”Olen tänään niin ylpeä Virosta. Maamme äänesti selvästi liberaalien arvojen puolesta”, totesi Tallinn Music Week -festivaalin johtaja Helen Silda Viron parlamenttivaalien jälkeisenä aamuna Facebook-sivullaan.
Moni muu luovan alan tekijä riemuitsi samaan tyyliin. Riemu liittyi ainakin osittain siihen, että tulevaisuuden liikkeeksi kutsuttu arvoliberaali Eesti 200 -puolue keräsi 14 prosentin kannatuksen ja nousi ensimmäistä kertaa parlamenttiin.
Vuonna 2018 perustettu puolue jäi maaliskuun 2019 parlamenttivaaleissa vielä niukasti rannalle 4,7 prosentin osuudellaan. Virossa eduskuntapaikka edellyttää puolueelta vähintään viiden prosentin kannatusta.
Eesti 200 -puolue on luvannut ohjata luovien alojen maksamasta arvonlisäverosta 15 prosenttia takaisin alalle, visioinut pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tapaista tulevaisuutta sekä vaatinut kaikille yhtäläistä oikeutta päättää omasta elämästään, mennä naimisiin ja perustaa perhe.
”Viro kulkee nyt eteenpäin kohti avoimuutta, viisautta ja vapautta”, puolueen nykyinen puheenjohtaja Lauri Hussar lupasi vaalituloksen selvittyä.
Eesti 200 haluaa myös vahvistaa talouskasvua ja yritysten kilpailukykyä. Puolueen tavoite on, että omaan pääomaan perustuvien virolaisten yritysten pääkonttorit pysyvät Virossa. Yhteys elinkeinoelämään on kiinteä.
Puolueen vaaliehdokkaana ollut suomalaistaustainen liikemies Joakim Helenius osallistui vaalien rahoittamiseen 140 000 eurolla, ja hänestä oltiin ennen vaaleja leipomassa seuraavan hallituksen valtiovarainministeriä. Paikkaa ei irronnut, mutta tie kansanedustajaksi saattaa vielä aueta: jos Hussarista tulee ministeri, Helenius nousee parlamenttiin.
Länteen ankkuroituneet puolueet pärjäsivät
Tämän vuoden parlamenttivaaleissa rikottiin Virossa monia ennätyksiä.
Äänestysaktiivisuus nousi 63,5 prosenttiin. Uutinen oli sekin, että yli puolet äänistä annettiin sähköisesti – verkossa äänesti yli 310 000 kansalaista.
Vaalien ääniharavaksi nousi markkinaliberaalin reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas, jonka ura pääministerinä sai näin vahvan jatkomandaatin. Kallas rikkoi samalla henkilökohtaisten äänten ennätyksen keräämällä liki 32 000 ääntä.
Reformipuolue kiilasi Kallaksen kirittämänä ykköspaikalle. Se sai 31,2 prosenttia äänistä ja lunasti 37 paikkaa. Kansalliskonservatiivinen Ekre menetti kaksi paikkaa, mutta nousi kuitenkin toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Vaalien suurin häviäjä oli populistinen keskustapuolue keskerakond, joka haali puolueista toiseksi suurimman äänisaaliin mutta menetti kymmenen paikkaa.
Liberaalien puolueiden menestyksestä huolimatta Tallinnan yliopiston politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Tõnis Saarts ei tulkitse vaalitulosta liberaalin ideologian voitoksi. Saartsin analyysin mukaan kansa äänesti tämän vuoden parlamenttivaaleissa ennen muuta siitä, mikä puolue voisi puolustaa Viroa tehokkaimmin Venäjän uhkaa vastaan.
”Liberaalit puolueet, jotka auttoivat ankkuroimaan Viron tiukemmin länteen, olivat tässä pyrkimyksessä vakuuttavampia kuin konservatiiviset puolueet”, hän arvioi.
Kansalliskonservatiivisen Ekre-puolueen kannatusta hapersi juuri vaalien alla Politico-lehden julkaisema selvitys, jonka mukaan venäläinen palkka-armeija Wagner yritti levittää EU- ja Nato-vastaista sanomaa Virossa Ekren avulla. Puolue kiisti Wagner-yhteistyön, mutta on nyt jäämässä oppositioon.
Vääntöä tasa-arvoisesta avioliittolaista
Hallitusta kasaava Kaja Kallas on kutsunut neuvotteluihin Eesti 200 -puolueen lisäksi sosialidemokraatit.
Neuvotteluissa puhutaan kiivaasti rahasta, sillä tällä hetkellä Viron valtion budjetissa on liki miljardin euron alijäämä. Maassa on totuttu velattomuuteen, ja hallitusten politiikan mukaista on ollut maksaa lainat takaisin mahdollisimman nopeasti. Leikkauksia ja uusia verojakin saattaa olla luvassa.
Hallitusneuvotteluissa on ehditty jo keskustella niinkin yksityiskohtaisista teemoista kuin maksuttoman joukkoliikenteen muuttamisesta maksulliseksi ja pyöräilystrategian kehittämisestä. Suunnitelma, jonka mukaan Viron on vuoteen 2030 mennessä katettava sähkönkulutuksensa uusiutuvalla energialla, pidetään hallitusneuvottelijoiden mukaan voimassa.
Jos hallitus saadaan muodostettua nyt neuvotteluja käyvien puolueiden kanssa, Virossa todennäköisesti käynnistetään tulevalla kaudella joitakin merkittäviä liberaaleiksi luokiteltavia uudistuksia. Tasa-arvoinen avioliittolaki onkin nousemassa yhdeksi hallitusneuvottelujen tärkeimmistä kysymyksistä.
Virossa rekisteröitiin vuonna 2014 parisuhdelaki, joka sallii samaa sukupuolta edustavien parien rekisteröidä parisuhteensa. Uudistusta on kuitenkin jarruttanut se, että täytäntöönpanoon tarvittavaa lainsäädäntöä ei ole hyväksytty. Hallituskoalitio vaihtui edellisellä vaalikaudella kolme kertaa, mutta jokaisessa oli aina mukana konservatiivinen puolue, joka esti sen hyväksymisen.
Jos uudistus nyt menee maaliin, Virosta tulee ensimmäinen Baltian maa, joka sallii samaa sukupuolta edustavien ihmisten avioliitot.
Ruokkiiko arvoliberalismi oikeistopopulismia?
Riippumattoman, feminististä vaikutustyötä tekevän ja feminististä verkkojulkaisua julkaisevan Feministeerium-organisaation asiantuntija Kadi Viik pitää mahdollisena, että vaalituloksen myötä ihmisoikeuksien edistäminen Virossa helpottuu.
“Tällaista mahdollisuutta uudistuksille ei Virossa ole ollut vuosikausiin, ja oikeastaan ne olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten. Kiirettä pitää, sillä realistisesti ajatellen ikkuna on auki uudistuksille korkeintaan kaksi vuotta”, ruotsalaistaustainen Viik arvioi.
Viikin aika-arvio perustuu siihen, että Viron hallitukset eivät yleensä pysy koossa koko neljän vuoden kautta. Hallituksen kaataminen saattaa tosin olla tällä kaudella aiempaa hankalampaa: useimmat puolueet eivät halua tehdä yhteistyötä Ekren kanssa, ja sen takia yhtenäisen opposition muodostaminen ei onnistu aivan helpolla.
”Tasa-arvoisen avioliittolain lisäksi toivomme, että hallitus edistää seksuaalirikoksia ja syrjintää koskevaa lainsäädäntöä sekä kriminalisoi vihapuheen”, YK:n asianajovirkailijana ja Viron sosiaaliministeriön tasa-arvo-osaston päällikkönä aiemmin työskennellyt Viik luettelee.
Hän lisää toisaalta olevansa huolissaan uusliberaalista talouspolitiikasta, jota on todennäköisesti luvassa tulevina vuosina.
”Toivomme, että sosialidemokraattien mukaan ottaminen hallitukseen hillitsee joidenkin Thatcher-opetuslasten innostusta muissa puolueissa. Jos ei, saatamme nähdä äärioikeistopopulistien äänekkään paluun seuraavissa vaaleissa.”
Tallinnan yliopiston Saarts maalaa samantyylistä tulevaisuudenkuvaa. Pääministeri Kallaksen suurin haaste tulevalla hallituskaudella on yhteyden luominen niihin virolaisiin, jotka eivät taputa tasa-arvoisen avioliittolain tapaisille uudistuksille.
”Liberaalit uudistukset johtavat todennäköisesti yhteiskunnan yhä syvempään polarisoitumiseen ennen seuraavia vaaleja”, uskoo Saarts.
Juttua muokattu 28.3.2023 klo 8.28: Lisätty paikkajaosta kertova kuva.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.