Kaupallinen yhteistyö Akavan Erityisalat

Kulttuuri työllistää, virkistää ja luo liiketoimintaa – muttei ilman tekijöitä ja rahoitusta

Suomalaiset kokevat erilaiset kulttuuripalvelut merkityksellisiksi itselleen ja yhteiskunnalle. Korona-aika toi syvän kulttuurisuhteen entistäkin voimakkaammin esiin. Kulttuurialan positiivisista vaikutuksista ei kuitenkaan juuri ole tehty kokonaisvaltaisia arvioita. Kulttuuripoliittinen selonteko toisi kulttuurin vaikuttavuuden esiin ja helpottaisi päätöksentekoa. VAPAA LUKUOIKEUS

Kaupallinen yhteistyö: Akavan Erityisalat
"Kulttuuri luo yhteisöllisyyttä ja kannattelee meitä. Sen merkitys vain korostuu tällaisena aikana, jossa nyt elämme”, toteaa Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. (Kuva: Akavan Erityisalat)

Kulttuuripalveluiden merkitys on suomalaisille suuri. Akavan Erityisalojen Kantar TNS:llä teettämässä kyselyssä 76% koki, että kulttuuri on kansallinen peruspalvelu. Samaten 76% vastaajista kertoi hyvien kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen lisäävän hyvinvointiaan.

Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki: “Suomalaisten syvä kulttuurisuhde tuli entistäkin voimakkaammin esiin korona-aikana, kun kulttuuria ei päässytkään kuluttamaan normaalisti.”

Korona-aika toi näkyviin myös kulttuurialan merkittävän työllistämisvaikutuksen, kun monet ammattilaiset kokivat työttömyyttä ja huolta toimeentulostaan.

Työtä ja alueellista vetovoimaa

Yksin pääkaupunkiseudulla kulttuuripalvelut työllistävät kymmeniätuhansia ihmisiä. Kulttuuripalveluilla vaikutetaankin suuresti asuinalueiden elin- ja vetovoimaan. Suurten kulttuuritapahtumien vaikutus voi olla alueellisesti erittäin merkittävä.

“Esimerkiksi Savonlinnassa on laskettu, että oopperajuhlien arvo alueelle on laskentatavasta riippuen 50–100 miljoonaa euroa. Myös Tampere on profiloitumassa uudella tavalla tapahtumien kautta ja tuottaa siten hyvää sekä alueen asukkaille että alueelle itselleen”, Luomanmäki toteaa.

Kulttuuri tuottaa hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä

Kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat Luomanmäen mukaan moninaiset: “Kulttuuri tarjoaa elämyksiä ja virkistää. Se tuo viihtyisyyttä elämään mutta lisäksi sivistää ja mahdollistaa itsensä kehittämisen.”

Kulttuuri on kautta aikojen tuonut ihmisiä yhteen ja synnyttänyt yhteisöllisyyttä. Geopoliittinen tilanne Euroopassa on nostanut yhteiskunnan kriisinkestävyyden uudella tavalla valokeilaan.

“Kulttuuri luo yhteisöllisyyttä ja kannattelee meitä. Sen merkitys vain korostuu tällaisena aikana, jossa nyt elämme.”

Kulttuuripalvelut syntyvät ammattilaisten käsissä

Kulttuuripalvelut vaativat osaavia tekijöitä, Luomanmäki muistuttaa: “Laatutaso on kiinni resursseista – vain riittävillä resursseilla luodaan laadukasta sisältöä. On hyvä muistaa, että laadukkaan sisällön tuottamiseen tarvitaan ammattilaisia.”

Ammattiosaajien avulla kulttuuripalveluiden hyödyt realisoituvat.

“Osaavien ihmisten työ on myös tuloksellista. Siksi on kaikkien kannalta tärkeää varmistaa, että suomalaisten kulttuuripalvelujen arvostus alkaa näkyä myös resursseissa.”

Selonteko toisi esiin kulttuurialan kokonaiskuvan ja vaikuttavuuden

Kulttuuripalvelujen vaikuttavuudesta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa.

“Luovien ja humanististen alojen vaikuttavuutta ei tällä hetkellä ymmärretä riittävän hyvin”, Luomanmäki toteaa. Ratkaisuksi Akavan Erityisalat ehdottaa tulevalle hallitukselle kulttuuripoliittisen selonteon laatimista. Sen avulla alan vaikuttavuus saataisiin tuotua päättäjien tietoisuuteen.

Laajapohjainen selonteko auttaisi arvioimaan vaikuttavuutta niin työllistävyyden, alueellisen merkityksen kuin hyvinvoinninkin näkökulmista. Lisäksi se avaisi kulttuuripalvelujen rahoitusta ja muita toimintaedellytyksiä.

Yhteinen tilannekuva helpottaisi Luomanmäen mukaan asioista keskustelua ja niiden edistämistä.

Jotta selonteko olisi mahdollisimman kattava, mukana olisi syytä olla poliittisten päätöksentekijöiden lisäksi muun muassa työllisyyden ja koulutuksen asiantuntijoita.

“Suomessa arvostetaan helposti teknokraattisia koulutuksia humanististen alojen kustannuksella. Laaja-alaisempi ymmärrys kulttuurialan vaikutuksista olisi tarpeen tästäkin syystä”, Luomanmäki toteaa.

Kulttuuriyrittäjyys uuteen arvoon

Luomanmäki muistuttaa, että kaikki kulttuuripalvelut eivät suinkaan synny valtion tuella ja kuntien toteuttamana.

“Kulttuuripalveluita voidaan jakaa ja kehittää paremmin, kun tuetaan myös kulttuuriyrittäjyyttä. Tämäkin edellyttää laadukasta koulutusta,
riittävää, osaavaa työvoimaa sekä laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.”

Myös kansalaiset uskovat, että laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat. Tätä mieltä oli Akavan Erityisalojen kyselyssä 75 % vastaajista.

Luomanmäen mukaan olennaista olisi nyt aloittaa keskustelu kulttuurin merkityksestä niin työllisyyden, hyvinvoinnin kuin yhteisöllisyydenkin näkökulmista.

“Toivoisin päättäjiltä vähän enemmän avarakatseisuutta siihen, mistä kansalaisten arjen onni koostuu. Siten kulttuuripalvelujakin on helpompi arvottaa, ja sitä kautta ohjata niille riittävät resurssit”, hän päättää.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta