Kaupallinen yhteistyö Fortum

Mikä on uusi EU:n kestävän rahoituksen suunnitelma ja millaisia vaikutuksia sillä on?

EU etsii keinoja luoda ilmastonmuutosta torjuva ja kestävää kehitystä tukeva rahoitusjärjestelmä. Vihreät sijoituskohteet ovat saamassa oman luokitusjärjestelmän. Uudistuksesta ja sen etenemisestä liikkuu paljon kysymyksiä ja epätietoisuutta. Edistääkö uudistus siirtymistä kohti kestävää energiatuotantoa? Kysyimme asiasta uudistusta läheltä seuranneilta asiantuntijoilta. 



Fortum
Imatran vesivoimalaitos. Kuva: Fortum

Lyhyesti

  • EU:n tavoitteena on painaa hiilidioksidin nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä ja vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
  • Tätä tavoitetta edistääkseen EU:n komissio on julkistanut toimenpidesuunnitelman kestävän rahoituksen edistämiseksi.
  • Komission arvion mukaan EU tarvitsee 180 miljardia euroa vuosittain lisää investointeja kestävän kehityksen kohteisiin, jotta EU saavuttaisi Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n 2030 -sopimuksen asettamat tavoitteet.
  • Uusi kestävän rahoituksen toimenpidesuunnitelma ei ehdi tulla kokonaisuudessaan voimaan istuvan komission aikana, mutta tärkeitä ensimmäisiä lakialoitteita on saatu eteenpäin.
  • Tällä hetkellä valmistellaan luokitusjärjestelmää kestävän rahoituksen ja sijoitusten työkaluksi. Luokitus mahdollistaa standardien luomisen mm. vihreille joukkovelkakirjalainoille.

Mistä on kyse?

Kun Yhdysvallat perääntyi Pariisin ilmastosopimuksesta, ja kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC valmisteli hälyttävää raporttia ilmaston lämpenemisestä, EU:n komissio otti entistä päättäväisemmin johtavan aseman ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Komissio arvioi, että EU:ssa täytyy suunnata 180 miljardia euroa vuosittain lisää investointeja kestävän kehityksen kohteisiin, jotta EU-alueella päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen vaatimiin tavoitteisiin. Ilmaston lämpeneminen pitäisi rajata kahteen asteeseen – tai mieluummin 1,5 asteeseen, Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan.

Pariisin sopimuksen mukaisesti EU:n tavoitteena on painaa nettopäästöt nollaan, eli hiilidioksidipäästöjen ja nielujen on oltava tasapainossa vuoteen 2050 mennessä. Tätä varten tarvitaan investointeja muun muassa uusiutuviin energiamuotoihin, energiatehokkaisiin rakennuksiin, päästöttömään liikenteeseen ja infrastruktuuriin.

Tämän vuoksi EU laati kestävän rahoituksen toimenpidesuunnitelman.

Ketkä ovat uudistushankkeen taustalla?

Komissio kutsui joulukuussa 2016 koolle korkean tason asiantuntijaryhmän suunnittelemaan kestävän rahoituksen toimintaehdotuksia.

Ryhmään kuului isojen sijoitusyhtiöiden johtajia, korkean profiilin tutkijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Ryhmää veti Christian Thimann, silloin suuren ranskalaisen vakuutusyhtiön AXA:n vastuullisen liiketoiminnan johtaja ja nykyään saksalaisen investointipankin Athoran toimitusjohtaja. Hän kertoo työryhmän työskentelystä tässä London School of Economicsin artikkelissa.

Tavoitteena oli raportoida komissiolle keinoista, joiden avulla Euroopassa liikkuva yksityinen sijoitusraha voitaisiin kohdentaa entistä suuremmassa määrin kestävän kehityksen hankkeisiin, sillä EU:n omat sijoitusinstrumentit eivät riittäisi lisäinvestointeihin yksinään.

Raportin pohjalta komissio esitteli maaliskuussa 2018 toimenpidesuunnitelman

Poliittisen lainsäädäntötyön ohella valmistelutyötä tekee komission koolle kutsuma tekninen asiantuntijaryhmä, jossa on rahoitussektorin asiantuntijoita, tutkijoita ja järjestöjen sekä yritysten asiantuntijoita useista jäsenmaista. Mukana on Nordean vastuullisen rahoituksen johtava asiantuntija Aila Aho, joka toimii asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Teknisen asiantuntijaryhmän tehtävänä on laatia ehdotukset muun muassa seuraavista asioista: luokitusjärjestelmä eli kestävän kehityksen sijoitusten taksonomia; vihreiden joukkolainojen standardi; vähähiilisten viitearvojen ohjeistus; päivittää yritysten ei-taloudellisen tiedon raportointiohje, joka sisältää myös ilmastonmuutoksen riskit.

Mitä vihreän rahoituksen luokitusjärjestelmällä käytännössä tehdään?

Kysyimme asiaa Ahon lisäksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiseltä ja Fortumin Anne Malorie Géronilta. Pietikäinen toimii parlamentin EPP-ryhmän pääneuvottelijana kestävän rahoituksen lakipaketin aloitteissa. Géron johtaa Fortumin toimistoa Brysselissä ja vastaa yhtiön EU-asioista.

Komission toimintasuunnitelma ja taksonomia on suunnattu nimenomaan finanssisektorille, mutta vaikutukset ulottuvat myös merkittävästi energiasektorille.

“Sijoitustuotteiden ympäristövaikutusten arviointimittareita, eli taksonomiaa, voi verrata kirjanpitoon, jossa erilaiset ympäristövaikutukset raportoidaan ja niiden kokonaisvaikutusta arvioidaan.

Tavoitteena on luoda yhteneväiset kriteerit sille, millaisia sijoituskohteita voidaan pitää vihreinä. Vaikka aloitetaankin ilmastovaikutuksista, on olennaista, että jatkossa myös kaikki muut ympäristövaikutukset ovat mukana. Muuten toiminnan kokonaiskestävyyttä ei voida arvioida, ja seurauksena voi olla palmuöljyn kaltainen ympäristöongelman pullahtaminen toiselle alueelle: ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä saatetaankin aiheuttaa vakavaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle,” Sirpa Pietikäinen kertoo.

“Yksi keskeinen tavoite on selkeyttää vihreyden määritelmiä, että päästään viherpesuepäilyistä. Sijoittajat arvioivat jo nyt kukin omalla tavallaan sijoituskohteiden vastuullisuutta ympäristön, sosiaalisen hyväksyttävyyden ja hallinnon läpinäkyvyyden näkökulmasta. Näistä käytetään lyhennettä ESG (environment, social, governance).

Myös yritykset saavat selkeän suunnan, mitä asioita pitää raportoida ja mihin suunnata investoinnit. Työ [komission toimenpideohjelman toimeenpanon osalta] on vasta alussa ja kattaa lähivuosina ympäristömittarit [eli taksonomian]”, Aila Aho kertoo.

Määritelläänkö vihreys politiikalla?

“Vihreyden mittareita ei pidä hyväksytä poliittisella huutoäänestyksellä, vaan siten, että ne perustuvat tieteellisellä pohjalla oleviin indikaattoreihin ja yhteiseen harmonisoituun elinkaarimalliin, joka laskee vaikutukset aidosti koko tuotteen elinkaarelta, alkaen valmistuksesta käyttöön ja loppukäsittelyyn”, toteaa Pietikäinen.

Poliittisista intresseistä nähtiin esimerkki parlamentin kiivaassa keskustelussa, kun parlamentti äänesti asetuksesta kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä, eli taksonomiasta, jolla luodaan yhteiset kriteerit kestävälle investoinnille. Pietikäinen on Parlamentin toinen pääneuvottelija tässä lakiesityksessä.

”On erittäin tärkeää, että kestävyyden määritelmät tehdään tutkittuun tietoon perustuvilla indikaattoreilla”, Fortumin Anne-Malorie Géron huomauttaa.

Parlamentti äänesti keskusteluiden jälkeen siitä, että kivihiilivoimaa energiantuotannossa ei voida määritellä vihreäksi investoinniksi, vaikka hiililaitos olisi modernisoitu ja se tuottaisi vähemmän päästöjä ympäristöön kuin vanhanaikainen laitos.

”Itäeurooppalaiset mepit muun muassa Puolasta esittivät vihreän hiilen määrittelemistä. Kivihiilen käytön lisääminen nykyisen kaltaisissa energialaitoksissa ei voi olla ympäristöinvestointi”, Pietikäinen sanoo.

Sen sijaan, jos investointi koskee hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja käyttöä, nämä voidaan luokitella vihreiksi investoinneiksi.

Toinen merkittävä keväällä hyväksytty lakiesitys on sijoitusyhtiöiden ja -neuvojien velvollisuus antaa tietoa sijoitusten kestävyysriskeistä. Velvollisuus ympäristö- ja ilmastoriskien arviointiin on kaikilla sijoitusyhtiöillä, mutta sijoitustuotekohtainen raportointivelvollisuus koskee vain yli 500 henkilön kokoisia finanssialan toimijoita. Jäsenmaiden vastustuksesta johtuen ei päästy sopuun riskien raportoimisesta kattavasti kaikkien sijoitustentuotteiden osalta.

“Tämä asia ei etene aivan sillä kunnianhimolla kuin sen pitäisi, vaan pienemmin askelin. Meillä ei olisi aikaa tehdä näitä ratkaisuja enää tipoittain. Kun ilmastonmuutos etenee, seuraavat ratkaisut ovat aina isompia ja hankalampia. Kyseessä on sama kuin että ottaisimme koko ajan lisää lainaa. Jossain vaiheessa tulee dominoefekti”, Pietikäinen sanoo.

Edistääkö taksonomia siirtymistä vihreämpään energiaan?

“Oikein suunniteltuna taksonomia on loistava tapa ohjata sijoitusvaroja päästöttömiin teknologioihin. On vielä melko epäselvää, miltä lopullinen taksonomia näyttää, ja mitkä teknologiat luokitellaan kestäviksi. On tärkeää, ettei taksonomiasta tule teknologioiden välinen kauneuskilpailu, vaan että se edesauttaa ilmastoneutraalin yhteiskunnan saavuttamisessa mahdollisimman nopeasti”, Géron sanoo.

Géronin mukaan taksonomialla saattaa olla myös ei-toivottuja vaikutuksia, jos parlamentin ajama ideologispainotteinen taksonomia hyväksytään komission tutkittuun tietoon pohjautuvan ja ilmastotavoitteisiin perustuvan ehdotuksen sijaan.

“Jos mietitään kiertotaloutta, jossa pyritään lisäämään muun muassa muovin ja tekstiilien kierrätystä, tähän joudutaan käyttämään energiaa. Suomelle voisi tulla eteen tilanne, että täällä olevat kiertotalouslaitokset eivät ole uuden taksonomian mukaan tarpeeksi vihreitä tuotantolaitoksia, jos niiden energiatuotannossa käytetään osaksi ei-vihreäksi luokiteltavaa energiaa”, Géron toteaa.

Tällöin voisi syntyä tilanne, että kierrätyslaitos ei taksonomian mukaan olisi kestävä, jos tuotantolaitos hyödyntäisi sähköverkosta tullutta energiaa.

“Energiajärjestelmä ei realistisesti ajateltuna tule olemaan missään Euroopan maassa täysin uusiutuviin perustuva vielä vuosikymmeniin. Sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme lisää puhtaan teknologian investointeja uusiutuvan energian lisäksi muun muassa kiertotalouden ja energian varastoinnin aloilla, kaikkialla EU:ssa. Taksonomian tulee kannustaa sellaisiin investointeihin, jotka takaavat merkittävät päästövähennykset lähtötilanteeseen verrattuna”, Géron sanoo.

Taksonomia tehdään toimintokohtaiseksi, ei tuote- tai yrityskohtaiseksi.

“Taksonomiaa voi käyttää esimerkiksi arvioitaessa yrityksen vihreyden astetta. Toimintokohtainen analyysi mahdollistaa sen, että vihreäksi sijoituskohteeksi luokiteltavalla yrityksellä voi olla esimerkiksi erilaista energiatuotantoa. Vihreissä joukkolainoissa kaikki varat käytetään vain kestäviin kohteisiin, mutta yritys voi hankkia rahoitusta myös tavallisilla joukkolainoilla ilman rajoituksia”, Aho sanoo.

Milloin meillä on vihreiden sijoituskohteiden luokitusjärjestelmä – mikä on siis aikataulu?

Komission toimintasuunnitelma ja sitä edeltänyt korkean tason asiantuntijaryhmän raportti esittää laajempia ja perusteellisempia toimia on kuin mitä ovat nyt ensimmäiset esitetyt ja päätetyt lakiesitykset finanssiyritysten raportointivelvollisuudesta ja kestävistä viitearvoista.

Mitä muita toimia komission toimenpidesuunnitelmaan sisältyy?

Tässä suunnitelman kuusi keskeisintä kohtaa pähkinänkuoressa:

1. Vahvistetaan yhteinen kestävän rahoituksen kieli eli yhtenäinen EU:n luokitusjärjestelmä sen määrittelemiseksi, mikä on kestävää. Työ aloitetaan aloista, joilla on eniten vaikutusta ilmastonmuutokseen.

2. Luodaan EU:n merkinnät ympäristömyönteisille rahoitustuotteille EU:n luokitusjärjestelmän perusteella, jotta sijoittajat voivat helposti tunnistaa sijoitustuotteet, jotka täyttävät ympäristömyönteisyyden tai vähähiilisyyden kriteerit. (Sitovaa lainsäädäntöä.)

3. Selvennetään omaisuudenhoitajien ja institutionaalisten sijoittajien velvoitetta ottaa
huomioon kestävyysnäkökohdat sijoituksissa ja tiukennetaan sijoitustuotteiden markkinointi- ja viestintävaatimuksia. Tavoitteena on vähentää ns. viherpesua.

4. Velvoitetaan vakuutus- ja sijoituspalveluyritykset ottamaan neuvonnassa huomioon se, miten niiden asiakkaat suhtautuvat kestävyysnäkökohtiin.

5. Sisällytetään kestävyys vakavaraisuusvaatimuksiin: pankit ja vakuutusyritykset ovat tärkeä ulkoisen rahoituksen lähde Euroopan taloudelle. Komissio tutkii, voitaisiinko pankkien pääomavaatimuksia mukauttaa kestävien investointien osalta (ns. vihreä tukikerroin), jos se on perusteltua riskinäkökulmasta tarkasteltuna. Samalla on kuitenkin turvattava rahoitusvakaus.

6. Lisätään läpinäkyvyyttä yritysraportoinnissa. Tarkoituksena on, että ohjeita muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta tarkistetaan ja tarkennetaan mm. kattamaan ilmastonmuutoksen tuomat riskit.

Kolmannesta lakiesityksestä, taksonomiasta, parlamentti päätti oman kantansa, mutta neuvottelut neuvostossa jäsenmaiden kesken eivät ole vielä kunnolla alkaneet.

Aika on kuitenkin käymässä vähiin ja on todennäköistä, että toimenpidesuunnitelmasta saadaan nykyisen komission hallintokaudella valmiiksi muun muassa lakiehdotukset, jotka kiristävät sijoittajien raportointivaatimuksia ESG riskien integroinnista päätöksentekoon.

Myös vähähiiliset viitearvot (esim. osakeindeksit) on jo hyväksytty poliittisessa prosessissa ja lopullinen lakiteksti on työn alla. Lakimuotoilu, joka velvoittaa sijoitusneuvojat ja sijoitustuotteiden myyjät selvittämään asiakkaiden näkemykset ympäristönsuojelusta ovat pitkällä.

Eurooppa elää vaalivuotta: toukokuussa valittiin uusi Euroopan parlamentti ja uusi komissio aloittaa toimintansa vuoden loppuun mennessä. Toimenpidesuunnitelman läpivieminen jää uuden komission harteille, mutta taksonomia tulee todennäköisesti päätöksentekovaiheeseen Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyn aikana.

EU:ssa on käynnissä monta muutakin vastuullisuuteen liittyvää hanketta ja lakiesitystä, joten on todennäköistä, että myös uusi komissio tukee toimintasuunnitelmaa.

Millaisia käytännön vaikutuksia taksonomialla on yrityksille?

”Taksonomialla on merkittäviä vaikutuksia sijoittajille, koska se tarkoittaa, että sijoittajien tulee raportoida, miten kestävyysnäkökohdat otetaan huomioon. Finanssialan yritysten täytyy myös raportoida, miten kestäväksi markkinoidut sijoitustuotteet eroavat taksonomian määrittelyistä, tai vähintäänkin selvästi ilmaista, mikäli sijoitusten kohteena olevalla yrityksellä ei ole mahdollisuutta raportoida asiasta”, Aho kertoo.

Vaikutus yrityksiin on välillinen, mutta yritysten todennäköisesti kannattaa raportoida toiminnoistaan taksonomian mukaisesti.

Taksonomia oletettavasti leviää kansainvälisesti. Euroopassa luodaan maailmanlaajuisesti standardeja, joita muut maat seuraavat. Taksonomia leviää jo sillä, että kansainväliset sijoitusyhtiöt ottavat taksonomian käyttöönsä. Tämä on tietysti myös komission alkuperäinen tavoite.

Standard & Poor’sin luokituslaitoksen mukaan vihreiden joukkovelkakirjalainojen markkinoiden odotetaan kasvavan tänä vuonna yli 30 prosenttia ja yltävän 200 miljardiin dollariin (190 miljardia euroa). Viime vuonna suurin osa vihreistä sijoituksista, noin 60 miljardia euroa, tuli Euroopasta.

Euroopan komission investointirahasto (ESIR) kohdistaa vähintään 40 prosenttia sijoitusvaroistaan kestävän kehityksen kohteisiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Rahasto tulee sijoitustoiminnassaan luonnollisesti hyödyntämään uutta taksonomiaa.

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi lehdistötiedotteessa, että ”EU on jo eturintamassa investoimassa resurssitehokkuuteen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin. Samaan aikaan on välttämätöntä luoda yksityissijoittajille kestäviä investointeja edistävät olosuhteet.”

Teknisen asiantuntijaryhmän raportti ja ehdotus ilmastotavoitteen mukaisesta taksonomiasta julkaistaan kesäkuussa. Raportissa on otettu huomioon kommenttikierroksella ja asiantuntijakuulemisissa saatu palaute. Väliraportin voi lukea täältä.

 

Artikkelin on kirjoittanut kaupallinen johtaja Outi Toivanen-Visti

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta