Kaupallinen yhteistyö Työeläkeyhtiö Elo

Lyhytpsykoterapian tarjoaminen työterveyden kautta kannattaa – kokeilu osoitti, että poissaolot vähenivät ja yhtiö säästi huimia summia muutamassa kuukaudessa

Varhainen psykoterapia ehkäisee mielenterveysongelmien syventymistä. SOK otti uuden mallin käyttöön: matalalla kynnyksellä lyhytpsykoterapiaan. Malli toi muutamassa kuukaudessa satojen tuhansien eurojen säästöt. Mielenterveysongelmat johtavat Suomessa yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työeläkeyhtiö Elo
Työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger ja SOK:n henkilöstöasiantuntija Matti Räsänen suosittelevat lyhytpsykoterapian tarjoamista työterveyshuollon kautta. Kuva: Annukka Pakarinen

“Vajaan vuoden aikana sairauspoissaolojen määrä väheni 33 prosenttia. Laskennallisesti yhtiö säästi satoja tuhansia euroja sairauspoissaolojen aiheuttamia kuluja muun muassa investoimalla 16 000 euroa työntekijöiden lyhytpsykoterapiaan”, SOK:n henkilöstöasiantuntija Matti Räsänen kertoo.

Lyhytpsykoterapian laajempi tarjonta vähentää sairauspoissaoloja ja työnantajalle aiheutuneita kustannuksia. Psykoterapian avulla voidaan myös vähentää ihmisten siirtymistä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeille. Tämä käy ilmi useista tutkimuksista, tilastoista sekä SOK:n tuoreesta esimerkistä.

Räsänen kertoo, että SOK:ssa oli käynnissä vuonna 2018 työhyvinvointisuunnitelma, jossa keskityttiin erityisesti SOK:n esimiesten työkykyjohtamisen kehittämiseen.  Samoihin aikoihin SOK:n työterveyttä hoitava Terveystalon työterveystiimi alkoi viestiä, että mielenterveyssyistä johtuvien pitkittyvien sairauspoissaolojen määrä oli alkanut nousta merkittävästi.

“Mielenterveyssyistä aiheutuneet poissaolot lähtivät jyrkkään nousuun vuonna 2018 ja ymmärsimme, että meidän pitää puuttua tähän ongelmaan nopeasti osana työhyvinvointisuunnitelmaa”, Räsänen kertoo.

Matalalla kynnyksellä lyhytterapiaan

SOK päätti kokeilla työterveyden tarjoamia keinoja puuttua mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen nousuun. Niihin kuului työnantajan tarjoama lyhytpsykoterapia, jonne työntekijä pääsi helposti ja nopeasti tarvittaessa.

Tammikuun alusta alkaen SOK on tarjonnut työntekijöilleen 10–20 psykoterapiakertaa lääkärin lähetteen mukaisesti. Lyhytpsykoterapiajakson jälkeen työterveys voi ohjata henkilön tarvittaessa pidempiaikaiseen Kela-korvattuun terapiaan, mikäli siihen on tarvetta.

“Luvut näyttävät, että lyhytterapian tarjoaminen on ollut erittäin tarpeellinen ja kannattava investointi esimiesten työkykyjohtamisen kehittämisen ohella. Työterveyden lähettämistä tilastotiedoista näemme, että mielenterveyden poissaolotyypeistä on laskenut selvästi eniten pitkittyvät neuroottiset, eli ahdistus- ja stressiperäiset häiriöt. Lyhytterapia ja työpaikalla tapahtuva työn muokkaus on tehokkainta juuri tämän kaltaisiin oireisiin, jolloin ne eivät pääse kehittymään varsinaisiksi mielenterveysongelmiksi”, Räsänen kertoo.

Lyhytpsykoterapian lisäksi esimiestyötä

Lyhytterapia oli työterveyden osalta uusi palvelu. Oleellista sairaspoissaolojen vähentämisen kannalta SOK:ssa oli myös laaja työkykyjohtamisen kehittäminen. Tässä lähiesimiesten asema korostui.

Räsäsen mukaan esimiehet ovat keskeisessä roolissa siinä, että työhyvinvointia lisäävät palvelut tulevat työntekijöiden keskuudessa tunnetuksi ja helposti saavutettavaksi. On myös oleellista, että esimiehet rohkaisevat työntekijöitä käyttämään palveluita.

Ohessa SOK:n käyttämä toimintamalli mielenterveyteen liittyviin huoliin. Keskeistä mallissa on varhaisen tuen malli (VaTu) ja työn muokkaaminen tarvittaessa. Mikäli sairaslomaa on kuitenkin tarvittu, työhön paluu tehdään tuetusti, jotta paluu töihin onnistuisi mahdollisimman nopeasti.

”On todella tärkeää, että työntekijä ei jää pitkälle sairaslomalle, vaan mieluummin työtä kevennetään ja muutetaan tarvittavaksi ajaksi”, Räsänen sanoo.

Mielenterveysoireilua ei pidä medikalisoida liian varhain

Työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger toteaa, että varhaisen tuen malli, keskustelukontaktiin pääseminen  ja mahdollisuus psykoterapiaan ovat keskeisiä keinoja  puuttua mielenterveysoireista johtuviin poissaoloihin työpaikalla.

“Mielenterveysoireita ei saisi päästää syvenemään, jolloin niistä tulee kroonisia ja vaikeasti hoidettavia. Monessa tilanteessa mielenterveysoireiden alkaessa auttaa keskusteluapu, jossa päästään käsittelemään ja purkamaan varsinaista syytä oireisiin niiden alkaessa”, Krüger sanoo. Krügerin on huolissaan myös mielenterveysoireilun medikalisoimisesta.

“Eriasteiset ahdistuneisuus- ja masentuneisuus-oireet ovat hyvin yleisiä ja niistä enenevässä määrin uskalletaan myös puhua avoimemmin, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Joka toinen länsimaissa elävistä kokee elämänsä aikana jossain vaiheessa ahdistus- tai masennusoireita. Medikalisointi tässä tilanteessa on oireiden vaikeusasteen korostamista ja sairaudeksi leimaamista. Jos oireilun alkaessa ei ole nopeasti ja matalalla kynnyksellä tarjolla keskusteluapua ja joudutaan odottamaan lääkärin vastaanottoaikaa hoidon aloittamiseksi, tilanne pitkittyy ja oireet syvenevät. On kaikkien etu, jos oireilu on hoidettavissa esimerkiksi lyhytkestoisella psykoterapialla”, Krüger sanoo.

Hoitamaton mielenterveys lisää työkyvyttömien määrää

Viime vuosien aikana mielenterveysongelmista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yltänyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle yleisimmäksi työkyvyttömyyden syyksi. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus on kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syistä yleisin diagnoosi.

Mielenterveysssyiden perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet lähtivät jyrkästi kasvuun 2018 – samana vuonna, kun SOK:n työterveyskin huomasi mielenterveyspoissaolojen nousseen.

Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi myös huolestuttavasti viime vuonna: 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa selvitti väitöstutkimuksessaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustaa, hoitoa ja työhön palaamista. Seuranta kesti 5 vuotta.

Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palasi pysyvästi työmarkkinoille. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tehokkain tapa kuntouttaa nuoret työkyvyttömistä takaisin työ- ja opiskeluelämään oli tarjota sekä psykoterapiaa että työhön ohjaavaa kuntoutusta. Nopeimmin työllistyivät ne, joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma tai suunnitelma työhön paluuta tukevasta kurssista tai valmennuksesta.

Psykoterapian hyöty on tiedetty jo pitkään

Työterveyslaitos on kehittänyt työterveyshuollolle suunnatun hoitomallin masennuksen hoitamiseksi. Malli (ToMaHoK) kehitettiin laajassa tutkimusprojektissa vuosina 2009-2012 erikoislääkäri Erkki Kailan johdolla.

Projektin aikana huomattiin, että lyhytpsykoterapia on yhtä tehokas masennuksen hoidossa kuin lääkehoito. Tehokkainta hoitoa on näiden yhdistelmä. Tutkimusprojektissa huomattiin myös, että hoitovaste oli paras, kun masennusta päästiin hoitamaan tarpeeksi varhain.

“Kaikkiaan vuoden seurannassa täyden hoitovasteen saavutti 73–78 prosenttia terapiassa olleista potilaista ja 59–62 prosenttia muista. Vain muutama terapiassa olleista oli seurantajakson lopulla pois työstä ja heillä oli yleensä masennuksen lisäksi jokin työkykyyn vaikuttava muu sairaus”, tutkimuksesta tehdyssä STT:n uutisessa kerrotaan.

Vaikka Työterveyslaitos on suositellut psykoterapiaa käypänä hoitomuotona jo pitkään, se kuuluu vain harvan työterveyshuollon palveluvalikoimaan. SOK on työnantajana tällä hetkellä edelläkävijä asiassa.

”Psykoterapia estää myös masennuksen uusiutumista, vaikuttaa työkykyyn ja sairauspoissaoloihin. Näin ollen työnantajien kannattaisi lisätä työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin keinot, joilla psyykkisesti sairastuneiden työntekijöiden työkyvyn tuki varmistetaan”, Kaila sanoo tutkimuksen yhteydessä.

Työtä tekevät ovat terveempiä

Lyhytpsykoterapian tarjonta on työnantajalle kannattava taloudellinen investointi, mutta ennen kaikkea se on tärkeää työntekijöille. Samalla yhteiskunnan luoma eläkejärjestelmäkin pysyisi paremmin kasassa.

Työtä tekevät ovat lukuisten tutkimusten mukaan terveempiä kuin työttömät ja heillä on jopa pidempi eliniän odote.

Vuonna 1980 alkoi Flame-tutkimus, jossa seurattiin yli 6000 henkilön joukkoa suomalaisissa kunta-alan töissä. Tutkittavat olivat tuolloin keski-iässä, ja tutkimus on jatkunut tähän päivään asti.

Seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että myös työkyvyttömyyttä voi ennustaa keski-iän voinnin mukaan. Heistä, joilla oli keski-iässä huono työkyky, melkein 70 prosenttia oli 11 vuoden kuluttua työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuollut.

Niistä, jotka kokivat työkykynsä hyväksi, vain 5–10 prosenttia oli 11 vuoden jälkeen poissa töistä. Sekä fyysisen työn rasitus että henkinen kuormitus vaikuttavat toimintakykyä alentavasti pitkälle eläkevuosiin. Jos taas työkyky on keski-iässä hyvä, on suuri todennäköisyys, että toimintakyky on hyvä jopa kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Työkyky ennustaa jopa kuolleisuutta. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista johtuu sairauslomapäivistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työelämän kustannuksista.

Moni masentunut jää yhä vaille kuntoutusta. Työttömistä ja työkyvyttömyyseläkeläisistä noin joka viides olisi tarvinnut kuntoutusta masennuksen takia, mutta he olivat jääneet riittäväksi koettujen kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle. (Lähde: KELA)

Nuorten työelämästä syrjäytymisen taustalla on usein vanhempien ongelmia

Työhyvinvointiin panostaminen vaikuttaa monella eri tavoin myös lapsiin ja nuoriin. On tärkeää pyrkiä pitämään työelämä sellaisena, että mahdollisimman moni työikäinen kykenee selviämään työelämässä ja mahdollisimman moni osatyökykyinen pääsisi mukaan työelämään.

Kelan kesällä julkaiseman selvityksen mukaan sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saavien nuorten osuudet jatkavat kasvuaan. Suomessa syrjässä on yli 61 000 alle 30-vuotiasta nuorta. Nuorten syrjäytyminen työelämästä ja koulutuksesta johtuu usein ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta.

“Jos halutaan katkaista ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre, ennaltaehkäisevä työ tulee kohdistaa lapsen kehityksen varhaisvaiheisiin ja myös riskissä olevien lasten vanhempiin. Ensisijaisen tärkeätä on pyrkiä tunnistamaan tehostetun tuen ja palveluiden tarpeessa olevat perheet ja lapset, jotka eniten tarvitsevat ja hyötyvät ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä”, Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo ja kolme muuta KELAn tutkijaa kirjoittavat blogikirjoituksessaan.

Outi Toivanen-Visti

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta