Viime maaliskuun alussa päiväkotiketju Touhulan johto valmisteli innoissaan seminaaria: Touhula halusi esitellä laatutyönsä tuloksia sidosryhmille, kun yrityksen ensimmäinen laaturaportti oli valmistunut.
Sitten iski koronavirus ja mylläsi kaiken. Jo ennen virallisia etätyösuosituksia Touhulassa oltiin valmiita reagoimaan altistustilanteisiin. Laatuseminaari siirrettiin varmuuden vuoksi verkkostriimiin. Tarvittiin uusia ohjeistuksia päiväkotien hygieniaan ja siivoukseen. Yrityksen koronatyöryhmä kokoontui päivittäin käsittelemään tilannetta.
Hallituksen suositukset etätyöstä ja lasten kotihoidosta vähensivät lasten määrää päiväkodeissa dramaattisesti. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että kireä taloustilanne vei Touhula-ketjun yrityssaneeraukseen toukokuussa.
Voisi kuvitella, että tällaisessa tilanteessa laatutyö lentää romukoppaan tai ainakin jätetään laatikon pohjalle odottamaan parempia aikoja. Touhulan johtajien mukaan kävi kuitenkin päinvastoin: laadun varmistaminen on strateginen painopiste, jonka avulla yrityksen tulevaisuus taataan.
”Laatutyö on pikemminkin syventynyt. Laadun johtaminen on ihan arkipäivän johtamista, siitä syntyy yhteinen suunta ja tavoitteet”, kuvaa Touhulan laatu- ja varhaiskasvatusjohtaja Elina Weckström.
”Poikkeusoloissa toimiessa korostuu, että yhteiset toimintamallit, ohjeistukset ja prosessit ovat aidosti käytössä. Ne tuottavat tasalaatuisuutta ja uskon, että tämä näkyy meillä myös lapsen näkökulmasta”, sanoo toimitusjohtaja Minna Elomaa.
Taustalla johdonmukainen laatutyö
Touhula-päiväkodit alkoivat edistää laatutyötään entistä johdonmukaisemmin jo yli kaksi vuotta sitten. Keväällä syntyneessä laaturaportissa kerrotaan työn tuloksista eli siitä, mitä laatumatkan varrella on tähän mennessä tapahtunut: mitä on tehty, missä ollaan ja mitkä ovat seuraavat tavoitteet.
”Nykyisinhän myös varhaiskasvatuslaki edellyttää laatutyöhön liittyviä suunnitelmia, mutta jo sitä ennen meillä oli oma tahto olla laadukkain toimija varhaiskasvatuksen alalla. Viimeisen puolentoista vuoden aikana laatutyö on tullut hyvin keskeiseksi ja siihen on hallitusta myöten sitouduttu”, Elomaa painottaa.
Jo työn alkaessa oli tiedossa ainakin kaksi haastetta. Kysyntä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on kovaa, joten osaavan henkilöstön saaminen ja pitäminen talossa ei ole helppoa. Lisäksi Touhula on osin yritysostoilla nopeasti kasvanut ketju, joten toiminnan laatu eri yksiköissä vaihteli paljon.
”Jotta saadaan vietyä tasalaatuisuutta päiväkoteihin, on äärimmäisen tärkeää, että nämä mallit ja menetelmät ovat myös innostavia. Pedagogiikka ja varhaiskasvatus, niillehän meidän henkilöstön sydän sykkii”, Weckström kuvaa.
Työn edetessä alkoi hahmottua, miten monesta eri näkökulmasta laatua voi tarkastella. Syntyi Touhulan laatukolmio, jonka ytimessä on johtaminen ja henkilöstökokemus. Asiakaskokemus, pedagoginen sisältö ja toimintatavat muodostavat kolmion kulmat.
”Sertifioinnit ja auditoinnit tuottavat rakenteellista laatutyötä, mutta laatu tehdään joka päivä arjessa”, sanoi Weckström jo maaliskuussa.
Johtajuus korostuu kriisissä
Johtajuudella ja esimiestyöllä on tässä suuri merkitys, ja kriisikevään aikana se on Touhulassa vain korostunut.
”Olemme painottaneet päiväkodin johtajan työtä, miettineet miten heille irrotetaan enemmän aikaa johtamiseen ja kehittäneet esimiestyön osaamista. Siihen on tehty erilaisia malleja. Yksi tärkeä teema on rohkea johtaminen, miten esimerkiksi otetaan vaikeita asioita esille”, Elomaa sanoo.
Myös henkilöstötyytyväisyyden merkitys korostuu, koska iso osa henkilöstöstä on nuoria ja suhteellisen uusia tulokkaita alalla. Siksi Touhulassa on kehitetty perehdyttämismalleja ja kehitetty johtamista.
”Kun työllistämme paljon nuoria, näemme tämän myös rikkautena. Toisaalta olemme tunnistaneet vastuumme esimerkiksi heidän täydennyskoulutuksestaan. Alahan ei ole mitenkään helppo, pitää osata sosiaali-, kasvatus- ja opetustyötä”, Weckström muistuttaa.
Henkilöstölle poikkeuskevät oli vähintäänkin vaativa ja etänä toimimisen käytännöt tulivat koeteltua. Toimintamallit on testattu käytännössä myös altistumistilanteissa.
”Valtakunnallisena toimijana olimme sikäli vahvoilla, että etäyhteydet ovat olleet meillä säännöllisessä käytössä aiemminkin. Henkilöstö tarvitsi poikkeustilanteessa paljon johtajien tukea, ja johdon työpanos nousi tosi tärkeäksi. Tällaisissa tilanteissa syntyy kuitenkin myös uutta yhteisöllisyyttä”, Elomaa muistuttaa.
Auditointi osoitti kehittämiskohteet
Ennen koronaa Touhulassa tehtiin toiminnan ulkoinen arviointi, josta vastasi varhaiskasvatukseen erikoistunut Reunamo Education Research. Kyseessä on kunnalliselle puolelle tuttu toimija, mutta Touhula on ensimmäinen yksityinen varhaiskasvatuksen palveluntuottaja, joka käyttää Reunamon kehittävän palautteen menetelmää.
Kyseessä on aivan erilainen juttu kuin perusprosessien auditointi, painottaa Elomaa.
”Reunamon kehittävä palaute antaa aivan uuden näkökulman siihen, miltä meidän varhaiskasvatuksemme ja toimintamallimme lapsen näkökulmasta näyttävät. Palaute nostaa esiin, mikä Touhula-tasolla tarvitsee kehittämistä ja minkä tyyppisiä asioita haluamme vahvistaa.”
Arvioinnin perusteella selvisi, että Touhulan kehittämiskohteet liittyvät peruspedagogiikkaan. Sitä varten ketju onkin jo kehittänyt omat pedagogiset toimintamallinsa, mutta Weckströmin mukaan niiden käyttöönottoa päiväkodeissa täytyy edelleen vahvistaa.
”Esimerkiksi ulkoleikit me osaamme hyvin, tuemme pitkäkestoista leikkiä ulkotiloissa. Sisätiloissa kuitenkin toimitaan liikaa aikuisten ehdoilla – tarvitaan lisää vuorovaikutuksen vahvistamista”, Weckström kertoo.
Touhula käyttää lasten henkilökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien (vasu) lisäksi myös yhteistä pedagogista Rytmi-vuosisuunnitelmaa.
”Siinä tuetaan vasun tiettyjen osa-alueiden toteutumista päiväkotien arjessa ja luodaan yhteistä innostavaa toimintakulttuuria päiväkotien välille. Rytmipolku on työkalu, jolla varmistetaan että toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi toteutuvat tiimissä yhdessä lasten kanssa”, sanoo Weckström.
Varhaiskasvatus toimii myös etänä
Lasten määrän väheneminen nosti keväällä Touhulassa esiin kaksi kysymystä: miten tilannetta voi hyödyntää henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja miten varhaiskasvatusta voisi toteuttaa etäyhteyden kautta? Syntyi uusi toimintamalli Koti-Touhula. Siihen kuuluivat päivittäiset etätuokiot päiväkodeista koteihin ja Touhu-kassit virikkeineen.
”Halusimme taata lapsiperheille jatkuvuutta varhaiskasvatuksen parissa niin, että sosiaaliset yhteydet säilyvät. Touhula Rytmin mukaan maalis-toukokuussa oli meneillään tiede ja teknologia -jakso, joten tarjosimme tähän teemaan liittyvää puuhaa ja virikkeitä vanhempien, lasten ja sisarusten yhteiseen tekemiseen”, Elomaa kertoo.
Palaute Koti-Touhulasta olikin hyvää: asiakastyytyväisyys jopa nousi keväällä. Parannus näkyi sekä suosittelumittari NPS:ssä että avoimissa asiakaspalautteissa.
Yrityssaneerauksen tuloksena Touhula-ketju joutui karsimaan kannattamattomia yksiköitä, mutta nyt yrityksen tulevaisuus näyttää vakaalta.
”Kesän aikana Touhulan rahoitus- ja omistusjärjestelyt ratkesivat ja sitä kautta yrityksen pitkäjänteinen toiminta on saatu varmistettua”, sanoo Elomaa.
Vaikka kevään dramaattisista poikkeustoimista on ainakin toistaiseksi päästy eroon, syyskaudessa on edelleen omat haasteensa: Koronatilannetta pitää jatkuvasti seurata ja reagoida tarvittaessa nopeasti. Ohjeistukset siitä, milloin lapsen voi tuoda hoitoon ja milloin on pysyttävä kotona, tuovat ylimääräisiä paineita niin perheille kuin henkilöstölle.
”Lapsiperheille on tulossa äärimmäisen rankka syksy, huoltajilla on muitakin esimerkiksi toimeentuloon liittyviä huolia. Meidän rooliamme mitataan siinä, miten pystymme tukemaan perheitä myös poikkeusoloissa”, Weckström sanoo.
Heidi Hammarsten
