pätevyys.

Byrokratian määrä yllätti, mutta loppuvuodesta Söderkullassa annettiin kausi-influenssarokotuksia riskiryhmiin kuuluville. Nyt käynnissä ovat neuvottelut riskiryhmien rokotusten jatkamisesta ennen seuraavaa influenssakautta.

Asiakkaat ottivat rokotukset hyvin vastaan.

”Moni oli jo kysellyt, että voisiko olla tällaista mahdollisuutta, joten suhtautuminen oli hyvin positiivista. Asiakkaat totesivat, että ”tämähän kävi kätevästi”, sanoo Viitanen.

Tilanne on hyvä myös kunnan kannalta.

”Me parannamme terveyspalveluiden saatavuutta ja kevennämme painetta kunnan puolella rokotuksissa. Kunnan asiakkaat saavat tässä yhden vaihtoehdon lisää.”

Söderkullan apteekin Terveyspisteestä saa myös matkailijan rokotuksia. Syksyllä apteekissa järjestetään teemapäivä lomalla tarvittavista rokotuksista.

”Asiakkaan mahdollisuus ottaa rokotus apteekissa on hyvä keino rokotekattavuuden nostamiseksi.”

Merja Mähkä

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta