Kohti nollavisiota – robottiautot ja kuljettajaa avustavat järjestelmät lisäisivät liikenteen turvallisuutta myös Suomessa

Suomi ei loista kansainvälisissä tieliikenteen turvallisuuden tilastoissa. Maatamme pidetään teknologian hyödyntämisen edelläkävijänä, joten pitäisikö liikenteessäkin luottaa teknologiaan nykyistä enemmän paremman turvallisuuden toivossa? Itseohjautuvat autot ja kuljettajaa avustavat järjestelmät tulevat olemaan yksi merkittävä keino liikenneturvallisuuden parantamiseksi myös Suomessa, kirjoittaa tutkijatohtori Roni Utriainen. VAPAA LUKUOIKEUS.

Roni Utriainen Tampereen yliopisto
Robottiautot eivät ole enää vain leikkikaluja. Muutama vuosikymmen sitten harva uskoi, että robottiautot voivat kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen ja vielä perinteistä autoa turvallisemmin. Kohta se on kuitenkin mahdollista. Kuva: Nic McPhee (CC BY-SA 2.0)

Vuosi 2020 jäi monien muistiin muun muassa laajojen liikkumisrajoitusten vuoksi. Niiden myötä tieliikennekuolemien määrä väheni huomattavasti Euroopassa. Vähemmän liikennettä, vähemmän kolareita. 

Koronapandemian aikana autoliikenne on vähentynyt Suomessakin, mutta vuonna 2020 vakavia onnettomuuksia tapahtui kuitenkin edellisvuotta enemmän. Syitä on haettu ainakin huomattavien ylinopeuksien ja rattijuopumusten määrän kasvusta sekä muutoksista vapaa-ajan viettämisessä. Satunnaisvaihtelullakin voi olla vaikutuksensa. 

Tilastoidut tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat selvästi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle. Rahoille olisi varmasti parempaakin käyttöä. Inhimillinen menetys on huomattava, mutta jo pelkästään merkittävien kustannusten takia liikkumisen turvallisuutta ei tulisi jättää oman onnensa nojaan.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on tieliikenteen turvallisuudessa keskitasoa, kun turvallisuutta mitataan kaikkien liikennekuolemien määrällä asukaslukuun suhteutettuna. Muissa Pohjoismaissa  tilanne on  selvästi parempi. Viime vuosikymmenen aikana liikennekuolemien määrän pienentyminen Suomessa on ollut lähes Euroopan hitainta. Kehityksen jatkuessa tällaisena tulevaisuus näyttää synkältä. 

Vaikka eurooppalaisesta kontekstista katsottuna Suomen viime vuosien liikenneturvallisuuskehitys ei näytä hyvältä, pidemmällä aikavälillä turvallisuus on parantunut huomattavasti. Nykyisin liikenteessä kuolee yli 200 henkilöä vuodessa, kun 1970-luvun alkuvuosina kyse oli viisinkertaisesta määrästä. Samaan aikaan autolla kuljettujen kilometrien määrä on kasvanut huimasti. 

Yhtenä syynä erityisesti viimeisimpien vuosikymmenten suotuisaan turvallisuuskehitykseen on pidetty ajoneuvoteknologian kehitystä kuten tieltä suistumisia estäviä ajonvakautusjärjestelmiä ja autojen kolariturvallisuuden parantumista. Teknologialla voi olla suuri rooli myös tulevaisuudessa tieliikenteen turvallisuuden näkökulmasta. 

Kuljettajaa avustavat järjestelmät pelastavat ihmishenkiä

Liikenteessä pyritään pitkällä aikavälillä nollavision toteutumiseen. Tämän vision mukaan liikennejärjestelmä tulisi suunnitella siten, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tulevaisuuden visio voi vaikuttaa lähes utopistiselta, mutta niin olisi saattanut vaikuttaa nykyisenkin turvallisuustilanteen visiointi vielä muutama vuosikymmen sitten.

Kuljettajaa helpottavat järjestelmät, kuten kaistalla pysymisessä avustava, ajonopeutta säätävä ja automaattisesti jarruttava teknologia ovat vähitellen yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana valmistetuissa autoissa. Näitä kuljettajan ajamista helpottavia ja virheitä paikkaavia järjestelmiä pidetään seuraavana keskeisenä teknologisena keinona turvallisuuden parantamiseksi. 

Kyse ei ole vain autoilun turvallisuudesta, sillä automaattijarrutus voi auttaa estämään törmäyksiä myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. 

Avustavat järjestelmät voivat tuoda aivan uudenlaisia ulottuvuuksia liikenneturvallisuuden parantamiseen. Parhaimmillaan vakavien auto-onnettomuuksien määrä voisi vähentyä jopa kymmeniä prosentteja. Tämä edellyttää kuitenkin kaista-avustimien ja automaattijarrutusjärjestelmien laajaa yleistymistä ja järjestelmien oikeanlaista käyttöä. 

Avustavat järjestelmät eivät ota vastuulleen ajotehtävää. Kuljettaja on edelleen vastuussa ajamisesta ja ympäristön havainnoinnista. 

Esimerkit erityisesti Yhdysvalloista ovat osoittaneet, että kuskit eivät ole aina noudattaneet vastuutaan ajotehtävistä ja järjestelmien toiminnan valvomisesta. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat. 

Kaikesta ei ole kuitenkaan syyttäminen vain kuljettajia. Myös ajoneuvovalmistajilla on vastuunsa käyttökelpoisten järjestelmien suunnittelusta ja heidän täytyy pystyä viestimään niiden käyttötarkoituksesta todenmukaisesti. 

Kohti kuskittomia autoja ja vieläkin turvallisempia kilometrejä

Automaatio on mullistanut monia teollisuuden aloja. Seuraavaksi automaation arvioidaan muuttavan radikaalisti autoilua. Saattaa koittaa aika, jolloin kukaan ei ole enää kuskin paikalla kun olet matkalla autossasi kohti työpaikkaa. 

Erilaisten sensorien ja tutkien tekemiin havaintoihin perustuvat robottibussit ovat jo monille tuttuja Suomessakin toteutetuista kokeiluista, mutta kehitteillä on myös perinteisemmän henkilöauton näköisiä itseohjautuvia ajoneuvoja.

Ajoneuvovalmistajilla on tietysti taloudellisia syitä kehittää uutta teknologiaa kuluttajille myytäväksi, mutta automatisoidun ajon mahdollistavilla autoilla on myös huomattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Turvallisuuden parantumisen arvioidaan olevan yksi merkittävimmistä. 

Autolla ajaminen perustuu kuljettajan nopeasti tekemiin päätöksiin auton ohjaamisesta ja nopeudesta, joten viime kädessä kuljettaja on turvallisuuden kannalta määräävin tekijä. Vaikka kuljettaja pyrkii edistämään turvallisuutta, terveydellinen tila tai muu toimintakyky ei ole aina riittävä turvallisten päätösten toteuttamiseen. 

Toisaalta ajoittain ihmiset heikentävät tahallisesti liikenneturvallisuutta ja aiheuttavat kolareita ajamalla suurta ylinopeutta tai päihteiden vaikutuksen alaisena.  

Siksi automatisoidun ajon mahdollistavat autot, jotka noudattavat tarkasti nopeusrajoituksia ja liikennesääntöjä, voisivat parantaa merkittävästi turvallisuutta.

Itseohjautuvien autojen kehittämistyössä tavoitteena on, että automaatiojärjestelmä pystyisi toimimaan erilaisissa olosuhteissa ja liikennetilanteissa ilman ihmisen puuttumista ajamiseen. Kaikki olosuhteet hallitseva robottikuski on kuitenkin vielä kaukana nykytilanteesta. 

Ensin liikenteen automaatio yleistynee robottibussien myötä joukkoliikenteessä ihmisen tarkkaillessa tilannetta etävalvomossa. Henkilöautojen osalta moottoriteiden kaltaiset yksinkertaisimmat liikenneympäristöt ovat ensimmäisiä kohteita, mutta ihmiskuljettajaa tarvittaneen jälleen auton poistuessa moottoritieltä. 

Automatisoitu ajaminen mökkitiellä ei siis ole aivan lähitulevaisuuden asia. Ihmiskuljettajaa tarvitaan vielä pitkään ainakin joissakin tilanteissa, vaikka automaattiajaminen olisikin mahdollista ison osan matkasta. Toisaalta moottoritiellä ajamiseen kuluva aika voidaan kuitenkin hyödyntää muihin aktiviteetteihin kuin ajamiseen. 

Robottiautojen vaikeudet liittyvät erityisesti toisten tienkäyttäjien toiminnan ennakointiin. Tämä ei ole aina helppoa ihmisellekään, mutta ihminen on kuitenkin suhteellisen hyvä arvioimaan vaikkapa suojatien lähettyvillä liikkuvien jalankulkijoiden aikomuksia. Tekoälylle kaikki erilaiset tilanteet on opetettava erikseen, jotta jokaisen jalankulkijan takia ei tarvitse tehdä äkkipysähdystä. 

Ihmisen rooli autoilussa on jatkossakin merkittävä

Nykyiset kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat oiva keino turvallisuuden parantamiseksi, joten kaista-avustimet ja automaattiset jarrutusjärjestelmät tulisi saada mahdollisimman moneen autoon. Autokannan uudistumisen edistäminen on avaintekijä. Kuljettajaa tukevan järjestelmän olemassaolo ei kuitenkaan yksistään vielä riitä. Järjestelmä pitää olla päälle kytkettynä ja sitä pitää käyttää oikealla tavalla. 

Itseohjautuvissa autoissa kuljettajan poistuminen kokonaan ratin takaa poistaisi monia tyypillisiä kuolonkolarien riskitekijöitä kuten ylinopeuksia ja päihteiden vaikutuksessa ajamista. Emme kuitenkaan vielä tiedä ovatko kuljettajat halukkaita siirtymään nopeusrajoitusta tarkasti noudattavan robottikuskin matkustajaksi vai haluavatko he ajaa edelleen itse? Vastaus kysymykseen saattaa olla ratkaiseva uuden teknologian turvallisuusvaikutusten kannalta. 

 

Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Tutkittutieto.fi

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti