MustReadin uusi teknologiajohtaja Jussi Nyholm: ”Työ kasvavassa mediayhtiössä on positiivinen haaste”

MustReadin viimeisin rekry on kovan luokan devaaja Jussi Nyholm. Hän aloitti syyskuussa MustReadin teknologiasta vastaavana johtajana. ”Ydintehtäväni on MustReadin kehittäminen yhä toimivammaksi ja lukijaystävällisemmäksi”, sanoo Nyholm. VAPAA LUKUOIKEUS

MustRead
Jussi Nyholm kuvattiin Alicantessa, Espanjassa, jossa hän on parhaillaan kolmen kuukauden etätyöjaksolla. "Töiden tekeminen ulkomailla onnistuu siinä missä kotonakin." Kuva: Sara Nyholm

”Työ MustReadissa on iso henkilökohtainen mahdollisuus. Tehtäväni on huomattavan vastuullinen. Teknologialle perustuvassa yhtiössä todella monet asiat ovat sellaisia, että juuri minun on keksittävä niihin ratkaisut. Se on positiivinen haaste”, kertoo Jussi Nyholm.

Nyholm aloitti MustReadin teknologiajohtajana syyskuun alussa 2021. Nyholmin kaltaisista huippukoodereista tai -devaajista – tai ”ohjelmistokehittäjistä” – on työmarkkinoilla huutava pula. Nyholmin headhunttasi yhtiöön hänen edeltäjänsä Tuomas Arokanto, joka toimi MustReadin teknologiajohtajana yhtiön perustamisesta lähtien vuodesta 2017. Arokanto siirtyi vastikään konsultiksi IT-yhtiö Reaktoriin.

”En olisi osannut hakeutua hommaan, ellei Tuomas olisi ottanut minuun suoraan yhteyttä. Sen jälkeen kiinnostus oli molemminpuolista. Aluksi en tiennyt MustReadista ja mediatoimialasta juuri mitään, mutta tieto on karttunut nopeasti.”

Nyholm näkee, että MustReadin verkkosivut, sähköpostiuutiskirjeet sekä sosiaalisen median toiminta eivät juuri eroa siitä, mitä isommatkin mediayhtiöt tekevät.

”Kokonaisuutena MustRead on toimiva paketti. Nyt aluksi olen tehnyt lähinnä käytettävyyspuolella pieniä parannuksia, jotka helpottavat uutiskirjeiden tilaamista.”

Nyholm kehuu, että MustReadin tarvitsema teknologia on pitkälti yhtiön omassa hallussa.

”Käytämme toki jonkin verran ostopalveluita, mutta meillä on hyvä ymmärrys kokonaisuudesta.”

Wilma-konkari

Ennen siirtymistään MustReadiin Jussi Nyholm työskenteli vuosia ohjelmistoyhtiö Vismalla. Siellä hän osallistui kouluhallinto-ohjelmiston ja etenkin Wilman kehittämiseen kymmenen vuoden ajan.

”Siellä tuote oli tosi asiakaslähtöinen, piti miettiä loppukäyttäjää. Sen jälkeen tein viimeiset kolme vuotta konsultin hommia vaasalaisessa kasvuyhtiössä Devatuksessa, jossa työ oli puhtaasti teknistä. MustReadissa pääsen yhdistämään kaiken kokemukseni.”

Nyholm sanoo, että hänen vahvuutensa devaajana on koodin laadusta huolehtiminen.

”Laatu on tosi tärkeä. Vuosien varrella olen huomannut sen merkityksen. Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman paljon testejä, koska jos tekee laadukasta koodia verrattuna huonoon koodiin, vaikutukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen.”

Vaasasta Alicanteen

Nyholm asuu perheineen Vaasassa, josta hän on myös kotoisin. Kun työ alkoi, hän kävi tapaamassa MustReadin kollegoitaan livenä Helsingissä. Vastaanotto MustReadin osittain virtuaalisessa työyhteisössä on ollut hyvä, hän kuvailee:

”Pelkästään se on virkistävää, että monet työkaverit ovat vähän erilaista ihmistyyppiä kuin itse olen. Monet ovat ulospäin suuntautuneita ja puheliaita, mikä on kiva asia!”

Loppuvuodeksi Nyholm on muuttanut Espanjaan, Alicanteen. Nyholm ja hänen puolisonsa tekevät sieltä käsin etätöitä.

”Suomessa oli juuri alkamassa pimeä syksy, joten tämä osui hyvään saumaan.”

Jos pandemia-ajasta voi löytää jotain positiivista, se on Nyholmin mielestä etätyökulttuurin vakiintuminen. 

”Töiden tekeminen ulkomailla onnistuu siinä missä kotonakin. Näen, että tämä on työntekijöiden ja työnantajien yhteinen etu, varsinkin kun työntekijöistä on pulaa.”

Työ MustReadissa on jo vaikuttanut Nyholmiin siten, että hänen kiinnostuksensa yhteiskunnallisiin asioihin on lisääntynyt. Hän kertoo esimerkin:

”Yhtenä iltana katsoimme tv:stä Marja Sannikan ohjelmaa, jossa oli haastateltavina pari poliitikkoa. Vaimo luuli, että vaihdan kanavaa, mutta minä lisäsinkin ääntä! Hän kysyi, mitä on tapahtunut. Muutos oli selkeästi tapahtunut uuden tehtävän kautta.”

Digitaalisen yhteiskunnan toimivuus on monimutkaisen verkoston käsissä – “huoltovarmuusjoukot” ja skenaariotyö toisivat ketteryyttä häiriötilanteisiin

Ict-alan huoltovarmuus lepää osaamisen varassa. Selkeät sopimussuhteet, oikea osaaminen ja sujuvat hankintamekanismit mahdollistaisivat tehokkaan reagoinnin poikkeustilanteissa. “Tarvittaisiin vielä parempaa ymmärrystä palveluista. Millaisista komponenteista ne koostuvat ja millaista osaamista niiden ylläpito vaatii", toteaa johtaja Lauri Helenius Solitalta.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti