Nuorten ääni ei kuulu perinteisessä puoluepolitiikassa kovin hyvin. Samaan aikaan nuoret alle 29-vuotiaat ovat entistä kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuvaa tuore Nuorisobarometri 2018 -tutkimus. Nuoret eivät luota poliittisiin puolueisiin, vaan haluavat vaikuttaa mieluummin ulkoparlamentaarisin keinoin kuten kansalaisaloitteiden ja liikkeiden kautta.
“Nuorista tuntuu, että vanhempi sukupolvi jättää jälkeensä isot laskut liittyen ympäristöön ja huoltosuhteeseen, ja ajattelee, että nuoret tulevat ja maksavat mukisematta. Jokaisella sukupolvella pitäisi olla mahdollisuus rakentaa oman näköinen maailmansa, mutta nykyisille nuorille ei anneta tätä mahdollisuutta”, Allianssin varapuheenjohtaja Henna Pursiainen sanoo.
Jokainen sukupolvi yrittää tehdä maailman paremmaksi lapsilleen
Vanhemman sukupolven edustaja, lääkintöneuvos ja kunnallispoliitikko Heikki Pälve (kok.) ymmärtää hyvin Henna Pursiaisen näkökulman. Pälve johti pitkään Lääkäriliittoa ja näkee Pursiaisen lailla, että vanhemman sukupolven tulee ottaa nuoria enemmän mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, sillä kyseessä on sukupolvien ketju, ei sukupolvien välinen kuilu.
“Nuoret ovat kautta historian nähneet maailman niin, että vanhempi sukupolvi on pilannut kaiken. Oma isäni aikuistui vuonna 1938 ja sota syttyi jo seuraavana vuonna. Itse olin nuori 60-70-luvulla, jolloin nuoret marssivat kaduilla kaikkialla maailmassa”, Pälve sanoo.
Pälve huomauttaa, että jokainen sukupolvi on aina yrittänyt tehdä maailmasta paremman seuraavalle sukupolvelle. Suomessa kärsittiin vuosisatojen ajan köyhyydestä ja sotien jälkeen talouskasvu tarjosi tien parempaan elämään. Nyt olemme tilanteessa, jossa talouden ehdoilla eteneminen on luonut vaarallisia ympäristövaikutuksia.
“Nykyiset nuoret ovat paremmin koulutettuja kuin mikään aiempi sukupolvi ja heitä on tuettu ja valmistettu enemmän työelämään, sekä tarjottu huomattavasti korkeampi elintaso”, Pälve sanoo.
Tarkkaan ottaen Talouspolitiikan arviointineuvoston koulutuspoliittisen raportin mukaan 1970-luvuilla syntyneiden ikäluokka on Suomen kaikista koulutetuin ikäluokka tällä hetkellä. 2000-luvun aikana koulutuspolitiikassa on painotettu ammatillista koulutusta.
Pursiainen on samaa mieltä siitä, että turha vastakkainasettelu sukupolvien välillä on haitallista.
“Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa myös vanhemman sukupolven pitää ottaa vastuuta edelleen muun muassa eläkejärjestelmän kestävyydestä. Työuria pitää pidentää sekä alku- että loppupäästä”, Pursiainen sanoo.
Vanhemman sukupolven täytyy siis tehdä työtä, mutta luovuttaa osa yhteiskunnallisesta vallasta nuorille.
Myös Pälve kannattaa yhteistyötä yli sukupolvirajojen. Hän kannustaa nuoria osallistumaan puoluepolitiikkaan, sillä nykyajan ongelmat ovat niin monimutkaisia ja kattavia, että niitä ei pysty näkemään eikä hallitsemaan kokonaisuutena yhden asian liikkeiden kautta. Puolueiden kautta saa myös valtaa.
“Sen sijaan että katsotaan peruutuspeiliin ja etsitään syyllisiä, meidän täytyy miettiä yhdessä, millaisen tulevaisuuden tien haluamme rakentaa. Tärkeintä on nyt edistää yhdessä maailmanrauhaa, jarruttaa ilmaston lämpenemistä ja lisätä pehmeää hyvinvointia.”
Tämän vuoden eduskuntavaaleissa nuorten aikuisten suhteellinen osuus kaikista ehdokkaista on pienempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Alle 30-vuotiaiden osuus on 10,5 prosenttia. Viimeksi osuus on ollut näin alhaalla vuonna 1987 uutisoi Keskisuomalainen. Nuorisobarometri kuitenkin osoitti, että jopa 60 prosenttia nuorista on kiinnostunut politiikasta.
“Olen tästä hyvin huolissani ja uskon, että tulevaisuudessa pärjäävät vain sellaiset puolueet, jotka ottavat nyt vakavasti sen, että saavat nuoria mukaan toimintaansa”, Pursiainen sanoo.
Pursiaisen mielestä edustuksellista demokratiaa pitää kehittää siihen suuntaan, että vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon onnistuu myös ilman puoluekirjaa, vaikka puolueilla olisikin merkittävin rooli päätöksenteossa. Pursiainen itse on sitoutumaton. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Akavan opiskelijoiden puheenjohtajana.
Antakaa valtaa nuorille
Pursiaisen mukaan vanhemman polven täytyy jakaa valtaansa nuorille niin yhteiskunnallisen päätöksenteon, puoluepolitiikan kuin työelämänkin osalta, koska myös mittavat tulevaisuuden haasteet jäävät nuorten harteille.
“Valta ei ole mikään staattinen asia. Vanhempien täytyy tunnistaa, milloin on aika antaa tilaa nuoremmille. Nuorille täytyy antaa oikea mahdollisuus vaikuttaa, eikä vain ajatella, että he istuvat ja kuuntelevat, kun vanhemmat puhuvat”, Pursiainen sanoo.
Nuorten innosta vaikuttaa ulkoparlamentaarisin keinoin nähtiin hyvä esimerkki ilmastoaktivisti Greta Thunbergin alkuun saattaman ilmastolakon muodossa.
”Nuori ruotsalainen mimmi tarjoaa miljoonille nuorille samaistumiskohteen. Politiikkaan tarvitaan lisää samaistuttavia hahmoja, joiden kautta nuoret havahtuisivat huomaamaan, että jos tuo pystyy, niin minäkin pystyn”, Pursiainen sanoo.
Erityisen harmissaan Pursiainen on eduskunnan sivistysvaliokunnan helmikuisesta päätöksestä hylätä kansalaisaloite toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta muotoseikkaan vedoten. Pursiaisen mielestä se oli kuin märkä rätti nuoria kohtaan.
“Siinä oli aloite, jota kannatettiin nuorten laajalla rintamalla ja jonka eteen oltiin tehty paljon työtä. Aloiteen hylkääminen vedoten muotoseikkaan antoi erittäin huonon kuvan nuorten vaikuttamismahdollisuuksista”, Pursiainen sanoo.
Politiikka esille kouluihin
Pursiaisen mielestä koulutus on oleellista, kun nuoria innostetaan mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on kyse sitten puoluepolitiikasta tai järjestötoiminnasta. Tämän lisäksi edustuksellinen demokratia kaipaa hienosäätöä.
Kansalaisaloitteet ovat olleet hyvä keino lisätä nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja niiden hyödyntämistä pitäisi tukea jatkossakin.
”Olisimmeko me päässeet jo eroon 70-luvun traumoista? Minusta politiikan pitää olla enemmän esillä kouluissa. Nuorille täytyy näyttää jo varhain, miten edustuksellinen demokratia toimii ja miten asioita hoidetaan. Hyvä esimerkki ovat oppilaitoksissa järjestettävät nuorisovaalit, joissa alle 18-vuotiaat pääsevät äänestämään samoja ehdokkaita kuin täysi-ikäiset. Tätä puoltaa jo sekin, että tiedämme, että jos ihminen äänestää heti kun äänestäminen on mahdollista, niin on todennäköisempää, että hän äänestää jatkossakin”, Pursiainen sanoo.
Ylipäätään nuorten koulutukseen panostaminen on tärkeää myös työelämän kansainvälisen kilpailun kiihtymisen ja yhteiskuntarauhan vuoksi.
“Mikään ei ole niin vaarallista kuin nuoret näköalattomat ihmiset. Jos nuori ei koe, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteensa ja jos hänet jyrätään jatkuvasti, se luo lannistavan ilmapiirin. Silloin on suurempi riski tarttua yksinkertaistettuihin maailmankuviin. Meidän tehtävänä on luoda sellainen yhteiskunta, että kaikki voivat kuulua jengiin”, Pursiainen sanoo.
EDIT 25.4.2019
Lisäys kainalojuttuun: 70-luvulla syntyneet ovat jäämässä Suomen kaikista korkeimmin koulutetuimmaksi ikäluokaksi.
Artikkelin on kirjoittanut kaupallinen johtaja Outi Toivanen-Visti
