Kaupallinen yhteistyö Lahden kaupunki

”Miten käy talviurheilun jos lumi sulaa”, pohti Erkki Liikanen ja ryhtyi Kestävä Lahti -säätiön puheenjohtajaksi

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat tehokkaita hyvät paikalliset käytännöt, joita voi monistaa laajemmin, arvioi Kestävä Lahti -säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikanen. Entinen komissaari ja keskuspankkijohtaja on urallaan aina halunnut yhdistää paikallisen ja kansainvälisen näkökulman. VAPAA LUKUOIKEUS

Kaupallinen yhteistyö: Lahden kaupunki
Erkki Liikanen vieraili Lahden kaupunginkirjastossa esittelemässä muistelmateostaan Olin joukon nuorin. Kuva: Juha Peurala / Etelä-Suomen Sanomat

Savolainen kosmopoliitti Erkki Liikanen ei äkkiseltään vaikuta itsestään selvimmältä valinnalta Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkivuotta ohjaavan Kestävä Lahti -säätiön puheenjohtajaksi. Perusteita alkaa kuitenkin nopeasti löytyä, kun miehen uraa katsoo tarkemmin.

”Kun entistä komissaaria pyydetään mukaan komission hankkeeseen, sehän on melkein velvollisuus suostua. Ajattelin lähinnä, että minulla on strategista kuvaa kestävästä kehityksestä pitkältä ajalta, 80-luvulta asti, ja eurooppalaisessa yhteistyössä voin olla hyödyksi”, sanoo Liikanen.

Intohimoisena musiikin ja urheilun harrastaja Liikanen tuntee Lahden hyvin, eikä ainoastaan siksi, että kaupunki sijaitsee matkan varrella Savosta Helsinkiin.

”Lahti on aina ollut urheilukaupunki – miten talviurheilun käy, jos lumi sulaa? Finlandia-hiihto peruttiin tänä talvena ensimmäistä kertaa lumenpuutteen takia”, Liikanen konkretisoi ilmastonmuutoksen vaikutuksia. 

Siinä sivussa hän muistelee mikkeliläisten ja lahtelaisten kohtaamisia jalkapallossa: ainakin Suomen Cupissa vuonna 1970 mikkeliläiset päihittivät Reippaan.

Liikanen on myös saman ikäinen kuin kaupungin musiikillinen ylpeys Sinfonia Lahti, alun perin Lahden Kaupunginorkesteri. Hänellä oli jo valmiina juhlaluento maaliskuiseen tilaisuuteen, jossa piti juhlia orkesterin 70-vuotispäivää ja Sibeliustalon 20-vuotista taivalta.

”Lahdessa elävät rinnakkain musiikki ja urheilu, hengen ja ruumiin kulttuuri, mikä on hienoa. Asema Euroopan ympäristöpääkaupunkina tuo seudulle uuden ulottuvuuden, joka toimii hyvin sopusoinnussa edellisten kanssa.”

Entä mitä tarkoittaa Liikasen mainitsema strateginen kuva kestävästi kehityksestä? Esimerkiksi sitä, että Suomi on hänen mukaansa toiminut edelläkävijänä talouspolitiikan välineiden käytössä ympäristönsuojelussa jo Liikasen valtiovarainministerikaudella 1988–1990.

”Silloin otettiin käyttöön hiilidioksidivero, joka perustui polttoaineen hiilipitoisuudelle. Toinen esimerkki oli lannoitevero, jonka pohjana oli lannoitteen sisältämä fosfori”, hän kuvaa.

Ennen veroa ylimääräinen fosfori valui pelloilta vesistöihin, viljelijä hyötyi lannoituksesta mutta yhteiskunta kärsi vahingot.

Esimerkiksi Ruotsi otti vastaavia veroja käyttöön vasta Suomen jälkeen, ja samalla markkinoi ajatteluaan laajasti ja kansainvälisesti. Me taas emme ole edelläkävijyyttä hehkuttaneet, naureskelee Liikanen.

Paikallinen ja kansainvälinen

Pitkällä urallaan julkisissa tehtävissä Liikanen on alusta asti onnistunut yhdistämään paikallisuuden ja kansainvälisyyden. Luontevasti hän on kiertänyt vaalikenttiä Etelä-Savossa ja liikkunut toisaalta jo nuorisopoliitikkona niin Afrikassa, Yhdysvalloissa kuin Itä-Euroopassakin. Hän ehti myös toimia Suomen EU-suurlähettiläänä ennen kuin Suomi liittyi mukaan unioniin.

Mikä Kestävä Lahti -säätiö?

Kestävä Lahti -säätiö on perustettu toteuttamaan Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -vuotta. Säätiö vastaa hankkeen suunnittelusta, toiminnasta ja taloudesta sekä kokoaa yhteen ympäristöpääkaupunkivuoden keskeiset yhteistyökumppanit. Toiminta on määräaikaista ja kestää vuoden 2025 loppuun.

Säätiön hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Erkki Liikasen lisäksi

  • hiilineutraalista kiertotaloudesta vastaava johtaja Mari Pantsar, Sitra
  • kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö
  • Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen, Lahden kaupunki
  • yhteysjohtaja José Valanta, Kuntaliitto  
  • toimitusjohtaja Simo Santapukki, Lahden kaupunki
  • kaupunginhallituksen jäsen Pekka Komu, Lahden kaupunki
  • toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari
  • kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, Asikkalan kunta

Moni kansainvälinen huippuvirkamies tai poliitikko on vieraillut Liikasen kutsumana Mikkelissä tai Anttolan mökillä.

”Jos haluat vaikuttaa asioihin, pitää tuntea ne ihmiset, jotka eri tasoilla ovat asian kannalta tärkeitä. Totta kai tunnen eurooppalaisen päättäjäverkon, kun olen asunut Brysselissä pitkään.”

Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa Liikanen näkee, että paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä toiminnalla on luontevasti toisiinsa limittyvät roolit.

”Politiikassa on aina monta tasoa, globaali, eurooppalainen, valtakunnallinen ja paikallinen. Paikallisten tavoitteiden pitää olla yhteensopivia ylempien tavoitteiden kanssa, ja monet ratkaisut tehdään kuitenkin kuluttajien toimesta.”

Hyvät käytännöt levitykseen

Liikanen on kiinnittänyt huomiota paitsi Lahden kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin myös kaupungin näyttämään esimerkkiin.

”Aina on ajateltava, että jos vaikka yksilötasollakin voi parantaa oman ympäristön tilaa aiheuttamatta haittaa muille, se on tärkeää. Jos katsotaan näitä asioita kaupungin toimintojen kannalta, parasta on sellaisten käytäntöjen luominen, joita voi sitten monistaa käyttöön laajemmin. Hyvien käytäntöjen levittäminen on etu.”

Hyvillä käytännöillä Liikanen viittaa esimerkiksi hankkeeseen, jossa Lahdessa kehitetään henkilökohtaisia, liikkumisesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä mittaavaa kännykkäsovellusta. Sen avulla on mahdollista viedä myös päästökaupan idea henkilökohtaiselle tasolle.

”Myös kierrätys on paikallista, kaupunkien järjestämää toimintaa. Lahdessa tähän asiaan on kiinnitetty paljon huomiota.”

Liikasen monipuoliselta uralta löytyy toinenkin punainen lanka: talousosaaminen. Ex-valtiovarainministeri on koulutukseltaan kansantaloustieteilijä, ja hän jäi vuonna 2018 eläkkeelle Suomen Pankin pääjohtajan tehtävästä. Kahdessa komissaaripestissään hänellä oli vastuualueina ensin EU:n budjetti ja hallinto, sitten teollisuus ja yritystoiminta.

Julkisessa keskustelussa ilmastonmuutos ja talouskasvu asetetaan usein vastakkain: julistetaan, että markkinatalous järjestelmänä ei enää toimi, kasvua on rajoitettava ja elintasoa laskettava ympäristön pelastamiseksi.

Liikanen näkee asian toisin. Hänen mukaansa sekä arvokeskustelulla että taloustutkijoilla on omat roolinsa.

”Poliitikot hankkivat vaaleissa mandaatin päätöksiin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ne pitää toteuttaa niin, että kielteiset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen ovat mahdollisimman vähäisiä. Arvokysymykset lyödään poliittisesti kiinni, mutta tutkimuksen suuri kysymys on selvittää, miten sovitut tavoitteet saavutetaan tehokkaimmin.”

Ympäristövaikutukset hintoihin

Hän muistuttaa polttoaine- ja lannoiteveroista, joissa talouspolitiikan välineitä käytettiin ympäristön hyväksi.

Kuka Erkki Liikanen?

  • Syntynyt Mikkelissä 1950
  • Koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti
  • SDP:n kansanedustaja 1972-90 ja puoluesihteeri 1981-87
  • Valtiovarainministeri Harri Holkerin hallituksessa 1987-90
  • Suomen EU-suurlähettiläs 1990-94
  • EU-komissaari Jacques Santerin ja Romano Prodin komissioissa 1995-2004
  • Suomen Pankin pääjohtaja 2004-18
  • Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä
  • Harrastaa musiikkia, juoksua ja penkkiurheilua

”Siinähän on se idea, ettei markkinatalous toimi ympäristön puolesta, jos ulkoiset kustannukset, kuten ympäristövaikutukset, eivät näy tuotteen hinnassa.”

Tähän suuntaan pyrkii vaikuttamaan myös EU:n päästökauppamekanismi, joka tosin koskee lähinnä teollisuutta. Kun muualla maailmassa ei ole oikein noudatettu EU:n esimerkkiä, on alettu keskustella myös hiiliverosta, jota perittäisiin EU:n ulkorajoilla tuontituotteiden hiilijalanjäljen perusteella.

Liikasen mukaan molemmat ovat toimivia välineitä. Ongelmaksi jää vain se, ettei globaaleissa kysymyksissä voi useinkaan tehdä päätöksiä samalla tasolla kuin mihin ongelmat liittyvät.

”Pitää yrittää saada globaaleja sopimuksia ja noudattaa niitä Euroopassa, sillä se että noudatamme niitä itse on etu, eikä siitä ole muuallekaan haittaa. Päästökaupassa ja hiiliverossa molemmissa yritetään saada ulkoisvaikutukset hintaan, ja myös niiden yhdistelmät toimivat.”

Ympäristöpääkaupunkivuoden yhteydessä kannattaa Liikasen mukaan myös katsoa, millaisia hankkeita tutkimuspuolella voisi toteuttaa. Hän muistuttaa esimerkiksi Helsinki Graduate School of Economicsista, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisestä taloustieteen huippuyksiköstä.

”Meillä on hyvää osaamista tällä kentällä Suomessa ja kansainvälisesti hyvä kontaktipinta.”

Sijoittajat kysyvät vastuullisuudesta

Yritystoiminnan ilmastoystävällisyyden parhaiksi vahtikoiriksi ovat monessa tapauksessa osoittautuneet sijoittajat, huomauttaa Liikanen. Tämän trendin vahvistuminen selvisi hänelle viimeistään tänä keväänä Davosin huippukokouksessa.

”Suurien sijoitusyhtiöiden asiakkaat kysyvät nykyisin paitsi millaisia ovat tuottonäkymät myös mitä muuta sijoituskohteet tekevät yhteiskunnan eteen. Kestävän kehityksen kysymykset nousevat sijoittajien ja yritysten kannalta avainasemaan.”

Sijoittajien kiinnostus on johtanut siihen, että yritykset kehittävät kiivaasti raportointiaan niin ympäristö- kuin muihinkin vastuullisuuskysymyksiin liittyen. Erilaisia raportointimenetelmiä alkaa olla niin paljon, että yhtenäisemmälle ja selkeämmälle käytännölle olisi tarvetta.

Liikanen on perehtynyt aiheeseen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja ylläpitävän IFRS-säätiön puheenjohtajana.

Erkki Liikanen on suuri musiikin ystävä, ja Sibelius-talo Vesijärven rannalla on hänen suosikkipaikkansa Lahdessa.

”Nyt jo ympäristökysymyksiin liittyviä riskejä pitää raportoida, mutta entä kaikki muut kestävyyteen liittyvät asiat? Jos informaatio ei ole vertailukelpoista, sen käyttöarvo supistuu. Uskon, että tämä teema kiinnostaa varmasti yrityksiä ensi vuonna, kun ympäristöpääkaupunkivuosi on päällä.”

Korona pysäytti 

Sibeliuksen 5. sinfonian juhlaesitys Lahdessa siirtyi siis koronaepidemian takia hamaan tulevaisuuteen, mutta Green Capital -vuoden valmistelut jatkuvat lähes normaalisti. Ja sosiaalisessa mediassa kiertää Sinfonia Lahden hieno Finlandia-esitys, jossa 62 orkesterin jäsentä on soittanut oman osuutensa kukin kotistudiossaan. 

Tämä haastattelukin tehdään poikkeusoloissa puhelimitse. Liikanen pohtii, onko kriisi edes tarpeeksi vahva sana kuvaamaan poikkeustilaa, joka pysäytti talouden kuin seinään. Hän näkee edessä olevan kolmen tason toimia, joista ensimmäisenä kiireellisyysjärjestyksessä on viruksen leviämisen pysäyttäminen.

”Toiseksi kun tulee tällainen äkillinen sokki, pitää varmistaa että yritysten likviditeetti ja maksuvalmius pyörivät. Siinä keskuspankit ja valtiot ovatkin tehneet toimenpiteitä, samoin pankit rahoituksen välittäjinä. Kolmas kysymys on, miten lähdetään kasvuun tämän jälkeen. Täytyy valita tarkkaan toimenpiteet, joilla vauhditetaan taloutta.”

”En usko, että ympäristökysymykset häviävät agendalta koronan takia, mutta kyllä me tämän kanssa kamppailemme jonkin aikaa.”

Heidi Hammarsten

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta