Kaupallinen yhteistyö PVO

Pohjolan Voiman uusi toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen: Aika keskustella energiajärjestelmän kokonaiskuvasta

Digitaalisuutta hyödyntävissä energiapalveluissa piilee uuden toimitusjohtajan mukaan avain kotimaisen energiasektorin menestykseen. Mutta ensin on saatava selväksi energiajärjestelmän kokonaiskuva.

Kaupallinen yhteistyö: PVO
Uusi toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen seisoo Pohjolan Voiman ensimmäisen, Isohaaran vesivoimalaitoksen edustalla. Kuva: PVO / Kai Tirkkonen

Pohjolan Voiman uusi toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen: Aika keskustella energiajärjestelmän kokonaiskuvasta 

  • Uusissa digitaalisissa palveluratkaisuissa on iso kehitysmahdollisuus energiasektorille.
  • Nyt on aika keskustelulle energiajärjestelmän kokonaiskuvasta.
  • Energiasektori on energiamurroksen jälkeenkin pääomavaltainen ala. Pitkäjänteisyyden ja vakauden tarve ei katoa.
  • Energian ja etenkin sähkön merkitys on jatkossa entistä suurempi.

25 vuotta sitten suomalaisilla energiamarkkinoilla vallitsi luonnollinen monopoli ja monen alan toimijan päällimmäisenä pyrkimyksenä oli suojautua kaikilta muutoksilta. Näin muistelee elokuun puolivälissä Pohjolan Voiman toimitusjohtajana aloittanut Ilkka Tykkyläinen. Tuolloin Tykkyläinen tarkasteli diplomityössään vapaiden sähkömarkkinoiden toteutusta, mutta tähänastisen uransa mies on tehnyt pitkälti energia-alan ulkopuolella. Pohjolan Voimaan hän siirtyi teollisuuden kunnossapito- ja engineering-palveluihin erikoistuneesta Efora Oy:stä.

Suomen energiasektorilla on parissa vuosikymmenessä tapahtunut Tykkyläisen mukaan iso muutos. Protektionistinen asenne on väistynyt ja Pohjoismaissa toimivat yhteiset sähkömarkkinat.

Muutoksen on kuitenkin jatkuttava. Ympäröivän maailman ja alan muuttuessa myös osaamisen ja ajattelumallien on uudistuttava. Tykkyläinen pohtii, että keskeistä on halu oppia uutta ja kyseenalaistaa vanhaa. Tarvitaan rohkeutta ja kokeilemista. Tykkyläinen toteaa ymmärtävänsä hyvin pääomavaltaisen alan varovaisuuden. Riskien hallitseminen on välttämätöntä.

Energiaa ei voi toimitusjohtajan mukaan ajatella pelkkänä perushyödykkeenä.

”Energia on lopulta palvelu. Sitä tarvitaan aina jonkin tekemiseen. Nyt on aika kysyä ennakkoluulottomasti, millaisia palveluelementtejä tarvitaan? Mitä uutta voimme tuoda?” pohtii Tykkyläinen.

Uusissa palveluratkaisuissa piilee Tykkyläisen mukaan paljon mahdollisuuksia. Digitaalisuus on keskeisessä roolissa. Suomessa suhtaudutaan Tykkyläisen mukaan digitaalisuuteen kuitenkin usein aika insinöörimäisesti – ajattelemme, että kerätty data muuttuu automaattisesti toimenpiteiksi. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että datan pitäisi johtaa kehittyneempiin toimintatapoihin, jolloin on mahdollista kehittää myös uusia palveluita. Uudenlaiset energian digitaaliset palvelukonseptit voisivat toimitusjohtajan mukaan liittyä esimerkiksi olemassa olevien laitosten elinkaaren hallintaan ja kysyntäjoustoihin. Ne avaavat myös mahdollisuuden muuttaa ihmisten käyttäytymistä, optimoida kulutusta ja säästää energiaa.

Pohjolan Voima perustettiin 75 vuotta sitten, jotta saataisiin kasaan riittävästi pääomaa voimalaitosten rakentamiseksi. Yhtiö on leimallisesti voimavarojen yhdistäjä ja tehnyt ennenkin rohkeita tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja. Tykkyläisen mukaan Pohjolan Voiman vahvuus on juurevuuden ja osaamisen ohella yhtiön sitoutunut ja eteenpäin katsova henkilöstö.

”Yhdessä asiakkaiden kanssa pureudumme nyt siihen, miten ja missä asioissa yhdistämme voimavarat jatkossa.”

Pohjolan Voima 75 vuotta

1943 Pohjolan Voima perustetaan, osakkaina metsäteollisuusyrityksiä

1949 ensimmäinen vesivoimalaitos valmistuu Kemijoen suistoon

1960-luvulla Pohjolan Voima ryhtyy rakentamaan lämpövoimalaitoksia.

1969 teollisuus selvittää ydinvoiman rakentamista. TVO:n perustetaan ja mukaan lähtevät metsäteollisuusyritykset ja Pohjolan Voima.

1970-luvulla öljykriisit pakottavat etsimään vaihtoehtoja. Pohjolan Voima rakentaa hiilivoimaloita.

1978 ensimmäinen ydinvoimayksikkö Olkiluoto 1 käynnistyy.

1980 Olkiluoto 2 käynnistyy.

1980-luvulla koskiensuojelulaki astuu voimaan ja vesivoiman rakentaminen pysähtyy.

1990-luvulla Pohjolan Voima käynnistää oman bioenergiaohjelman, Pietarsaareen valmistuu maailman suurin bioenergialaitos.

2005 Olkiluoto 3 rakentaminen alkaa.

2010-luvulla Pohjolan Voima investoi 10 vuodessa 4 miljardia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

2017 Pohjolan Voima tuottaa noin 20 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä. Tavoitteena on nostaa hiilidioksidineutraalin sähköntuotannon osuus yli 95 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Samalla on kuitenkin saatava vastaus isoon kysymykseen: mikä on energiajärjestelmän ja -markkinoiden kokonaiskuva? Energiamurros on murentanut totuttuja toimintatapoja ja uudet hakevat vielä muotoaan. Uusiutuvien tukipolitiikka on tuonut markkinoille paljon tuettua energiaa, mutta Suomessa ei ole keskusteltu riittävästi sen vaikutuksista koko energiajärjestelmään. Ylipäätään Tykkyläinen kaipaa enemmän keskustelua siitä, miten päätökset vaikuttavat kokonaisuuteen.

”Nyt näyttää olevan vallalla ajatus, että kielletään eri polttoaineita. Mutta avoimeksi jää kysymys, mitä tämä tarkoittaa koko energiajärjestelmälle.”

Epäselvää on toimitusjohtajan mukaan myös se, mitä tarvitaan kysynnän ja tarjonnan tasapainon säilyttämiseksi. Kaikki tavoittelevat hiilidioksidineutraalia tulevaisuutta, mutta miten sinne päästään?

”Kokonaiskuva on nyt hukassa”, pohtii Tykkyläinen.

Kuivan ja kuuman kesän jäljiltä esimerkiksi Pohjoismaiset vesivoima-altaat ovat historiallisen alhaisella tasolla. Jos edessä on kylmä talvi, riski sähkökatkoihin on todellinen.

”Kenellä on lopulta vastuu sähkön riittävyydestä? Se ei voi levätä markkinatoimijoiden harteilla”, toteaa Tykkyläinen.

Pohjolan Voiman uusi toimitusjohtaja muistuttaa, että vaikka tavat tuottaa ja kuluttaa energiaa muuttuvat, säilyy energiasektori jatkossakin hyvin pääomaintensiivisenä.

”Vakauden ja pitkäjänteisyyden tarve ei katoa mihinkään. Se on edellytys, että saamme aikaan kestäviä ratkaisuja ja voimme siirtyä kannattavalla tavalla vähähiiliseen yhteiskuntaan.”

Tykkyläinen muistuttaa, että tehokas ja edullinen energia on ollut keskeinen elementti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja kansantalouden kehittymisessä. Se on myös tärkeä kilpailutekijä teollisuudelle. Energiatulevaisuudesta pitää kertoa ihmisille nykyistä enemmän – mitä se tarkoittaa ja miksi muutokset ovat välttämättömiä.

”Nyt energia on lähempänä ihmistä kuin koskaan aikaisemmin ja sen merkitys vain kasvaa. Tulevaisuus on energian ja etenkin sähkön.”

Mihin menet energia?

Aalto-yliopiston johtamiskoulun toimitusjohtaja ja professori Pekka Mattila:

”Energiasektorin opittava puhumaan muustakin kuin hinnasta”

”Kotimaisessa energiakeskustelussa keskitytään asiakkaan näkökulmasta vain yhteen asiaan: paljonko sähkö maksaa? Sektori puhuu julkisuudessa kestävyydestä, uusiutuvista ja hiilivapaudesta, mutta asiakkaille vain hinnasta. Onko se palvelus alalle tai lopulta kenellekään? Siitä on seurannut kaksi asiaa: Hinta on ratkaiseva päätöksenteon peruste.

Toiseksi enemmistö ei näe hiilivapautta aidosti tärkeänä asiana, kun kerran ala ei itsekään usko siihen viestinnässään. Ympäristöystävällinen sähkö on Suomessa yhä marginaalista. Ei vaadi kuluttajalta paljon ajattelua tajuta, että kaikki tulee samasta verkosta. Pörssimekanismi tekee sähkömarkkinoista vaikeat hahmottaa tavalliselle ihmiselle. Suomessa teollisuus ja muut suurasiakkaat ovat kuluttajia edellä ympäristöystävällisyydessä. Kestävyys on iso ostoperuste etenkin listautuneiden yritysten kohdalla, joiden on varmistettava instituutiosijoittajien tyytyväisyys. Alan on nyt pakko oppia puhumaan myös kuluttajille muustakin kuin hinnasta.

Suomessa lyijytön bensa löi läpi lyhyessä ajassa. Miten sähköön saataisiin sama moraalinen kannustin?

Yrityspäättäjätkin ovat lopulta ihmisiä, jotka miettivät tulevaisuuttaan, joten sama argumentaatio toimii. Mutta toistaiseksi energia-ala ei ole tässä onnistunut. Hiilivapauden toteutuminen on vaikeaa, ellei ala ota ohjia asennemuutoksen toteuttamiseksi.”

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Politiikan ja energian todellisuuden välillä on ristiriita”

”Energia-alalla tehtävien investointien kanssa on elettävä vuosikymmeniä. Ala kaipaa vakautta. Politiikalta taas vaaditaan jatkuvaa muutosta ja uudistumista. Tässä on ristiriita. Sääntely ei ole mustavalkoinen asia. Energia-ala on melkoisessa lakien, verojen ja erilaisten tukien ristikkäispaineessa. Mutta toisaalta uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja etenkin biopolttoaineiden osalta emme olisi tässä pisteessä ilman sääntelyä.

Suomen suurin haaste siirtymisessä vähähiiliseen tulevaisuuteen on tunnetusti liikenne.

Biopolttoaineinnovaatiot auttavat, mutta lisää keinoja tarvitaan. Siksi sekä kansallista että EU-tason tutkimus- ja kehitysrahoitusta on ohjattava nykyistä enemmän energia-alalle innovaatioihin vauhdittamiseen ja lainsäädännön teknologiariippumattomuus otettava tosissaan.

Suomalaisen sääntelyn suurin ongelma liittyy kuitenkin lupiin ja rakentamisprosesseihin.

Lupien saaminen on nykyisellään liian hidas, valitusherkkä ja monimutkainen prosessi. Nyt hankkeita, joilla on rahoitus valmiina, seisoo jumissa kolmen miljardin euron edestä odottamassa käsittelyajan umpeutumista tai prosessin valmistumista. Monet näistä investoinneista toisivat toteutuessaan ympäristöhyötyjä. Oikeusturvan vaarantumatta lupaprosesseja voitaisiin nopeuttaa nykyisestä.”

 

Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri:

”Lämmöntuotanto saatava puhtaaksi”

”Vierastan väitettä, jonka mukaan Suomi ei olisi hoitanut hyvin energiamurrosta. Sille ei löydy perusteita. Suomi on Norjan ja Ruotsin kanssa tässä jo hyvin pitkällä. Mutta totuus on, että sähkön ja lämmöntuotanto eivät ole samassa tilanteessa.

Sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus on onnistuttu tuomaan jo suhteellisen alas ja tuotanto muuttuu markkinaehtoisesti entistä hiilivapaammaksi kaikissa Pohjoismaissa. Suomen vahvuus on monipuolinen energiantuotantopaletti.

Meiltä löytyy paljon hiilidioksidineutraaleja sähköntuotantomuotoja kuten ydinvoimaa, vesivoimaa ja bioenergiaa. Tuulivoiman osuus kasvaa koko ajan, samoin aurinkoenergian rooli kiinteistöjen sähköntuotannossa. Mutta lämmöntuotannossa ja etenkin tärkeän kaukolämmön osalta kotimainen tuotanto lepää pitkälti yhteistuotantolaitosten varassa.

CHP-laitokset ovat maailman energiatehokkaimpia, mutta käyttävät paljolti fossiilisia polttoaineita kuten hiiltä, maakaasua ja turvetta.

Kierrätyspolttoaineiden ja biomassan osuus on saatava kasvamaan.

Kaukolämmityksen osalta tulevaisuuden tunnussana ovat suuret kaukolämpöverkkoon liitetyt lämpöpumput. Ne toimivat samalla periaatteella kuin pienemmät serkkunsa, mutta teho voi vastata suuren lämpövoimalaitoksen tehoa. Lämpöpumpuilla voi jopa minuuteissa tasata sähkömarkkinan tuotannon ja kulutuksen vaihteluita. Joustavuus parantaa myös muiden verkkoon liitettyjen voimalaitosten käytön tehokkuutta ja auttaa pitämään kaukolämmön hinnan kurissa.”

Artikkelin on kirjoittanut Heli Satuli

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta