Pakotettu digiloikka avaa korkeakoulutukselle uusia mahdollisuuksia

Koronan pakottama korkeakoulutuksen digitalisaatio on ollut iso ponnistus, mutta siitä on myös hyötyä. Joustavammat opintomahdollisuudet helpottavat valmistumista, tekevät jatkuvasta opiskelusta todellisuutta, lisäävät opetuksen laatua ja tarjoavat uusia tilaisuuksia koulutusviennille. VAPAA LUKUOIKEUS

Erkka Railo
Turun ammattikorkeakoulu on muiden korkeakoulujen lailla siirtänyt miltei kaiken opetuksen verkkoon tänä keväänä.

“Uskon, että tämä pakotettu digiloikka luo ihan kokonaan uudenlaisen suomalaisen korkeakoulumentaliteetin”, toteaa Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila

“Tämän jälkeen varaudutaan aina kaikessa siihen, että tulee samanlainen tilanne ja opetus joudutaan järjestämään etänä.” 

Käytännössä etäopetuksesta tulee siis luonteva osa kaikkea korkeakoulutusta. 

Noin kaksi kuukautta kestäneen koronakriisin aikana korkeakoulut on pakotettu siirtämään miltei kaikki opetus verkkoon etäyhteyden varassa toteutettavaksi. 

Se on ollut korkeakouluille iso ponnistus, mutta toisaalta myös iso mahdollisuus – koko Suomelle. 

Uusi aikakausi

“Suomalaisilla yliopistoilla on ollut vahvaa osaamista digitaalisista oppimisympäristöistä ja verkko-opetuksesta jo aiemminkin. Nyt tuo olemassa oleva osaaminen on jalkautettu kentälle ja laajennettu sellaiseenkin opetukseen, johon sitä ei ole aiemmin käytetty”, summaa Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori professori Tapio Määttä.

Kun koronarajoituksista päätettiin, Itä-Suomen yliopistossa kerättiin 25 kokeneen opettajan tiimi, joka muodosti muiden opettajien tukiverkoston siirtymisessä etäopetukseen. Tällä tavoin kukaan ei jäänyt muutoksessa yksin ja parhaat käytännöt pystyttiin ottamaan nopeasti käyttöön. 

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Sana “digiloikka” toistuu Määtän puheessa usein. “Loikka” muistuttaa siitä, että on tehty jotain peruuttamatonta ja siirrytty kokonaan uuteen aikakauteen. 

“Opettajat ovat oppineet asioita, joita he tulevat käyttämään myös tulevaisuudessa. Korona-ajan kokeiluista jää käyttöön pysyviä teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja”, uskoo Määttä.

Määttä muistuttaa, että tulevaisuudessa opiskelu on kaikkien oikeus ja velvollisuus. Harva selviää 40 vuoden työelämästä sillä, että opiskelee nuorena yhden ammatin ja tekee sitä eläkkeelle asti. Tästä seuraa, että korkeakouluissa on tulevaisuudessa yhä enemmän eri elämänvaiheessa olevia opiskelijoita. 

Perinteinen tutkintokoulutus on edelleen korkeakoulutuksen ydin, mutta sen rinnalle tulee moduleja, jotka on mahdollista suorittaa työn ohessa vaikkapa toiselta paikkakunnalta käsin.

“Nyt käyttöön otetut etä- ja digiopinnot tarjoavat mahdollisuuden lomittaa opinnot ja työ toisiinsa aivan uudella tavalla.” 

Lisää joustoa

Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2030 puolet uusista ikäluokista suorittaa korkeakoulun. Tällä hetkellä osuus on noin 40 prosenttia. Ongelma ei niinkään ole korkeakoulujen opiskelupaikkojen puute vaan se, ettei osa opiskelijoista koskaan valmistu. Yksi merkittävä syy tähän on, että monet korkeakouluopiskelijat menevät töihin jo opiskeluaikana ja usein vielä toiselle paikkakunnalle. 

Vaikka oman alan työkokemuksen hankkiminen on hyvä asia, se viivästyttää helposti valmistumista ja saattaa johtaa jopa siihen, että loppututkinto jää kokonaan suorittamatta. 

“Esimerkiksi oikeustieteellisten opintojen viiden kuuden vuoden opiskeluajasta käydään  kahdesta kolmeen vuotta töissä”, toteaa Määttä. Usein korkeakouluopiskelijoiden työpaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, mikä hankaloittaa opintojen saattamista loppuun. “Joustavammat perustutkinto-opinnot helpottaisivat opintojen yhdistämistä työhön ja perhe-elämään”, toteaa Määttä.

Akavan johtava koulutuspoliittinen asiantuntija Emmi Venäläinen pitää mahdollisena, että joustavammat koulutusmahdollisuudet nostavat tulevien ikäluokkien koulutusastetta. 

“Jos mahdollisuuksia suorittaa opinnot on enemmän, opinnot tulevat todennäköisemmin ajoissa valmiiksi.”   

Hän toivoo myös, että joustavammat opinnot laskisivat pääkaupunkiseudun nuorten kynnystä hakeutua muualle Suomeen korkeakouluopintoihin. Nyt ongelma on, että pääkaupunkiseudun korkeakoulupaikkoihin on kova tunku samaan aikaan, kun muualla maassa olisi enemmän tilaa. Venäläinen on varovaisen toiveikas:  

“Ajattelen, että Helsingin, Vantaan tai Espoon nuoret uskaltaisivat hakea myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin korkeakouluihin, jos opintoja voisi suorittaa joustavammin etänä.” 

Myös Määttä on sitä mieltä, että tulevaisuudessa opintojen on oltava helpommin saavutettavissa.

“Ratkaisujen pitää olla sellaisia, ettei ihmisten tarvitse enää muuttaa opintojen perässä Helsingistä Kuopioon, josta palataan sitten Helsinkiin töihin parin kolmen vuoden kuluttua.  Tämä konsepti, jolla meidän korkeakouluopetus on tähän asti toiminut, ei enää pelitä jatkuvan oppimisen maailmassa.“

Jatkuva oppiminen puheista todellisuudeksi

Jatkuvasta tai elinikäisestä oppimisesta on tullut muutamassa vuodessa uusi iskulause, jolla yritetään vastata työelämän jatkuvaan muutokseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että jopa puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee lähiaikoina uutta koulutusta kyetäkseen sopeutumaan työelämään uusiin tarpeisiin. 

Tähän asti jatkuvan oppimisen toteuttaminen käytännössä on ollut jähmeää, mutta nyt  korona on antanut muutokselle lisää vauhtia. Jyväskylän avoimeen yliopistoon ilmoittautuneiden määrä nousi tammi-huhtikuussa 76 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, toteaa avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen, joka johtaa myös avointen yliopistojen yhteistyöverkostoa.

“Kansalaiset näyttävät löytäneen koronakriisin aikana omaehtoisen kouluttautumisen”, Lerkkanen sanoo. “Ihmisillä on ilmeisesti ollut toiveita ja ajatuksia uranmuutoksesta, ja nyt he ovat tarttuneet tilaisuuteen.”

Myös tarjonta on lisääntynyt, kun tutkinto-opetuksen kurssien digitalisointi on tuonut uusia kursseja avoimenkin yliopiston puolelle. 

Lisäksi teknologiaan liittyvät epäluulot ovat Lerkkasen mukaan todennäköisesti vähentyneet, kun koronan aiheuttama tilanne on pakottanut opettelemaan uusia etäyhteyksien muotoja. Kynnys tarttua etäopintoihin on madaltunut. 

Lerkkanen uskoo, että avoimen yliopiston opetuksen kysynnän kasvu jää pysyväksi. 

Tähän asti eri tahot ovat olleet erimielisiä siitä, kuka maksaa ihmisten jatkuvan koulutuksen. Ongelma on toistaiseksi helpottanut, kun miltei kaikki ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet opetuksensa työttömille ja lomautetuille maksutta. 

“Se antaa valtavan sysäyksen elinikäiselle oppimiselle”, toteaa Taatila, jonka johtama Turun ammattikorkeakoulu teki saman päätöksen huhtikuussa. Myös yliopistot harkitsevat omien avoimien opintojen tarjoamista työttömille ja lomautetuille ilmaiseksi.

Poikkeuskäytäntö ei voi kuitenkaan jatkua pysyvästi”, varoittaa Taatila.  

“Meidän on syytä kehittää kestävä tapa jatkuvan oppimisen rahoittamiselle niin, että se ei kavenna perustutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia”.

Kilpailu nostaa koulutuksen laatua

“Opiskelijan kannalta on sitä parempi, mitä enemmän heillä on mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja”, arvioi Vesa Taatila. 

Koronavirus on johtanut varsinkin ammattikorkeakoulujen opetustarjonnan välisen kilpailun kiristymiseen, kun opiskelijat ovat havahtuneet mahdollisuuteen opiskella etänä myös muiden kuin oman korkeakoulujen kursseja.

Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila

Korkeakoulut ovat jo vuosia purkaneet niitä byrokraattisia esteitä, jotka ovat jarruttaneet toisessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksyttämistä muissa korkeakouluissa. Koronan myötä muutos on nopeutunut.  

“Kevään muutosten myötä olemme entistä enemmän yhdellä ja samalla alustalla toimivia instituutioita, jossa opiskelijat voivat vapaasti täydentää omaa koulutustaan muiden ammattikorkeakoulujen opintojaksoilla”, toteaa Taatila. 

Taatila ei ole kilpailusta huolissaan.

“Jos opiskelijat lähtevät muihin korkeakouluihin, meidän täytyy vain parantaa opetusta entisestään”, Taatila sanoo ja naurahtaa.

Myös Tapio Määttä kannattaa koulutuksen kilpailua. 

“Itse kannatan vahvasti opiskelijoiden vapaita markkinoita. Se lisää opintojaksojen laatua. Jos opiskelija saa valita sen opintojakson, jota hän pitää laadukkaimpana, opintojaksojen yleinen taso todennäköisesti nousee.”

Etänä lähellä

Turun ammatikorkeakoulun Masters Schoolin yliopettajan Mervi Varhelahden mukaan osa opiskelijoista pelkäsi aluksi, että etäopetuksen “itseohjautuvuus” tarkoittaisi yksinäisyyttä. 

Kävikin päinvastoin: sen sijaan, että opiskelijat olisivat jääneet yksin ja vaille ohjausta, etäopetukseen siirtyminen tosiasiassa lisäsi oppilaiden ja opettajien vuorovaikutusta.  Se laski kynnystä esittää kysymyksiä opettajille ja ottaa heihin yhteyttä. 

“Etäopetuksessa on helpompi sallia osallistuminen eri tavoin, toiset osallistuvat mieluummin kirjoittaen kuin puhuen”, toteaa Varhelahti. 

Lähiopetuksessa äänekkäimmät ja rohkeimmat vievät herkästi tilan. 

“Videoyhteydessä on myös luontevaa ohjata opiskelijoita kahden kesken, koska kaikki tarvittava on lähellä. Ei tarvita neuvottelutilavarauksia, projektoreja tai printtejä”, kuvailee Varhelahti. 

Etäopetus on myös tuottanut yllättäviä havaintoja. Opiskelijat ovat esimerkiksi kokeneet, että esitelmien pitäminen on opettavaisempaa etänä. 

“Virtuaaliesityksissä sekä esiintyjän että yleisön täytyy olla todella intensiivisesti läsnä. Kun opettaja näkee jokaisen opiskelijan ruudultaan ja voi pyytää tarkentavia puheenvuoroja keneltä tahansa, kaikkien on oltava hereillä.”

Siksi opiskelijat ovatkin toivoneet, että esityksiä järjestettäisiin myös tulevaisuudessa etäyhteyden kautta.  

Vauhtia koulutusvientiin?

Ulkomaalaisten, erityisesti Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden koulutus on niin sanotusti haasteellisessa tilanteessa. 

Suomen korkeakoulut olivat saamassa kansainvälisen, EU:n ulkopuolisille maille suunnatun koulutusmyynnin vähitellen vauhtiin. Nyt korona pysäytti tämän miltei kokonaan – ainakin niille opiskelijoille, joiden pitäisi muuttaa syksyllä Suomeen opiskelemaan. 

“En usko, että tänä vuonna Suomeen pääsee yhtään sellaista opiskelijaa, joka tarvitsee maahantuloluvan”, pelkää Taatila. “Suomen opiskelulupaprosessi on ollut EU:n ulkopuolisille opiskelijoille tähänkin mennessä hidas ja pelkään, että se nyt pysähtyy kokonaan.” 

Tällä hetkellä korkeakoulut varautuvatkin siihen, että syksyllä uusien EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opetus aloitetaan verkko-opetuksena. Kokemuksesta voi olla tulevaisuudessa hyötyä myös koulutusviennin laajentamisessa.

Taatilan mukaan kysyntää on entistä enemmän – kaikissa maissa koulujen digiloikka ei ole onnistunut yhtä hyvin kuin Suomessa.“Olemme saaneet ulkomailta paljon viestejä, että paikalliset korkeakoulut ovat kiinni, eikä niillä ole verkossa mitään opintotarjontaa.”

Tämän sisällön mahdollistavat Palta, Rakennusteollisuus, Turun kauppakamari, Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto.
Lahjoittajat eivät ole vaikuttaneet sisältöön eivätkä MustReadin journalistiseen prosessiin.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Lauri Gröhn 14.5.2020 15:05
Ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu. Ennen opistoja.

Jätä kommentti