Koronakriisi haastaa Pohjois-Suomen ruokahuollon, sanoo Osuuskauppa Arinan Veli-Matti Puutio

Pohjois-Suomen vähittäiskauppajätti tekee kaikkensa, jotta koronavirus ei kaataisi liian suurta osaa henkilöstöstä vuoteeseen ja pysäyttäisi yhtiön ruokaketjua. Toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio on nähnyt Arinan johdossa monet kriisit kaavoitus- ja rakennuslupaskandaaleista lähtien ja uskoo, että miljoonien talousvahingot kiritään takaisin. VAPAA LUKUOIKEUS

Heli Koppelo
”Koronan osalta etenemme asiantuntija-arvioiden pohjalta. Esimerkiksi THL:n arviot luemme tarkkaan”, sanoo Osuuskauppa Arinan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio.  Kuva: Heli Koppelo / MustRead

Osuuskauppa Arinan toimitusjohtajalla Veli-Matti Puutiolla on takanaan melkoinen viikko. Kun koronavirus jatkoi leviämistään ja Suomi julistettiin poikkeustilaan, Arina oli äkkiä odottamattoman haasteen edessä: miten käy Arinan jäsenten eli omistajien, Pohjois-Suomen ruokahuollon ja kaupan liiketoiminnan, jos koronapandemia sairastuttaa merkittävän osan työntekijöistä?

Arina on pohjoissuomalaisen vähittäiskaupan jättiläinen, jonka toimialue on kartalta silmämääräisesti arvioiden noin neljäsosa Suomesta, Pyhäjoelta Utsjoelle. Sillä on 3 000 työntekijää ja reilut 170 000 asiakasomistajaa, siis peräti 70 prosenttia toimialueen kotitalouksista.

Hallituksen teettämissä skenaarioissa on arvioitu, että koronavirustartunnan saa 20–60 prosenttia väestöstä. Puutio korostaa, että Suomen huoltovarmuus on ruuantuotannon näkökulmasta maailman kärkeä, mutta ruokaketju ei toimi ilman henkilöstöä.

“Markkinaosuutemme on toimialueellamme lähes puolet, ja olemme monella paikkakunnalla yksi harvoista tai jopa se toinen ruokakauppa. Jos yli viidennes ihmisistä sairastuu, se tarkoittaa, ettei työvoimaa riitä kaikkien palvelujen ylläpitoon. Siksi olemme joutuneet miettimään, mitkä palvelut pidetään auki ja mitkä ei.”

Miljoonien eurojen lovi

Arina ilmoitti nopeasti yt-neuvotteluista, jotka saatiin lopulta käytyä yhdessä päivässä. Tuloksena henkilökuntaa perehdytetään ja siirretään ruokakaupan puolelle yrityksen muista yksiköistä, kuten ravintola- ja hotellitoiminnasta.

Painetta on myös verkkokaupan puolella. Arina avasi ruoan verkkokaupan helmikuussa Limingantullin Prismassa mutta ei odottanut sille alkuun suurta kysyntää Oulun kaltaisessa kaupungissa, jossa joka paikkaan pääsee vartissa ja isolla osalla ihmisistä on auto.

Korona muutti tilanteen täysin.

”Tällä hetkellä ruoan verkkokaupan jono on kymmenen päivän päähän, ja perehdytämme sinne puolelle lisää ihmisiä niin nopeasti kuin kykenemme”, Puutio sanoo.

Normaalia enemmän työaikaa kuluu myös esimerkiksi myymälöiden siivoamiseen ja desinfiointiin, jota hoitaa siivousyritysten lisäksi oma henkilökunta. Puutio kiitteleekin henkilökuntaansa, joka on ollut valmis joustamaan ja hyppäämään uuteen. Samaa asennetta tullaan tarvitsemaan enenevässä määrin.

Veli-Matti Puutio

  • Syntynyt 1961 Ullavassa, Kokkolassa
  • Osuuskauppa Arinan toimitusjohtaja 2002–
  • Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Vaasan yliopistosta
  • Kauppaneuvos 2012
  • SOK:n liiketoiminta Oy:n hallituksen ja S-ryhmän sähkönhankintaan keskittyvän S-Voima Oy:n hallituksen jäsen 
  • Harrastaa ikämiesjääkiekkoa

”Varmasti vielä pitää tehdä paljon käytännön järjestelyjä ja varautua siihen, että epidemia leviää. Se tulee vaatimaan ihmisiltä joustavuutta ja valmiutta uuden oppimiseen, etenkin jos pandemia toteutuu rankimman skenaarion mukaan, eli että jopa 60­–70 prosenttia sairastuu.”

Koronan talousvaikutukset eivät Puutiota huoleta, vaikka hän arvioi pandemian tekevän miljoonien eurojen loven Arinan talouteen. Toimitusjohtaja uskoo, että lovi saadaan paikattua seuraavan viiden vuoden sisällä.

”Arina on yli satavuotiaana ja menestyneenä yrityksenä pystynyt keräämään varallisuutta. Toki sitä miettii pienempiä toimijoita, joilla ei ole samanlaisia taloudellisia puskureita. Surullista tässä on se, ettei vielä tiedetä, kuinka kauan tilanne kestää ja kuinka voimakkaana epidemia lopulta iskee.”

Kaavoituskohu uran tulikaste

Osuuskauppa Arina on toki kohdannut monia myllerryksiä satavuotisen historiansa aikana, ja Veli-Matti Puutiokin on saanut niistä osansa.

Puution vanhemmat työskentelivät myymälänhoitajina osuusliikkeessä, ja hänen oma uransa Arinassa alkoi 15-vuotiaana juoksupoikana. Hänen uransa ensimmäinen tulikaste oli nousu Limingantullin Prisman johtajaksi keskellä kaava- ja rakennuslupaskandaalia 1990-luvun lopussa.

Hankkeen vastustajien mukaan Arina keplotteli päivittäistavarakaupalleen kaavamuutoksen ja rakennusluvan ministeriön vastustuksesta huolimatta, ja kaupunki siunasi hankkeen jälkikäteen. Lisää löylyä oululaisten kuumiin tunteisiin toivat kaavoituskiistaan liittyvät vaalirahoituskohut. Kiistasta uutisoitiin valtakunnan tasolla asti.

Puution mukaan sotkun ydin oli siinä, että hanketta toteutettiin samaan aikaan kun maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui. Arinassa ministeriönkin ohjeet koettiin sekaviksi, kun ei tiedetty, pitikö noudattaa uutta vai vanhaa lakia.

”Tulin Prisman johtajaksi juuri kun kohu oli kovimmillaan, enkä itsekään heti tiennyt, mitä kaikkea oli tapahtunut. Asiaa ei auttanut se, että myös meillä asiaa hoitavat ihmiset antoivat välillä julkisuuteen kummallisia kommentteja.”

Prisma rakennettiin ja avattiin, ja kaavakin sai ympäristöministeriön siunauksen. Sotkuun viitataan silti yhä usein, ja ajatus siitä, että Arina tekee mitä lystää ja kaupunki vain vikisee, elää Oulussa vahvana. 

Limingantullin Prisman lisäksi ajatusta ovat vahvistaneet muun muassa Oulun keskustassa ”keskelle katua” rakennettu ostoskeskus Valkea ja viimeisimpänä esimerkkinä Arinan lupa saada rakentaa uusi ABC-jakeluasema yliopistollisen sairaalan viereen paikallisten huoltoasemayrittäjien vastustuksesta huolimatta. 

Jäsenhallinnon jäsenistä puolet kuntapäättäjiä

 Puutio korostaa, että Arinan toimialueella on 32 kuntaa ja niissä noin tuhat kuntapäättäjää. Arinalla taas on jäsenhallinnossa eli edustajistossa, hallintoneuvostossa ja hallituksessa noin 90 henkilöä, joista alle 40 on kuntapäättäjiä.

 

Arinan jäsenhallinto

Arinan jäsenhallinto valitaan vaaleilla, kuten S-ryhmässä koko maassa. Suurin elin on 65-henkinen edustajisto, joka on verrattavissa osakeyhtiön yhtiökokoukseen.

Tällä hetkellä tunnettuja poliittisia nimiä edustajistossa ovat muun muassa ex-kansanedustaja Kari Myllyniemi  (kesk.) ja Junes Lokka (asyl.). Oulun jäsenalueella eniten ääniä keräsi Marja-Leena Kemppainen (kd.). 

Edustajiston tehtävänä on valita hallintoneuvostoon 22 jäsentä asiakasomistajien joukosta. Hallintoneuvosto edustaa asiakasomistajia ja valvoo Arinan liiketoimintaa, vahvistaa strategiat sekä valitsee hallituksen ja toimitusjohtajan.

Hallintoneuvostossa istuu tällä hetkellä 18 henkilöä, jotka ovat olleet tai ovat yhä mukana politiikassa, heistä 13 keskustan riveissä. 

Arinan viisihenkisessä hallituksessa sen sijaan ei ole politiikassa mukana olevia ihmisiä, vaan he edustavat liike-elämää.

”Toisin sanoen tuhannesta kuntapäättäjästä alle neljä prosenttia on Arinan hallinnossa. En näe, että tämä joukko voi olla kovinkaan suuri riski demokratian toteutumiselle. Jos joku nousee yksittäiseen isompaan rooliin, silloin pitää osata jäävätä itsensä päätöksenteosta.”

Puolueettoman päätöksenteon näkökulmasta jäävääminen on siis paljon vartijana.

Aineettoman pääoman professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta ei näe tässä ongelmaa. 

”Osuuskauppoja syytetään siitä, että ne junailevat poliitikkojen kautta itselleen hyvät kauppapaikat, mutta käytännössä se on usein päinvastoin. Asialle lähtökohtaisesti myönteiset eivät edes pääse mukaan päätöksentekoon, sillä he osaavat jäävätä itsensä tai muut osaavat vaatia jääväämistä. Hyvät corporate governance -säännöt osataan kyllä, ja niitä osataan myös vahtia.”

Puusa on itsekin Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen jäsen sekä Suomen edustaja Cooperatives Europen hallituksessa. Cooperatives Europe on osuustoiminnallista yritysmuotoa Euroopassa edistävä monialainen yhteistyöjärjestö.

Puusan mukaan osuustoiminnan hallintoelinten demokraattinen valinta tekee räikeistä eturistiriidoista hyvin epätodennäköisiä.

”Yksittäiset ihmiset tai ryhmittymät eivät pysty isoissa hallintoelimissä viemään asioita aukottomasti omaan suuntaansa, koska silloin koko edustajiston pitäisi olla yhden puolueen hallussa.”

Hyvä veli -verkostoja ja piilokorruptiota tutkinut emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopiston johtamisen yksiköstä on osin samoilla linjoilla: hänen mukaansa pitää olla “melkoinen mielikuvitus”, että neljän prosentin luvulla saataisiin aikaan kovin voimakasta eettisesti epätervettä vaikuttamista puoleen tai toiseen. 

Salminen ei tunne Arinaa yrityksenä ja painottaa kommentoivansa teemaa vain yleisellä tasolla. Hän sanoo ymmärtävänsä etiikan tutkijana, että osuuskaupan kaltainen hallinto voi näyttää ulospäin alttiilta poliittiselle suhmuroinnille, vaikka muodollinen jääviys ja järjestelmä toimisivatkin hyvin – etenkin, jos kaksoisroolissa on keskeisen poliittisen puolueen tai julkisen hallinnon avainhenkilö.

“Siksi olisi hyvä, että jääväminen tapahtuisi aidosti jo päätöksenteon suunnitteluvaiheessa, eikä vasta kun prosessi päättyy ja jäljellä on vain muodollinen päätöksenteko.”

Avoimuus ja läpinäkyvyys sekä vahva eettinen koodi ovat Salmisen mukaan parhaita työkaluja, kun pyritään hälventämään epäilyjä epäterveestä toiminnasta. Kaupan puolella läpinäkyvyys voi tosin merkittävästi rajoittua esimerkiksi kilpailulain takia, kun taas julkisen sektorin toimijoiden kohdalla sitä tulee paremminkin edellyttää.

Veli-Matti Puutio ei näe jäsenhallinnossa istuvien poliitikkojen tuovan erityistä hyötyä Arinalle. Arinan toimialueen 32 kunnasta tulee kustakin hallintoneuvostoon korkeintaan kaksi ihmistä, osasta ei yhtään.

”Näiden yksittäisten ihmisten painoarvo oman kunnan päätöksenteossa tuskin on kovin suuri. Suurinta hyötyä meille on siitä, että jäsenhallinnossa on paikallisia ihmisiä, jotka tuntevat paikalliset tarpeet.”

 Kytköksistä ei tutkimusta

Varsinaista akateemista tutkimusta kytköksistä ja ylipäätään osuustoiminnasta on Suomessa toiminnan laajuuteen nähden vähän.

Kuntapäättäjien S-kytköksien yhteydestä ABC-liikennemyymälöiden kaavoituspäätöksiin on kuitenkin tehty yksi pro gradu -työ vuonna 2012. Sen lopputulema oli, ettei yhteyttä ollut. 

Tutkimuksen tehnyt Heli Huvinen sanoi Suomen Kuvalehdessä, että S-ryhmä näyttää saavan hyvät liikepaikat, koska sillä on varaa investoida sijaintiin. Osuustoiminnassa voitto on joko jaettava jäsenille tai investoitava. Myös kuntien halu tukea yrityksiä, jotka palkkaavat paljon väkeä ja kehittävät palveluita, voi toimia selittävänä tekijänä.

Toisaalta ainakin Oulussa hyviä kauppapaikkoja on siunaantunut myös Pohjois-Suomen markkinajohtajalle Keskolle, muun muassa Oulun eteläpuolelle Kaakkuriin.

Puutio myöntää, että syytökset harmittavat. Arinaa ei esimerkiksi ole koskaan tuomittu laittomuuksista kaavoitusasioissa, mutta monet syyttävät sitä niistä silti.

”Iso oppi itselle oli, miten vaikeaa voi olla tuoda esiin tietoa asioista, jos tarina on lähtenyt jo julkisuudessa tiettyyn suuntaan.”

Kauppakeskus Valkea ylittänyt tavoitteensa 

Isot, vuosikausia jatkuvat kaavoitus- tai rakennuslupa-asiat ovat pitkiä ja monimutkaisia prosesseja, joihin tulee jatkuvasti muutoksia, Puutio tähdentää. Esimerkiksi 2016 avattu kauppakeskus Valkean kaavoitus kesti kymmenen vuotta, ja alun perin hankkeessa piti olla mukana monia muitakin tahoja. 

”Hanke lähti nimenomaan kaupungin toiveesta. He halusivat vahvistaa ydinkeskustan vetovoimaa uudella ostoskeskuksella”, Puutio kertoo.

Lopulta Arina rakensi ostoskeskuksen yksin kahdelle puolelle Isokatua ja yhdisti puolikkaat katetulla ja molemmista päistään lasiovilla suljetulla Kesäkadulla, koska ydinkeskustasta ei löytynyt riittävän suurta tilaa samasta korttelista.

Vaikka kadun katkaiseminen herätti kritiikkiä, Valkea on ylittänyt tavoitteensa. Myyntitavoite oli 80 miljoonaa ja kävijätavoite neljä miljoonaa vuodessa. Kauppakeskusyhdistyksen tilaston mukaan vuonna 2018 myynti oli sata miljoonaa euroa ja kävijöitä oli seitsemän miljoonaa.

Stockmannin jätettyä Oulun omien talousvaikeuksiensa takia Valkea on nyt keskustan ainoa kauppakeskus. Investointi oli Arinan kaikkien aikojen suurin, 130 miljoonaa euroa.

Investointi onkin sana, joka kuuluu usein sekä Puution että ylipäätään Arinan puolustajien suusta: Ellei olisi Arinaa suurine kassoineen, koko kaupunki näyttäisi tyystin toisenlaiselta. Arina on Pohjois-Suomessa suurin yksityinen investoija ja vuosittain myös yhteisöverojen maksajien kärkikahinoissa. Vuonna 2018 Arina oli Oulun toiseksi suurin yhteisöveron maksaja, vuonna 2017 suurin.

Aina näin ei ole ollut. Vielä 1980-luvulla päivittäistavarapuoli virui henkihieverissä. Saneerausten ja fuusioiden avulla Arinan toimialue alkoi kasvaa ja kannattavuus parani.  

Kun Puutio aloitti toimitusjohtajana vuonna 2002, omavaraisuusaste oli jo yli 50.

”Siksi pystyimme jatkamaan kasvamista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme investoineet yhteensä 500 miljoonaa euroa Pohjois-Suomeen.”

Lisää kauppoja tulossa

Kasvulle on edelleen tilaa, Puutio vakuuttaa.

”Toimialueellamme on vielä paikkoja, joissa ei ole lainkaan toimipistettä tai joissa palvelut ovat alikehittyneet, Oulussakin. Näköpiirissä ei ole kauppojen sulkemisia, päinvastoin.”

Arinan hyvästä tilanteesta kertoo se, että kovasta investointitasostaan huolimatta se on pystynyt hoitamaan lainansa mallikkaasti. Sen korollinen vieras pääoma oli vuonna 2016 noin 100 miljoonaa, mutta viimeisimmässä tilinpäätöksessä vuonna 2019 enää 40 miljoonaa euroa.

Toisaalta usealla S-ryhmän osuuskaupalla ei ole velkaa lainkaan vaan päinvastoin suuret rahoitustuotot.

S-ryhmä on Suomessa markkinajohtaja, mutta pohjoisessa Arina on 40 prosentin markkinaosuudella vasta toisena Keskon jälkeen.

Vastustajien mielestä Arina on kuitenkin jo liian suuri ja syö pieniltä yrityksiltä onnistumisen edellytykset.

Puutio painottaa, että kaiken mitä Arina tekee, se tekee paikallisesti ja asiakasomistajilleen hyötyä tuottaen. Taloudellisen hyödyn eli esimerkiksi alhaisten hintojen, omistaja-etujen, bonusten ja ylijäämähyvitysten lisäksi hyöty tarkoittaa myös yhteisöllisyyttä ja paikallisen elinvoiman tukemista.

Viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan Arinan paikallinen arvonluonti nousi 244,8 miljoonaan euroon. Summassa ovat mukana investointien lisäksi esimerkiksi maksetut palkat, omistajahyödyt sekä sponsorointi ja hyväntekeväisyys. Arina sponsoroi muun muassa Oulun Kärppiä ja jakaa Kannustajat-tukea seuroille, yhdistyksille ja järjestöille.

”Osuustoiminta on maailman vastuullisin yritysmuoto. Siinä ei ole ketään muita omistajia kuin asiakasomistajat, joille tuotto jaetaan takaisin. Tätä meidän tulee viestiä entistä enemmän, sillä ihmiset eivät tunnu muistavan sitä.”

Toisaalta osuuskaupankin on käytännössä toimittava kuten mikä tahansa yritys ja fokusoiduttava voittoa tavoittelevaan liiketoimintaan, kuten MustReadin ekonomisti Roger Wessman totesi artikkelissaan. Ja koska bonuksista hyötyvät eniten ne, jotka ostavat eniten, suurin hyöty tulee jo valmiiksi varakkaille.

Tätä väitettä Puutio ei kuitenkaan niele. Hänen mukaansa S-ryhmässä eniten hyötyvät suurkulutusvaiheessa olevat lapsiperheet.

”Bonus ei myöskään ole ainoa taloudellinen etu, vaan tuote- ja palvelueduista saa yhtä suuren hyödyn. Meillä edut kohdistetaan digitaalisesti, joten niissä suurin hyötyjä ovat nuoret. Yritämme ohjata hyödyn jakaantumista tasaisemmin.” 

Työvoimapula hiipii vähitellen

Kasvamisen lisäksi Puution haluaa parantaa arinalaisten työssä viihtymistä entisestään.

”Työvoimapula ei ole vielä iso ongelma, mutta hiipii asteittain. Mitä kauemmas mennään maakuntiin, sitä vaikeampaa on jo löytää esimerkiksi hyviä esimiehiä tai päälliköitä.”

Väki vähenee maaseudulla, ja väestöennusteiden mukaan väki pakkautuu yhä enenevässä määrin Etelä-Suomeen. Puutio toivoo, että väestöennusteet eivät toteudu niin jyrkkinä kuin miltä ne nyt näyttävät.

Se vaatii ennen kaikkea poliittista tahtoa, Puutio painottaa.

”Koulutuspanostusten kautta saamme osaamista ja työntekijöitä alueelle. Kun ihmisillä on töitä, myös palvelut kehittyvät. Myös yritykset syntyvät osaamisen varassa. Me menestymme vain, jos Pohjois-Suomi menestyy.”

Pohjoisessa on paljon perinteisesti miesvaltaista teollisuutta, kuten metsä-, kaivos- ja ICT-teollisuutta. Kauppa tuo työpaikkoja myös naisille.

”Kun itse aloitin esimiehenä Arinassa, meitä oli sata, joista miehiä 80. Nyt esimiehiä on kaksi sataa ja naisia yli puolet. Vähitellen muutos tulee myös ylimpään johtoon”, hän uskoo.

Vaikka kaavoitusasiat ovat herättäneet paikallisissa kritiikkiä, Puutio näkee pohjoissuomalaisuuden Arinan vahvuutena ja menestyksen ajurina.

”Olen itse pohjoisesta, mutta niin on myös henkilökuntamme. Suurin vahvuutemme on, että tunnemme alueemme hyvin. Muilla hallinto on Helsingissä, ja siellä tehdään päätökset myös siitä, rakennetaanko uusi yksikkö ja minne.”

Puutio pitää suurimpana henkilökohtaisena onnistumisenaan 18 vuoden toimitusjohtajakaudellaan sitä, että osuustoiminnan tunnettuus on kasvanut – siitäkin huolimatta, ettei osuustoiminnan saama julkisuus tosiaan ole aina ollut positiivista.

Tunnettuuden lisäämisessäkin riittää töitä edelleen.

“Haluaisin, että meidän kasvuamme ei nähtäisi niin, että jokin yritys on kasvanut, vaan että olemme tuoneet hyötyä nimenomaan tälle alueelle.”

Sitä, millaisen vaikutuksen koronaepidemia jättää Pohjois-Suomen kauppaan, on vielä liian aikaista arvioida.

”En kuitenkaan usko, että tämä sammuttaa valoja Pohjois-Suomesta. Uskomme yhä investointeihimme, jotka tehdään 10–20 vuoden näkökulmalla”, Puutio sanoo. 

“Kyllä elämä jatkuu epidemian jälkeenkin.”

Lukio-opiskelu on jatkuvaa muutosrumbaa – miten opettajat, opiskelijat ja oppimateriaalit pysyvät kärryillä?

Lukio-opiskelun jatkuvat muutokset ovat kuormittaneet sekä opettajia että opiskelijoita. Säästöpaineet oppimateriaaleissa uhkaavat kuormittaa opettajia vielä lisää, jos heidän odotetaan ottavan vastuuta materiaalien laatimisesta. Laadukkaat oppimateriaalit helpottavat opettajien työtä ja varmistavat, että opetuksen sisältö on ajan tasalla. VAPAA LUKUOIKEUS

Tämän sisällön mahdollistavat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto ja Osuuskauppa Arina.
Lahjoittajat eivät ole vaikuttaneet sisältöön eivätkä MustReadin journalistiseen prosessiin.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Jukka Pekkala 23.3.2020 11:03
"Suomen huoltovarmuus on ruuantuotannon näkökulmasta maailman kärkeä". Onneksi näin vielä on, vaikka Suomessa viher-vasemmisto-liberaali ajatusmaailman omaavat jo pitkään tehneet kaikkensa, jotta tämä huoltovarmuus ja omavaraisuus heikkenisi. Toivottavasti viimeistään tämä korona-kriisi avaa näiden kuplassa elävienkin silmät näkemään, mihin kaikkeen itsenäisen valtion tulee varautua.

Jätä kommentti