- Eurooppalainen rahoitusmarkkina on murroksessa. Maksaminen, lainaaminen ja rahoitus muuttuvat.
- Aiemmin pankkikeskeinen järjestelmä pirstaloituu. Rahoituksen kanavien monipuolistuminen voi samanaikaisesti sekä kannustaa yrityksiä enemmän riskinottoon, että lisätä järjestelmän vakautta.
- Taalerin toimitusjohtajan Juhani Elomaan mukaan pankkitoimialan keskeisiä muutosajureita ovat jakamistalous, lohkoketju, maksupalveludirektiivi PSD2, digitaalisuus ja asiakasymmärryksen korostuminen.
Katsotaan eurooppalaista finanssimarkkinaa ensin lintuperspektiivistä. Se näyttää tältä: Kun yrittäjä tarvitsee rahoitusta, hän menee pankkiin. Jos pankki katsoo, että lainanhakijan maksukykyyn liittyy liian suuri riski, se ei myönnä lainaa.
Kansantalouden kannalta päätös voi olla sääli. Hyväkin uusi yritys voi jäädä perustamatta tai investointi tekemättä.
Katsotaan sitten amerikkalaista finanssimarkkinaa. Siellä yrittäjä ei välttämättä edes mene pankkiin, vaan pääomasijoittajan puheille. Keskustelun lopputulos voi olla hyvin erilainen kuin Euroopassa, vaikka premissit ovat samat.
Tämä johtuu siitä, että pankkien ja pääomasijoittajan lähtökohdat ovat erilaiset. Jos riskinotto epäonnistuu, riski kolahtaa pankille. Niin se kolahtaa toki pääomasijoittajallekin. Mutta jos kaikki menee hyvin, pääomasijoittaja rikastuu yhdessä rahoitusta tarvinneen yrityksen kanssa. Se kannustaa tekemään riskisijoituksia. Pankki taas saa siinäkin tilanteessa vain sen, mistä on lainan ehdoissa sovittu.
Eurooppalainen rahoitusjärjestelmä on perustunut pankkeihin, kun taas amerikkalainen rahoituskenttä on ollut monipuolisempi ja se on palkinnut myös rahoittajia riskinotosta.
”Yhdysvalloissa pankkien osuus rahoituksesta on alle 25 prosenttia, kun Euroopassa ja Suomessa se on 70 prosentin luokkaa,” sanoo Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa.
Nyt eurooppalaiseen järjestelmään on tulossa muutos. Se amerikkalaistuu, eurooppalaisten onneksi. Yhdysvalloissa on nautittu paremmasta talouskasvusta, koska maan rahoitusmarkkinat tukevat yrittäjyyttä ja ovat dynaamisemmat.
Pankkikriisi käynnisti muutokset
Eurooppalaisen rahoitusmarkkinan ongelmiin herättiin vasta finanssikriisin myötä, kun monet eurooppalaiset pankit uhkasivat romahtaa ja niitä oli tuettava veronmaksajien rahoilla.
”Suomessa ongelma on jäänyt pienelle huomiolle, johtuen siitä, että meillä pankit ovat selvinneet hyvin ja ne ovat koko ajan tehneet hyvää tulosta”, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo.
EU:ssa tapahtumat johtivat pääomamarkkinaunionin kehittämiseen. Se on aloite, joka pyrkii lyömään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tavoitteena on kehittää eurooppalaista rahoitusmarkkinaa sekä kriisinkestävämmäksi että dynaamisemmaksi. Vaiheittain perustettavan unionin on määrä olla valmis vuoteen 2019 mennessä.
”Markkinoille tulee uudenlaisia toimijoita, jotka eivät toimi pankin taseen kautta. Tällöin riskit hajautuvat. Esimerkiksi vertaislainassa luottotappion kantaa lainan myöntänyt taho”, sanoo Puttonen.
Näitä uusia rahoitusmalleja on vertaislainojen lisäksi joukkorahoitus. Näiden ero on siinä, että vertaislainassa on kyse lainasta, joukkorahoittajista taas tulee omistajia.
”Tämä on yhteiskunnan kannalta iso asia. Veronmaksajien rahaa ei tarvitse käyttää järjestelmän pystyssä pitämiseen”, Puttonen sanoo.
Tähän laajempaan eurooppalaisen finanssimarkkinan kehitykseen liittyen Taalerin Elomaa luettelee viisi ajuria, jotka tulevat muuttamaan pankkitoimialaa ennen näkemättömällä tavalla.
Muutostrendit
Ensimmäinen on maksupalveludirektiivi PSD2, joka mullistaa pankkikeskeistä järjestelmää ennen kaikkea liittyen kuluttajiin.
”Tällä on suuri muutos kilpailuasetelmaan, koska pankit ovat säädelleet kilpailua nimenomaisesti muun muassa tilitietojen avulla. Nyt tilitiedot on annettava ulkopuolisille tahoille jos asiakas niin haluaa. Tämä tarkoittaa tuhansille fintech-yhtiöille mahdollisuutta luoda uusia palveluita ja tarjota tilien käyttöön liittyviä uusia innovaatioita”, sanoo Elomaa.
Pankkien asemaa horjuttaa entisestään lohkoketjuteknologia eli blockchain. Sen ansiosta finanssipalveluiden infrastruktuuri tulee olennaisesti halvemmaksi.
- Fintech on lyhenne sanoista financial technology, joka viittaa finanssipalveluissa hyödynnettävään uuteen teknologiaan.
- Käytännön sovellutuksia ovat esimerkiksi mobiilit säästämisen ja sijoittamisen palvelut sekä kryptovaluutat.
Kolmas iso muutosajuri on jakamistalous. Finanssimaailman übereitä ovat Invesdorin kaltaiset joukkorahoitusalustat sekä vertaislainatoimijat, kuten Fellow Finance. Niissä rahoituksen tarvitsijat ja rahoittajat kohtaavat ja tekevät pankista turhan välikäden.
”Jakamistalous tulee osaksi finanssijärjestelmää. Se hajauttaa omistajuutta, kun informaatioteknologia mahdollistaa sopivien sijoituskohteiden etsimisen. Näin sijoittajan ei tarvitse enää tukeutua pankkien välittämiin palveluihin”, Elomaa sanoo.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa pankit joutuvat etsimään toimintaansa partnereita. Toistaiseksi ne tuottavat palvelunsa itse alusta loppuun. Partneroitumista tapahtuu nyt jo. Esimerkiksi Nordea ilmoitti hiljattain yhteistyöstä Invesdorin kanssa.
”Finanssialan toimijat, mukaan lukien pankit, voivat olla palvelun välittäjiä tai tuottajia. Ne voivat lähteä jakamaan asiakkaan kanssa tuotteeseen liittyvää riskiä tai olla kokonaan lähtemättä, ja toimia vain alustana.”
Jakamistalous liittyy myös sosiaalisessa mediassa nopeasti leviävään tietoon. Sen myötä asiakkaista tulee sekä vaativampia että vähemmän lojaaleja kukasta kukkaan hyppijöitä.
”Muutos tarjoaa fintech-yhtiölle mahdollisuuden tulla markkinoiden tietoisuuteen: tarjota palveluitaan nopeammin, halvemmin ja paremmin”, Elomaa sanoo.
Neljäs muutosajuri on digitaalisen palvelun arkipäiväistyminen.
”Digitaalisuus luo uudet standardit tarjottavalle palvelulle. Pankki- ja finanssisektorille tämä tuo tarkalleen ne samat asiakkaan vaatimat hyvän ja helpon käytettävyyden standardit, jotka sen on täytettävä, jos se haluaa pitää kiinni asiakaskunnastaan”, Elomaa arvioi.
Viidentenä Elomaa nostaa esiin asiakasymmärryksen korostumisen. Jos asiakkaat kerran luovuttavat tietojaan, he tulevat myös edellyttämään hyviä tuotteita niitä vastaan, Elomaa uskoo.
”Erityyppiset finanssi-instituutiot hyödyntävät kokeiluissaan tekoälyä ja personoivat sen avulla automaattisia palveluita. Todennäköistä on, että koneoppimisen kautta asiakkaiden analysoimisesta tulee merkittävin tekijä, jolla tulevaisuudessa asiakashankintaa tehdään ja asiakasta koskevia päätöksiä automatisoidaan.”
Edessä pudotuskilpailu
Palataan lintuperspektiiviin. Mitä nämä muutokset meille tarkoittavat?
Elomaan mukaan finanssialalla on edessä pudotuskilpailu.
”Palveluita tulee hirveästi. Jotkut kuolevat, jotkut menestyvät. Ja sitten kysymys on, että mikä pankin rooli on suhteessa näihin palveluihin.”
”Pankkien ongelma ovat nopealiikkeiseen liiketoimintaan huonosti sopivat perinteiset rakenteet. Pelin voittaa se, joka pystyy nopeasti muuntumaan. Se ei ole pankkien perinteinen vahvuus”, Elomaa arvioi.
Rahoitusmarkkinoille monipuolistuminen tekee hyvää. Elomaa ja Puttonen eivät usko, että uudet rahoituskanavat syrjäyttäisivät pankkeja, mutta ne lisäävät palettiin riskihakuisuutta. Elomaan johtama, 11 vuotta vanha Taaleri on yksi tällainen uuden ajan toimija. Elomaa on kutsunut sitä ”pankiksi ilman tasetta”. Yhtiö on mukana rahoittamassa myös muita uusia finanssialan toimijoita. Sen ekosysteemiin kuuluvat muun muassa laskutukseen erikoistunut Clark, vertaislainapalvelu Fellow Finance, joukkorahoitusalusta Invesdor sekä keikkatyöalusta SuoraTyö.
Elomaa ja Puttonen varovat tuulettamasta.
”Tässä vuosien varrella kyynistyy. Ihan yksinkertaisiakaan asioita ei saada vietyä läpi, vaikka niistä puhutaan vuodesta toiseen”, Puttonen sanoo.
Hän mainitsee esimerkkinä verotekniset syyt, jotka estävät säätiöitä sijoittamasta suomalaisiin startupeihin. Niiden poistaminen nousi viimeksi esiin tänä keväänä Etlan Startupit kansantaloudesssa -raportin julkistuksen yhteydessä.
Puttosta huolestuttaa myös EU:n pääomamarkkinaunionin kohtalo. Sitä ajoi voimakkaimmin pääomamarkkinoiltaan muuta Eurooppaa amerikkalaisempi Iso-Britannia, joka Brexitin myötä jättää unionin.
Kuluttajan palvelut monipuolistuvat
Yhdessä palvelussa voi yhdistyä monta asiaa. Verkkokauppamaksamiseen liitetty palvelu voi kankean kiinteän koron osamaksun sijaan kilpailuttaa asiakkaalle edullisimman maksujärjestelyn muutamassa sekunnissa. Siten se voi laskea myös asiakkaan maksukuluja.
Uudet palvelut voivat auttaa myös säästämään. Yhdysvalloissa mikrosäästämisestä on tullut suorastaan trendi. Siinä eri palvelut voivat esimerkiksi napata jokaisesta ostoksesta tai keikkatyön palkasta siivun säästöön, jolloin sellainenkin ihminen, jonka on vaikeaa saada rahaa jäämään säästöön, voi helpommin onnistua.
Tai sitten säästämisen palvelut oppivat tuntemaan ihmisen käytöstä ja alkavat ehdottaa, että kaikki raha, mitä palkkapäivänä edellisestä kuusta on jäljellä, siirretään säästöön. Tässä apuna toimii tekoäly, joka oppii tuntemaan kenen tahansa käytöstä.
”Dataa asiakkaista on tarjolla suuret määrät ja nyt alkaa olla mahdollista käsitellä asiakasdataa analyyttisesti, mikä antaa mahdollisuuden syvemmälle asiakasymmärrykselle. Nykyinen asiakassegmenttiajattelu on päälleliimattua. Datan avulla ymmärretään, mitä asiakkaat todellisuudessa haluavat esimerkiksi joltain määrätyltä palvelulta”, Elomaa sanoo.
Datan myötä valta siirtyy asiakkaalle, sillä PSD2 tekee datasta asiakkaan omaisuutta.
”Omasta käyttäytymisestä syntyy tietoa, jota asiakas voi käyttää pankkiriippumattomasti. Hän tarvitsee pankkia, mutta voi vaihtaa sen koska vain. Näin pankin rooli muuttuu. Se ei ole enää isäntä, vaan palveluntarjoaja. Asiakas valitsee parhaan palvelun sen perusteella, mikä säästää eniten aikaa ja rahaa ja on lisäksi kätevin käyttää.”
Taaleri SuomiAreenassa
Rupsahda rauhassa – tulevaisuus on nuorissa yrittäjissä: Taaleri Luola, Keskiviikko 18.7. klo 13.00-14.00 | BEPOP, Yrjönkatu 22
- Nuoret yrittäjät pitchaavat yrityksiään maailmalle. Yritykset ovat valikoituneet Nuori yrittäjyys ry:n finaalista
Markkinaraati, Torstai 19.7. klo 17.30-18.30, MTV-lava, Kauppatori
- Keskustelu markkinoista ja finanssisektorin tulevaisuudesta
Maksuton lapsiparkki koko SuomiAreena viikon
- Taaleri toimii yhtenä mahdollistajana. Lue lapsiparkista lisää täältä.
- Taalerin ekosysteemiin kuuluvan Ficolon Seppo Ihalainen pitää lapsiparkissa ”aikuisvieraan puheenvuoron” uusiutuvasta energiasta torstaina 19.7 kello 12.30.
Artikkelin on kirjoittanut MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä
