Digitaaliset kiertotalousalustat voivat edistää materiaalikiertoa arkisesta ruokahävikin vähentämisestä aina teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi ResQ Club kokoaa yhteen ylijäämää tuottavia yrityksiä ja samaan aikaan tarjouksia etsiviä ostajia.
Kiertotalousalustat eivät kuitenkaan perustu aina markkinalähtöisiin ratkaisuihin. Niiden tavoitteena voi olla myös julkisen arvon tuottaminen. Esimerkiksi Japanissa ravitsemusalan kiertotalousalustojen tarjoajina toimii kaupallisten yritysten lisäksi kansalaisjärjestöjä ja julkisen sektorin organisaatioita.
Kiinnostava kotimainen esimerkki julkishallinnon tarjoamasta kiertotalousalustasta on ympäristöministeriön lanseeraama Materiaalitori. Sillä on jätehuollon kilpailuneutraliteettiin liittyvä lakisääteinen tehtävä, mutta samalla se toimii markkinapaikkana ylijäämämateriaaleille ja teollisille sivuvirroille.
Tuoreen tutkimuksen mukaan julkisen sektorin rooliin kiertotalousalustojen tarjoajana liittyy sekä haasteita – esimerkiksi varovaisuus ja rajalliset markkinointiresurssit – että selkeitä etuja, kuten vahvat sidosryhmäverkostot.
Tutkimus korostaa toimijakentän yhteispelin merkitystä. Julkisen sektorin keskeisenä tehtävänä on erityisesti:
- säännellä sellaisia alustoja, joilla on negatiivisia ulkoisvaikutuksia
- tukea tai perustaa alustoja, joilla voidaan edistää kaupunkien strategisia tavoitteita, kuten kiertotaloussiirtymää.
Sektorirajat ylittävä hallinnan malli
Julkinen hallinto on siirtynyt hierarkkisesti organisoidusta palvelutuotannosta kohti sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja sidosryhmäsuhteiden hallintaa.
Varsinkin kunnat hyödyntävät yhä useammin koko paikallisyhteisön resursseja ja toimijakenttää. Digitaaliset alustat julkisen arvon tuottamisen välineenä ovat osa tätä kehitystä.
Inspiraation lähteenä ovat Facebookin, YouTuben, Amazonin, Tori.fi:n, Uberin ja Airbnb:n kaltaiset palvelut, jotka luovat arvoa tuomalla yhteen eri käyttäjäryhmiä kuten
- sovellusten kehittäjiä,
- palveluntarjoajia,
- tuotteiden myyjiä,
- sisällöntuottajia sekä
- kuluttajia tai muita loppukäyttäjiä.
Kaupungit hyödyntävät paikallisyhteisöihin ankkuroituvia alustoja myös uutena hallinnan mallina.
Kaupunkien tarjoamat alustat ovat alun perin syntyneet tukemaan kuntien innovaatio- ja kehittämisprosesseja. Sittemmin ne ovat laajentuneet myös muille julkisen hallinnon osa-alueille, kuten kansalaisvaikuttamiseen ja palvelutuotantoon sekä kiertotalouden tapaisten strategisten tavoitteiden edistämiseen.
Tällaiset alustat auttavat tunnistamaan ja hyödyntämään paikallisyhteisöjen resursseja, kuten
- asukkaiden tietotaitoa ja ideoita,
- paikallisten toimijoiden työpanosta ja hyödykkeitä sekä
- julkisia tiloja.
Näin ne tukevat paikallisyhteisöjen osallistumista ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia julkisen arvon yhteisluomiseen.
Oheinen kuvio havainnollistaa uuden alustahallinnan toimintakenttää.
Kaupungit kiertotaloussiirtymän avaintoimijoina
Edistyksellisimmät kaupungit ovat kehittymässä kiertotalouskaupungeiksi, jotka vähentävät aktiivisesti jätettä ja pitävät materiaalit kierrossa pitkään. Kiertotalouskaupungit muodostavat resurssitehokkaan yhdyskunnan, joka soveltaa kiertotalouden periaatteita sekä omassa toiminnassaan että edistää niitä alueen asukkaiden ja yritysten keskuudessa.
Tämä edellyttää toimivaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken. Ratkaisujen toimivuus perustuu ennen muuta siihen, että julkinen hallinto, yritykset ja asukkaat sitoutuvat yhdessä toteuttamaan konkreettisia toimia kiertotalouden edistämiseksi.
Kaupungeilla ja kunnilla on paljon tietoa paikallisista tarpeista ja tärkeä rooli verkostoissa, jotka voivat tukea kiertotalousalustojen toimintaa.
Esimerkiksi Materiaalitoria koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että vaikka alustaa koordinoidaan valtakunnallisesti, sen käytön edistämisessä ratkaisevassa asemassa ovat paikalliset toimijat. Näitä ovat esimerkiksi kunnallisten kehitysyhtiöiden asiantuntijat. Heidän yhteytensä alueen yrityksiin ja ymmärrys paikallisista tarpeista ovat osoittautuneet avaintekijöiksi alustan käyttöönotossa.
Paikallisten toimijoiden yhteistyön tuloksellisuus näkyy vuosien myötä siinä, miten paljon kiertotalousalustoja perustetaan ja hyödynnetään. Jos tehtävässä onnistutaan, alustojen toimintalogiikka tuo ratkaisevan lisän kiertotalouden edistämiseen.
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.