Oulu kerää muuttovoittoa, mutta mitä tapahtuu kymmenen vuoden päästä? – ”Helpompi lähteä etelään kuin tulla etelästä pohjoiseen”

Oulu kasvaa, sillä nuorta väkeä riittää vielä Pohjois-Suomessa. Ikäluokkien pienentyessä kaupunki tarvitsisi tulijoita muualta maasta tai ulkomailta. Aluetutkija Timo Aro uskoo, että Oulu voi parantaa mainettaan kulttuuripääkaupunkivuoden avulla. VAPAA LUKUOIKEUS

Markus Leskinen
Yksi oululaisen kaupunkikulttuurin tunnetuimpia teoksia on Kauko Röyhkän kappaletta mukaileva Paska kaupunni -graffiti. Kuva: Markus Leskinen

Oulu on jatkanut muuttovoittojen haalimista myös korona-aikana. Tilastokeskuksen väestönmuutostilastojen mukaan Oulu on saanut muuttovoittoa 738 henkilöä tämän ja viime vuoden heinäkuiden välillä. 

Absoluuttisesti mitattuna se on Suomen kunnista neljänneksi eniten. Muuttoliike Oulun suuntaan on kasvanut vuodesta 2016 asti, jolloin se oli laskenut muutaman vuoden ajan.

Vetovoima on monen tekijän summa. Aluetutkija Timo Aron mukaan Oulun kasvua selittää ennen kaikkea se, että kaikilta koulutusasteilta löytyy monipuolista koulutusta. Etenkin vahvat korkeakoulut houkuttelevat ihmisiä tasaisesti vuodesta toiseen.

Aluetutkija Timo Aro.

“Oulu muistuttaa paljon muita yliopistokaupunkeja. Kaupunki kerää paljon muuttovirtoja Oulun ympäristöstä, Pohjois-Pohjanmaalta ja ympäröivistä maakunnista.”

Aro nostaa esiin Oulun kyvyn uusiutua rakennemuutoksissa.

“ICT-vetoinen toimialakeskeisyys on laajentunut teknologia-alojen ympärille ja tuonut paljon uusia työpaikkoja.”

Maantieteellinen sijainti on Oululle samaan aikaan hyvä ja huono asia. Ouluun hakeudutaan ensisijaisesti muualta Pohjois- ja Väli-Suomen maakunnista, ja monet jäävät mielellään kaupunkiin.

Etelän houkutuksille Oulu pärjää sen sijaan heikommin.

“Oulusta on helpompi lähteä etelään kuin tulla etelästä pohjoiseen.”

Kaupungin tulevaisuuden kannalta suurimmat kysymysmerkit ovatkin pitovoima ja se, mitä tapahtuu, kun pohjoisen Suomen nuoret ikäluokat alkavat pienentyä merkittävästi 2020- ja 2030-luvuilla.

Väkeä tarvitaan Pohjois-Suomen ulkopuolelta

Aro uskoo, että Oulun vetovoima on riittävää niin kauan kuin Oulun alueella on nuoria, jotka haluavat opiskelemaan ja töihin. Jos kaupunki aikoo kasvaa jatkossakin, entistä suurempi osa opiskelijoista pitäisi kuitenkin saada jäämään Ouluun: 2010-luvulla syntyvyys laski myös Pohjois-Pohjanmaalla, jossa se on perinteisesti ollut suhteellisen korkeaa.

Muihin yliopistokaupunkeihin verrattuna Oulu on pärjännyt opiskelijoiden pitämisessä hyvin.

Työllisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 73 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista noin 54 prosenttia asui vielä viisi vuotta valmistumisen jälkeen Pohjois-Pohjanmaalla. Luvut ovat melko tasoissa Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa.

Aron mukaan syntyvyyttä ei yleensä oteta tarpeeksi huomioon, sillä aihe on hieman arka. Oulussa ollaan sen kysymyksen äärellä, mistä jatkossa tulevat opiskelijat tai työelämän tekijät. 

“Todella suuri merkitys on maahanmuutolla ja vieraskielisten liikkuvuudella. Vieraskielisten määrä on Oulussa matala, ja maahanmuuttajien määrä pieni. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla se ei ole paras mahdollinen.”

Aro pitää Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta mahdollisuutena parantaa mielikuvia Oulusta alueen ulkopuolella.

Tampere toimii esimerkillisenä poikkeuksena

Vaikka päättäjät puhuvat mielellään kovista vetovoimatekijöistä, Aron mukaan asuinpaikan valinnassa mennään lopulta pitkälti tunne edellä. Oulun kohdalla mielikuva muodostuu sekä maineesta että sijainnista.

“Mitä mielikuvia paikka herättää ja mitä uutisia sieltä tulee. Kaupungilla on asema pohjoisen alueen pääkaupunkina, mutta onko se syy hakeutua Ouluun, jos samaan aikaan Turku, Tampere tai Helsinki pystyvät tarjoamaan samat mahdollisuudet.”

Oulu tarvitsisikin Aron mielestä jonkin erottautumistekijän muista kaupungeista. Hänen mielestään Oulu on pitkään näyttäytynyt kovana teknologiakaupunkina. Kulttuuriin liittyvät pehmeät asiat ovat jääneet varjoon.

“Kaupungissa on valtavan paljon ruohonjuuritason kulttuuria, tapahtumia ja elämyksiä. Jos kulttuuripääkaupunki onnistuu hyvin, se voi laajemminkin muuttaa mielikuvaa erityisesti nykyisen vaikutusalueen ulkopuolella.”

Suomen suurista kaupungeista Tampere on Suomen suurimman muuttovoiton perusteella selvästi vetovoimaisin. Samaa kertoo myös tuore kyselytutkimus.

Mistä Tampere sitten ammentaa maineensa? Aron mukaan Tampereella, Turulla ja Oululla on lähes samanlaiset pelimerkit. Löytyy kokoa, korkeakoulu ja niin edelleen.

“Tampere eroaa muista siten, että se on aika rohkea ja ketterä tekemään valintoja. Kun tehdään kaupunkiin liittyviä investointeja, se kykenee kokoamaan resurssit. Ja jos jotain päätetään tehdä, se myös usein toteutuu.”

Oulussa tilanne on täysin toisenlainen. Vastakkainasetteluja löytyy ja kaupungin päätöksenteko on riitaisaa: viime talvena kaupunginvaltuuston kokous äityi niin pahaksi riidaksi, että poliisi alkoi tutkia sitä.

Lisäksi vuonna 2013 tehty kuntaliitos hiertää edelleen Oulun sisällä. Viime talvena valtuusto teki isoja ulkoistamispäätöksiä ja menoleikkauksia.

“Oulussa on tehty aika kipeitä päätöksiä, jotka liittyvät monikuntaliitokseen ja palveluverkkoratkaisuun. Ne hankaavat voimakkaasti ja heijastuvat negatiivisena vielä jälkeenpäin. Esimerkiksi ratikkapäätös oli vaikea Tampereella, mutta siellä on halu ja kyky olla päätösten takana.”

Aron mukaan Tampereen vahvuus on myös se, että Tampere ja sen kehysalueen kunnat toimivat rajattomana kaupunkiseutuna. Tampereella kuntaliitoksia ei ole tehty, vaan ympäryskunnat ovat tehneet yhteistyötä pitkään eivätkä kuntarajat ole haitanneet kasvua tai kehittämistä.

“Kunnat ovat pystyneet yhdessä näkemään isot tavoitteet. Seutu näyttäytyy ulospäin ehyenä toisin kuin Oulun, Turun ja Helsingin seudut, joissa kunnat toimivat pitkälti yksinään.”

Aron mukaan Oulussa syntyy negatiivisia vastakkainasetteluja kaupunkirakenteen sisällä. Kempele on pitänyt itsenäisenä kuntana huolta omasta edustaan samalla kun vieressä oleva Oulunsalo kokee jääneensä Oulun sisällä huonoon asemaan.

Tampereen ja sen lähiseudun lähes kaikessa onnistunut yhteistyö on tosin Aron mukaan Suomen mittakaavassa poikkeus. Hän uskoo kuitenkin, että yhteistyökortti kannattaisi katsoa muissakin kaupungeissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kautta yhteistyötä on tehty aktiivisesti noin 15 vuotta.

“Kaikki kunnat kokoon katsomatta ovat samassa pöydässä neuvottelemassa. Vaikka kyseessä on hallinnollinen järjestely, tulokset ovat kiistatta hyviä.”

Oulun ilmapiiri kaipaa tuulettamista

Oulun uusi valtuusto joutuu melko pian tekemään suuria päätöksiä, jotka vaikuttavat kaupunkikuvaan merkittävästi.

Kaupunkiin puuhataan muun muassa isoa tornirakennusta Oulun Torinrantaan, uutta jalkapallostadionia sekä uutta areenaa. Suunnitelmista kenties suurin on kuitenkin yliopiston muutto Linnanmaalta keskustaan.

Aro ei usko, että kampuksen sijainnilla on opiskelijalle merkitystä korkeakoulun valintatilanteessa. Hanke palvelee kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämistä ja kaupunkisuunnittelua.

“Enemmänkin kyse on kaupungin sisäisestä elinvoimasta. Isot infrahankkeet palvelevat alueen omaa pitovoimaa.”

Keskustelu yliopiston muutosta näyttää kuitenkin ennemmin jakavan kuin yhdistävän oululaisia. Aron mielestä aihe on jumiutunut negatiivissävyiseen keskusteluun pelkästä sijainnista, eikä hankkeen positiivisia vaikutuksia kaupunkikuvalle ja elinvoimalle nähdä.

Aro nostaa jälleen esiin Tampereen raitiovaunupäätöksen, joka ei ollut pelkästään liikennehanke vaan myös kaupunkikehityshanke.

“Mainekuvan kannalta se nostaa profiilia koko maassa. Aiheesta on kirjoitettu satoja positiivisia juttuja. Hanke symbolisoi Tampereen tulevaisuuslähtöisyyttä ja rohkeutta tehdä isoja päätöksiä.”

Tulevaisuus onkin asia, jota Aro haluaisi päättäjien ajattelevan enemmän, myös Oulun seudulla.

Samalla kun Oulu ”jahnaa” menneessä, Tampere menee entistä kovemmalla vauhdilla eteenpäin, Aro sanoo. Jyväskylässäkin tehdään isoja päätöksiä ja Kuopio on kovassa nosteessa. 

“Kilpailu tulee kovenemaan, ja Oululla on sijaintihaitta verrattuna muihin.”

Tulevaisuuslähtöisyyden ja rohkeuden lisäksi Aro nostaa tärkeäksi asiaksi myös ilmapiirin. Oulussa se tarvitsisi tuulettamista, sillä esimerkiksi riitaisat valtuustokokoukset ovat luoneet negatiivista mielikuvaa.

“Paremman ilmapiirin avulla Oulu voisi olla houkuttelevampi myös ulkopuolisille.”

Tämän sisällön mahdollistavat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto ja Osuuskauppa Arina.
Lahjoittajat eivät ole vaikuttaneet sisältöön eivätkä MustReadin journalistiseen prosessiin.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti