Kaupallinen yhteistyö Valio

Tämän takia maidon tuottajahinta koskettaa sinuakin

Suomalainen tuottaja saa maidosta huippuhintaa – ja se hyödyttää meitä kaikkia.

Kaupallinen yhteistyö: Valio
Erkka ja Ilkka Juntti ovat valiolaisia maitotilayrittäjiä. Suomessa osuustoimijat vastaavat 97-prosenttisesti meijereihin toimitetusta maidosta. Kuva: Kosti Syväri / Valio

Yhteen lasiin maitoa saattaa liittyä enemmän mielipiteitä kuin mihinkään muuhun juomaan maailmassa. Maidossa on kyse sekä terveydestä että politiikasta. Harvemmin puhutaan osuustoiminnasta sen takana.

Suomalainen maidontuottaja sai viime vuonna maitolitrasta keskimäärin kahdeksan senttiä paremman hinnan kuin eurooppalaiset maidontuottajat. MTK:n maitoasiamies Leena Ala-Orvola pitää sitä ”melkoisena saavutuksena”, erityisesti kun maidon maailmanmarkkinahinta laski viime vuonna edelleen. 

 

”Tuottajien omistamissa osuuskunnissa tuottajat käyttävät päätösvaltaa. Näin tuottajahintojen määrittelyssä voidaan panna vahva paino sille, millainen hinnoittelupolitiikka on tuottajan etu”, Ala-Orvola sanoo.

Miten maidon tilityshinta muodostuu?

  • Maidon tuottajahinta muodostuu meijerin tilityshinnasta.
  • Meijeri maksaa tuottajalta vastaanottamastaan maidosta perushinnan, joka on porrastettu maidon laadun mukaan. Suomessa maidosta yli 95 prosenttia kuuluu parhaaseen, vähän erikoisestikin nimettyyn E-luokkaan. Lisäksi tuottajahintaan vaikuttaa maidon sisältämä valkuainen ja rasva.
  • Luomumaidossa korkeampi tuotantokustannus huomioidaan tuottajahinnassa.
  • Vuonna 2016 Valio jakoi 43 prosenttia liikevaihdostaan tilityshintoina ulos.
  • Valion tuloksesta noin kolmasosa tulee viennistä, osuus vaihtelee vuosittain.

Suomessa osuustoimijat vastaavat 97-prosenttisesti meijereihin toimitetusta maidosta. Maidon osuus maatalouden yrittäjätulosta on keskimäärin puolet.

Maito vakiintui suomalaisen maataloustuotannon muodoksi jo yli sata vuotta sitten.

”Maito sopi kylmään ja pohjoiseen maahan. Takana olivat vaikeat nälkävuodet ja niiden kokemukset hallanarkoine peltoineen”, sanoo Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Sami Karhu.

Tänä päivänä maidon osuus yrittäjätulosta vaihtelee vuosittain, 40 prosentista jopa 65 prosenttiin asti, riippuen maitomarkkinoiden kehityksestä.

”Maitotilojen kannattavuudella on suuri merkitys koko maatalouden kannattavuuteen, sillä kyseessä on selvästi suurin tuotantosuunta, sanoo Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Iiro Jussila.

Maidon merkitys on suuri myös työllisyydelle. Taloustutkimuksen Pasi Holmin ja Juho Tyynilän elokuussa valmistuneen raportin mukaan Valio yksistään työllistää 40 000 suomalaista, kun mukaan lasketaan kaikki välillisesti maidon kanssa työtä tekevät ammattiryhmät kuten eläinlääkärit.

”Maitosektori tarjoaa työpaikkoja siellä, missä niitä erityisesti tarvitaan”, sanoo MTK:n Ala-Orvola.

Huomionarvoista on, että osuuskunnassa tuottaja saa maitolitrasta saman hinnan, riippumatta siitä, missä hänen tilansa sijaitsee ja kuinka paljon maitoa se tuottaa. Suuri tuottaja etelässä ei saa suurempaa korvausta kuin pienempi tuottaja pidemmän tien päässä. Tällainen solidaarisuus poikkeaa sijoittajaomisteisen yrityksen toiminnasta.

”Sijoittajaomistaja lähtee, kun tuotto on uhattuna. Totta kai myös osuuskuntien on tuotettava voittoa, sillä ilman sitä ne eivät voi tuottaa omistajilleen etuja tuottavia palveluita. Mutta voittoa ei tarvitse maksimoida. Asioita katsotaan yhteisön näkökulmasta”, sanoo Itä-Suomen yliopiston johtamisen professori Anu Puusa.

Jussila muistuttaa, että osuuskuntien tulee myös vauhdittaa jäsenten sopeutumista toimintaympäristön muutoksen. Usein se tarkoittaa toiminnan tehostamista. Eri arvojen tulee siis olla tasapainossa.

”Taloudellisen tehokkuuden ohella osuustoiminnallisuudessa korostuvat yhteisö ja ympäristö, ja sitä kautta kestävä kehitys. Nyt näistä 150 vuotta osuustoiminnan DNA:ssa olleista arvoista on tulossa pikkuhiljaa valtavirtaa myös liikeyrityksissä, kuvaa Jussila.

Osuustoiminnassa on viime vuosina eletty renessanssia.

”On nähty sellaisia peliliikkeitä, mitä ei olisi kymmenen vuotta sitten voitu kuvitellakaan, sanoo Puusa viitaten finanssikonserni OP:hen ja S-ryhmään.

PTT:n Jussila pitää Valion menestyksen kannalta keskeisenä jatkuvaa tuotekehitystä ja onnistunutta brändäystä. Samaa sanoo Ala-Orvola. Valiolla on yli 1000 tuotenimikettä.

”Kuluttajia oikeasti kuunnellaan tuotantoketjun jokaisella portaalla maitotilalta ja rehujen tuotannosta lähtien. Tuotekehitys näkyy uusina tuoteinnovaatioina, pakkausratkaisuna ja makuyhdistelminä”, MTK:n Ala-Orvola sanoo.

Itä-Suomen yliopiston professori Anu Puusa ja PTT:n Iiro Jussila sanovat kuin yhdestä suusta, että mielikuva hitaista osuustoimijoista on syytä päivittää.

”Tänä päivänä on monta esimerkkiä siitä, että osataan yhdistää kaksoisluonne, toteuttaa liiketoimintaroolia ja jäsenyhteisöroolia. Osuustoiminnallisuutta ei enää peitellä, se on ylpeyden aihe”, sanoo Puusa.

Jussilan arvion mukaan osuustoiminnan nykyisen menestyksen takana on hereillä oleva omistajayhteisö, taitava liikkeenjohto ja oman olemassaolon tarkoituksen muistaminen.

Nykyisin osuustoimintaa tutkitaan ja opetetaan yliopistossakin.

”Suomeen on kertynyt omintakeista, osuustoimintamallin erityispiirteet huomioivaa johtamisosaamista”, sanoo Puusa.

Hän innostuu ylistämään osuuskuntia kansalliseksi ylpeydenaiheeksi.

”Kyse on ankkurivarallisuudesta, joka ei karkaa täältä mihinkään”, Puusa kuvaa.

Jutun on kirjoittanut MustRead.fi:n kaupallinen johtaja Merja Mähkä.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta