Suomalaisen peruskoulun voi käydä kokonaan verkossa, jos asuu ulkomailla. Suomessa se ei ole mahdollista, sillä perusopetuslaissa on sudenkuoppa: se ei tunnista etäopetusta oppimisen mahdollistajana.
Lähiopetus on oletus ja etäopetus poikkeus.
”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus mainitaan valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Lakiin sitä ei kuitenkaan ole kirjattu”, Etäkoulu Kulkurin / Distansskola Nomadin (Kulkuri) koulunjohtaja Ulla Harmaala toteaa.
Kulkuri palvelee ulkomailla asuvia perheitä suomeksi ja ruotsiksi. Viidenkymmenen toimintavuotensa aikana se on osoittanut, että suomalainen perusopetus toimii verkossa. Etäkoulun noin 500 oppilasta opiskelevat yli 60 maassa ympäri maailmaa suomalaisten opettajien ohjauksessa. Peruskoulun päättötodistus on silta jatko-opintoihin Suomessa.
Kulkurin ylläpitäjän, Kvs-säätiön (Kansanvalistusseura sr.) mukaan ulkosuomalaisten lasten etäopetus tulisi saada perusopetuslakiin, ja samalla etäopetus olisi tärkeää avata myös Suomessa asuvilla lapsille ja nuorille.
Lain päivittäminen selkeyttäisi käytänteitä
Perustelut etäopetuksen virallistamiseksi ovat vankat: teknologia mahdollistaa uudenlaiset oppimisen tavat, verkossa tai mobiilisti. Väestönmurros ja lasten määrän väheneminen ajavat koulujen lakkauttamiseen, joten koulumatkat pitenevät.
Kulkurin juhlavuoden suojelija, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) arvioi, että perusopetuslain päivittäminen selkeyttäisi käytänteitä ja vauhdittaisi teknologian suomien mahdollisuuksien käyttöä oppilaiden parhaaksi.
”Perusopetuksen on kuitenkin vastaisuudessakin oltava lähiopetusta. Sitä voivat täydentää opetus etäyhteyksin ja varsinainen etäopetus hyvin tarkasti rajattuna, hallitusohjelman mukaisesti valmisteltuna ja perusopetuslakiin kirjattuna”, sanoo eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja sen sivistys- ja tiedejaostossa toimiva koulutuspoliitikko.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) selvittää paraikaa, miten mahdollisuutta antaa opetusta etäyhteyksiä hyödyntäen on käytetty.
Päteviä opettajia kaikkialle
Kunnissa etäopetuksen tarve kumpuaa usein kelpoisten opettajien pulasta ja pitkistä etäisyyksistä. Kuntaliitto ajaakin etäopetusta lainsäädäntöön lähiopetusta täydentävänä opetusmuotona.
Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat nykyistä tarkempia linjauksia siitä, missä tilanteissa ja millä ehdoilla etäopetusta voidaan hyödyntää. Asia käy ilmi tutkimuksesta, jolla selvitettiin sivistysjohtajien, peruskoulun rehtoreiden, opettajien sekä kuntapäättäjien näkemyksiä siitä, miten kunnat voisivat järjestää perusopetusta muuttuvissa toimintaympäristöissä.
”Joustava opettajaresurssin jakaminen etäyhteydellä koulujen tai kuntien välillä voi mahdollistaa pätevän opettajan antaman opetuksen useaan kouluun. Etäopetuksella voidaan lisäksi turvata vähemmän opiskeltujen oppiaineiden, kuten perusopetusta täydentävän oman äidinkielen, harvinaisten uskontojen tai valinnaisten kielten, opetus”, sanoo tutkijaryhmän jäsen, väitöskirjatutkija Pauliina Hongisto Helsingin yliopistosta.
Etäopetuksesta on moneksi
Termit tutuiksi
Etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa tai paikkasidonnaisessa etäopetuksessa oppilas on koulussa tai muussa hänelle osoitetussa opetuksen järjestämispaikassa. Hän saa etäyhteydellä opetusta fyysisesti eri paikassa olevalta opettajalta. Toinen opettaja valvoo oppilasta tai oppilasryhmää paikan päällä opetuksen järjestämispaikassa.
Etäopetuksessa tai paikkaan sitomattomassa etäopetuksessa oppilas opiskelee kotonaan tai muussa vapaasti valittavassa paikassa. Hän saa etäyhteydellä opetusta fyysisesti eri paikassa olevalta opettajalta.
Etäopetuksen käsitettä käytetään kuitenkin usein tarkoittamaan kaikenlaista etäyhteydellä tapahtuvaa opetusta.
Lähde: Pauliina Hongisto, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Etäopetus, etäyhteyksin järjestettävä opetus, hybridiopetus – vai jotain muuta?
Oikeastaan etäopetus on tuttu asia digiajan vaatteissa. Kvs-säätiö on järjestänyt sitä yli sadan vuoden ajan, ensin kirjeopetuksena, sitten verkossa ja mobiilisti. Vuosiin on mahtunut pandemioita espanjantaudista koronaan, opetusta rintamalla sotineille ja kansainvälisiä kehittämishankkeita.
Koulutustutkija Hongisto nimeää etäopetuksen kattotermiksi, jonka alla on monenlaista toimintaa.
”Yleensä etäopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa opetuksesta vastaava opettaja ja oppilas ovat fyysisesti eri paikoissa ja vuorovaikutuksessa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Käsitteet eivät kuitenkaan ole vakiintuneita, ja niitä käytetään eri yhteyksissä eri tavoin”, hän sanoo.
Hongisto erottaa toisistaan paikkasidonnaisen ja paikkaan sitomattoman etäopetuksen. Ensimmäisessä oppilaat ovat opettajan valvomassa luokassa, ja toinen opettaja antaa opetusta verkon välityksellä. Toisessa opiskellaan kuten Kulkurissa: oppilas istuu tietokoneellaan kodissaan asuinmaassaan, ja opettaja on omalla koneellaan toisella puolella maailmaa.
Etäopetus vahvistaa huoltovarmuutta
Kulkuri on raivannut oppimisen oikeuden polkua haurailla alueilla äärimmäisissä oloissa. Yhdessä Unescon kanssa se on järjestänyt perusopetusta Afganistanin tytöille. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella ja ulkoministeriön kanssa se on vienyt opetusta Syyriaan al-Holin vankileirin suomalaislapsille.
Sari Sarkomaa näkee Kulkurin innovatiivisessa toiminnassa paljon potentiaalia.
”Etäyhteyksien avulla annettu opetus voi myös olla yksi keino tukea moniongelmaisia oppilaita takaisin koulupolulle oppivelvollisuuden suorittamiseksi ja siten myös syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseksi”, hän sanoo.
Etäopetuksella olisi myös mahdollista lisätä sivistyksellistä huoltovarmuutta.
”On arvioitava, tarvitaanko perusopetuslakiin poikkeusoloja varten pykälä, joka mahdollistaa saumattoman opetuksen paikallisissa kriiseissä”, Sarkomaa sanoo.
Saavutettavuus ja laatu edellä
Pauliina Hongiston ja kollegojen tutkimus antaa suuntaviivat etäopetuksen kehittämiseen sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi.
”Perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteita tulee täsmentää etäopetuksen osalta. Rahoitusohjausta on muokattava siten, että se kannustaa opetuksen järjestäjien yhteistyöhön ja joustavuuteen. Lisäksi etäopetuksen pedagogiikkaa tulee kehittää ja siihen liittyviä käsitteitä selkiyttää”, tutkija listaa.
Opetuksen laatu ja saavutettavuus perustuvat resursseihin, kuten rahoitukseen. Kulkurille yhtälö on kipeän tuttu: nykyisen lainsäädännön vuoksi sen ylläpitäjällä ei voi olla virallista perusopetuksen järjestämislupaa eikä myöskään jatkuvaa rahoitusta.
”Koulu on koko historiansa ajan toiminut harkinnanvaraisen rahoituksen turvin projektinomaisesti, vaikka toiminta on hyvin vakiintunutta. Tämä saattaa oppilaat hankalaan asemaan, sillä koulupolku on vaarassa katketa joka vuosi”, Ulla Harmaala toteaa.
Puretaan vastakkainasettelu
Koulunjohtaja, lainsäätäjä ja tutkija ovat yksimielisiä siitä, että keskustelusta tulee purkaa vastakkainasettelu. Keskitytään sen sijaan siihen, miten varmistetaan laadukas opetus.
”Etäopetuksen ei ole tarkoitus missään oloissa syrjäyttää lähiopetusta vaan täydentää sitä”, Ulla Harmaala toteaa.
Eikä etäopetus saa olla säästökeino vaan pedagogisesti laadukas tapa vahvistaa oppimisen yhdenvertaisuutta. Sen perustana ovat opettajien osaamisen kehittäminen, koulun johdon ja kunnan sivistystoimen tuki, toimivat laitteet ja yhteydet, hallinnollisten rakenteiden uudistaminen ja yhteistyön resurssit.
Etäopetusta on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava yhtä huolellisesti kuin muuta opetusta.
Kulkurissa opetuksen laatu perustuu opettajien kattavaan perehdytykseen, uusien opettajien mentorointiin ja koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
”Kaikilla opettajilla on suomalaisen opettajan kelpoisuus, vanhemmat saavat tukea lähiohjaajan tehtäväänsä, ja verkko-opettajien tiimityötä tuetaan”, Harmaala kertoo.
Ehtiikö muutos hallituskaudelle?
Sari Sarkomaa oli mukana hallitusneuvotteluissa, joissa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite arvioida ”etäopetuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia nykyistä laajemmin perusopetuksessa tarkkarajaisesti säädettynä esimerkiksi valinnaisten kielten opetuksessa”.
Ulla Harmaala pitää kirjausta tärkeänä, mutta vasta alkuna.
”Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kunnianhimoisempi ja rohkeampi tavoite sekä perusopetuslainsäädännön muutos. Haluamme, että etäopetusta kehitetään pedagogisesti laadukkaasti niin sanottuina normaaliaikoina, vaikka sillä on merkitystä myös huoltovarmuudelle”, hän sanoo.
Lain valmistelussa on syytä huomioida erikseen ulkosuomalaisten lasten etäopetus ja Suomessa toteutettava etäopetus, jotta toteutusmallien tarpeet ja erityispiirteet otetaan huomioon.
Kulkuri, Kvs-säätiö ja Kuntaliitto pitävät aktiivisesti yhteyttä sinne, missä päätöksiä tehdään: eduskuntaan, opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä opetusalan toimijoihin ja kehittäjiin.
Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden edistäminen vaatii pontta ja rohkeutta, mutta palkinto kannustaa.
”Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus oppia joustavasti asuinpaikasta riippumatta. Teknologia tukee, mutta ihminen on yhä oppimisen kapteeni”, koulunjohtaja Harmaala maalaa kuvan sivistyksellisen yhdenvertaisuuden Suomesta.
Teksti: Kansanvalistusseura / Terhi Kouvo
