- Valtaosa suomalaisista päättäjistä haluaa kehittää apteekkeja terveydenhuollon tavoitteet edellä, kertoo Aula Researchin tekemä päättäjätutkimus. Sijainninohjaus halutaan säilyttää.
- Proviisoriomistuksella on vahva tuki sekä kansan että päättäjien keskuudessa.
- Itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen muualla kuin apteekeissa jakaa päättäjien mielipiteet.
”Tulevaisuudessa toivoisin, että apteekissa säilyisi henkilökohtainen asiakaspalvelu. Lääkärin vastaanotolla ei aina ehdi tai muista kertoa kaikista lääkitykseen vaikuttavista asioista. Farmaseutti on aivan kullan arvoinen ollessaan tarkka ja huomatessaan mahdolliset muutokset.”
”Tulevaisuuden apteekki olisi kotia lähellä, sinne voisi soittaa ja kysyä neuvoja sairastuessa. Mielestäni lääkärijonoja saataisiin apteekkien avulla pienemmiksi. Lääkkeiden toimitus kotiin olisi mahtava palvelu ajatellen ikäihmisiä ja lapsiperheitä.”
Terveydenhuoltoa vai elinkeinotoimintaa? Nämä kaksi kehityssuuntaa ohjaavat ajattelua, kun apteekkijärjestelmää muokataan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
Aula Researchin viime kesän aikana toteuttaman päättäjäkyselyn mukaan ylivoimainen enemmistö päättäjistä katsoo, että apteekkeja tulisi kehittää terveydenhuollon tarpeet edellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että apteekit halutaan tiiviimmäksi osaksi terveydenhuollon hoitoketjua huolehtimaan tehtävistä, jotka edesauttaisivat kansanterveyttä.
Päättäjistä 82 prosenttia piti terveydenhuollon näkökulmia niin tärkeinä, että se pitäisi heistä kirjata lakiin apteekkien tehtäväksi. Sote-valiokuntaan kuuluvista, kyselyyn vastanneista kansanedustajista kaikki olivat tätä mieltä.
- Terveydenhuoltoapteekki on suuntautunut terveydenhuoltoon ja täydentää sitä. Se neuvoo, auttaa lääkityksen aloittamisessa, seuraa lääkehoidon onnistumista, rokottaa ja myy näitä palveluita.
- Erikoiskauppa-apteekkia kehitetään elinkeinotoiminta edellä. Ne panostavat esimerkiksi kosmetiikkaan, lisäravinteisiin ja niiden markkinointiin.
Puoluekanta vaikutti näkemyksiin verrattain vähän, sanoo projektipäällikkö Ellinoora Kemppi tutkimuksen tehneestä Aula Researchistä.
”Vasemmistopuolueet korostavat terveydenhuollon näkökulmia jonkin verran enemmän. Kokoomuslaisten vastaajien lähtökohta on enemmän välimalli, jossa otetaan huomioon myös elinkeinotoimintaa”, Kemppi toteaa.
Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Hanna Kuntsi sanoo yllättyneensä iloisesti siitä, että terveydenhuollon näkökulmat painottuivat tutkimuksessa.
”Toki hallituksenkin viimeisimmät apteekkilinjaukset lähtevät terveydenhuollon lähtökohdista, mutta julkisuudessa käydyssä keskustelussa on ollut toisenlainen sävy. Siinä on korostettu bisnespuolta. Olisin odottanut, että se näkyy tässä tutkimuksessa enemmän.”
Kuntsi uskoo, että Ruotsin kokemukset ovat vaikuttaneet poliitikkojen näkemyksiin. Ruotsissa valtiollisen apteekkimonopolin purku johti muun muassa lääkitysturvallisuuden ongelmiin, minkä takia Ruotsissa sääntelyä on uudelleen kiristetty, ja esimerkiksi lääkeneuvontaan ja henkilökuntaan liittyviä vaatimuksia on lisätty.
”Parasetamolimyrkytysten lisääntyminen oli varmasti eniten silmiä avannut uutinen. Parasetamolitabletit jouduttiin Ruotsissa vetämään takaisin apteekkeihin”, Kuntsi sanoo.
Hän huomauttaa, että apteekkien tiiviimpi integrointi terveydenhuoltoon todennäköisesti säästäisi terveydenhuollon kustannuksia. Apteekkariliiton muutama vuosi sitten teettämän riippumattoman selvityksen mukaan apteekit säästävät terveydenhuollon kuluja jo nyt miljardilla eurolla vuodessa tarjoamalla itsehoitolääkkeisiin liittyvää neuvontaa. Palvelu vähentää turhia lääkärikäyntejä.
Apteekkariliiton tavoitteena on vielä tätä pitemmälle menevät säästöt.
”Kehittämällä moniammatillista hoitoketjua voitaisiin tulevaisuudessa säästää satoja miljoonia”, Kuntsi arvioi.
Uudet palvelut kiinnostavat
”Olisi hyvä, että apteekki olisi se paikka, jossa voisi helposti samalla käynnillä hoitaa pienimuotoiset perusmittaukset, kuten verenpaineen, hemoglobiinin ja crp:n mittaukset, sekä ostaa tarvitsemansa lääkkeet.”
Tutkimustulosten raportoinnista vastanneen Kempin mukaan terveydenhuoltoapteekin vahva kannatus päättäjien keskuudessa näkyi myös kysyttäessä apteekkien tarjoamista terveydenhuollon palveluista, kuten lääkehoidon aloituspalvelusta.
”Uusille palveluille oltiin tutkimuksessa varsin avoimia”, Kemppi arvioi päättäjäkyselyn tuloksia.
Lääkehoidon aloituspalvelun tuomista suomalaisiin apteekkeihin kannatti 70 prosenttia vastaajista. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lääkehoidon aloituspalvelu tulisi voida ostaa palvelusetelillä.
Euroopassa apteekkipalveluiden on todettu muun muassa edistävän lääkkeiden oikeaa käyttöä ja sitä myöten parantavan lääkehoidon tuloksia. Yleisesti esitetyn arvion mukaan nykyisistä lääkehoidoista jopa kolmasosa epäonnistuu, koska hoitoon sitoutuminen on puutteellista.
Kannatusta saivat myös erilaiset digitaaliset palvelut sekä mahdollisuus saada kausi-influenssarokotus apteekissa. Sitä kannatti 74 prosenttia päättäjistä. Se on saanut hyvän vastaanoton myös sitä kokeilleilta suomalaisilta.
”Apteekissa on helpompi käydä kuin terveysasemalla. Viime vuonna kausi-influenssarokotteen ottaneista reilu kolmannes kertoi ottaneensa sen ensimmäisen kerran juuri siksi, että asiointi oli helppoa ja onnistui yhdellä käynnillä ilman ajanvarausta. Silloin homma tulee hoidetuksi”, Kuntsi kertoo.
Proviisoriomistuksella vahva tuki
”Lähiapteekki, turvallinen ja tuttu. Ystävällinen henkilökunta.”
”Kotona toteutuvaa itsehoitoa tukeva palveluntarjoaja, joka voi hoitaa ja neuvoa arjen asiantuntijatehtävissä, joihin terveydenhuollon aika ja kiinnostus eivät tunnu riittävän.”
Aula Researchin tutkimuksessa päättäjistä 72 prosenttia katsoi, että apteekkilupa tulee jatkossakin myöntää vain proviisorin tutkinnon suorittaneelle henkilölle. Kansalaisten keskuudessa proviisoriomistuksen säilyttämisellä on vieläkin vahvempi tuki. Taloustutkimuksen kyselyssä viime tammikuussa 79 prosenttia vastaajista piti sitä joko tärkeänä tai melko tärkeänä.
”Kansalaisten ja päättäjien näkemykset ovat yllättävän lähellä toisiaan. Muutoshalukkuutta on aika vähän”, Kemppi arvioi.
Kuntsi pitää proviisoriomistusta hyvänä lähtökohtana apteekkien kehittämiselle osana terveydenhuoltoa.
”Onnistumisen mahdollisuuksia on enemmän silloin, kun omistajat ovat terveydenhuollon tavoitteisiin sitoutuneita ammattilaisia, kuin jollain toisella omistuspohjalla.”
Myös apteekkien sijainninohjausta halutaan jatkettavan. Sijainninohjauksesta luopuminen todennäköisesti tarkoittaisi sitä, että apteekit hakeutuisivat hyville liikepaikoille suurien asiakasvirtojen äärelle. Syrjäseuduilla se voisi tarkoittaa apteekkikatoa.
Sekä päättäjät että suomalaiset toivovat toisenlaista kehitystä. Suomalaisista liki 90 prosenttia piti erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, että lääkkeitä on hyvin saatavilla myös haja-asutusalueilla. Aula Researchin haastattelemista sote-valiokuntaan kuuluvista kansanedustajista kaikki kannattivat sijainninohjausta. Kaikista päättäjäkyselyyn vastanneista neljä viidestä kannatti sijainninohjauksen jatkamista.
”Lääkkeiden helppo saatavuus on selkeästi yhdenvertaisuuskysymys kansalaisten näkökulmasta, ja se näkyy tässä kyselyssä”, Kuntsi sanoo.
Kuntsi huomauttaa, että julkisuudessa esiintyy myös näkemyksiä, joissa halutaan sekä säilyttää sijainninohjaus että vapauttaa apteekkien määrä. Kuntsin mukaan yhtälö on mahdoton.
”Jos katsotaan, että apteekkitoimintaa pitää saada harjoittaa vapaasti, niin silloin ei voida määrätä ketään huonolle liikepaikalle. Nykyjärjestelmässä apteekkarien urakierto mahdollistaa sijainninohjauksen siten, että apteekkarit useimmiten aloittavat pienemmiltä paikkakunnilta ja pääsevät sitten vähitellen etenemään urallaan. Siten pienimpiinkin apteekkeihin on löydetty apteekkareita”, Kuntsi sanoo.
Itsehoitolääkkeet jakavat mielipiteitä
”Monipuolinen valikoima myös itsehoitotuotteista, reseptivapaat lääkkeet tavallisiin kauppoihin.”
”Tulevaisuuden apteekissa farmaseuttinen henkilökunta saa käyttää ammattitaitoaan niin resepti- kuin itsehoitopuolella. Toivon, että itsehoitolääkkeet säilyvät näiden ammattitaidon suojissa, eivätkä vapaudu ruokakauppaan.”
Eniten hajontaa vastauksissa löytyi itsehoitolääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Ainoastaan Kokoomuksessa itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamiselle on laajaa kannatusta.
”Monissa puolueissa näkemykset jakautuvat. Yhtä vakiintunutta kantaa puolueilla ei ole”, Kemppi tulkitsee.
Kysymys jakaa myös kansalaisten mielipiteet. Puolet (49 %) säilyttäisi itsehoitolääkkeet apteekissa tai niiden verkkokaupoissa. Myynnin vapauttamista kannattaa 47 prosenttia suomalaisista. Loput vastaajat eivät osanneet sanoa kantaansa.
Itsehoitolääkkeiden saatavuutta ollaan nyt parantamassa uudentyyppisillä apteekkien miehitetyillä palvelupisteillä, joita voitaisiin perustaa myös kaupunkialuille ja vilkkaille liikapaikoille, tai sallimalla joidenkin itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella myyntiluvan haltijan hakemuksesta. Lainmuutosehdotus on parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa.
”Palvelupistemallilla saatavuutta voitaisiin parantaa turvallisesti ja kevyin toimenpitein hajottamatta itse jakelukanavaa. Malli varmistaisi myös lääkehoitojen kokonaisuuden hallinnan apteekin ammattilaisten avustuksella ja mahdollistaisi laajan lääkevalikoiman uusissa myyntipisteissä”, Kuntsi arvioi.
Ministeriön lokakuussa lausuntokierrokselle lähettämän lääkelain muutosehdotuksen mukaan itsehoitolääkkeiden myynti ja hintakilpailu voitaisiin sallia rajatuissa tuoteryhmissä. Ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi yleisimmät kipu- ja flunssalääkkeet.
Kursivoidut kohdat ovat otteita Apteekkariliiton Uusi APTEEKKI -väestökyselystä. Kyselyssä suomalaiset saivat kertoa, millaisessa apteekissa he haluaisivat asioida.
Aula Research toteutti päättäjäkyselyn viime kesänä Apteekkariliiton toimeksiannosta. Kyselyn kohderyhminä olivat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta, eduskuntaryhmien puheenjohtajat, ryhmäkansliat, puoluetoimistot ja puolueiden sote-työryhmät, valtiosihteerit ja erityisavustajat sekä puolueiden hallitukset ja valtuustot. Vastausprosentti oli 30.
Taloustutkimus teki Suomalaisten apteekkiasiointi 2018 -tutkimuksen Apteekkariliiton toimeksiannosta tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1 106 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään noin 3 prosenttia suuntaansa.
Artikkelin on kirjoittanut Merja Mähkä
