Keskiaikaisen ritarilinnan raunioiden yllä kaikuu kaihoisasti kappale, jonka kertosäkeessä toistuu “armasta mind”, rakasta minua. Vallihautojen ympäröimän kentän lavalle on noussut yhtye nimeltä Trad.Attack! , joka on yksi heinäkuisen Viljandi Folk -festivaalin pääesiintyjistä. Yhtyeen musiikki soi jatkuvasti myös Viron suurimmilla radiokanavilla. Pitkään jatkuneesta suosiosta kertoo sekin, että Trad.Attack! on valittu useaan kertaan Viron parhaaksi yhtyeeksi.
Fakta Viljandi Folk
Viljandin kansanmusiikkifestivaali on Viron vanhimpia musiikkifestivaaleja ja yksi Pohjois- ja Baltian alueen suurimmista.
Nelipäiväisen festivaalin kävijämäärä on pysynyt suhteellisen vakaasti noin 20 000:ssa viimeiset 15 vuotta. Tänä vuonna kävijämäärä nousi yli 25 000:een.
Kävijöistä noin viisi prosenttia tuli ulkomailta. Eniten kävijöitä saapui Suomesta, Saksasta ja Ruotsista.
75 prosenttia festivaalipassin hankkineista vieraista saapui Viljandiin festivaalin ensimmäisenä päivänä.
Noin kolmasosa festivaaliyleisöstä on osallistunut tapahtumaan yli 10 kertaa. Yli 25 % yleisöstä on nuoria.
Jokainen festivaalivieras tuo Viljandin pikkukaupunkiin keskimäärin 300 euroa.
Tänä vuonna tapahtumassa esiintyi yli 600 muusikkoa 99 yhtyeessä, mukaan lukien 13 ulkomaista artistia.
Pääohjelmaan kuului yli 70 konserttia ja 37 työpajaa. Lisäksi alueella järjestettiin lähes 70 ilmaiskonserttia.
Vuonna 2018 festivaalin budjetti oli 675 000 euroa. Tyypillisesti budjetti kasvaa noin 15– 20 prosenttia vuodessa. Pandemian aikana festivaaleja jouduttiin pienentämään.
Juhlavuonna 2023 budjetti kasvoi yli 900 000 euroon.
Festivaali tuottaa 60 prosenttia omista tuloistaan. Siitä merkittävä osa tulee lipunmyynnistä.
20 prosenttia festivaalin tuloista tulee yrityssponsorointisopimuksista. Julkinen sektori tukee festivaalia 20 prosentin osalta. Tukea haetaan vuosittain hankekohtaisesti.
Festivaalin järjestämiseen osallistuu vuosittain noin 250 vapaaehtoista.
Yhtyeen solisti Sandra Vabarna on kertonut, että Armasta mind on saanut inspiraationsa 1930-luvulla kirjoitetusta kansanlaulusta, jota oli aikoinaan rakkaudenkaipuussa tapana laulaa kolme kertaa peräkkäin. Trad.Attack! on kerännyt maailmanmainetta ja kiertänyt tähän mennessä konsertoimassa liki neljässäkymmenessä maassa. Haastatteluissa yhtyeen jäsenet korostavat virolaisen taustan merkitystä menestyksessään ja vannovat pysyvänsä uskollisena juurilleen, koska uskovat sen tekevän heistä erityisiä.
Trad.Attack! -yhtyeen musiikki määritellään popfolkiksi. Ohjelmoidut biitit ja sähkökitara yhdistyvät siinä virolaisiin perinnesoittimiin. Kun Viljandi Folkissa ilmoille kajahtaa nopearytminen, säkkipillien tahdittama ”Sõit”, tuhannet ihmiset alkavat pogota, hyppiä rock-konserttien tyyliin jäykkinä paikoillaan. Merkille pantavaa on yleisön ikäjakauma, joka kattaa ihmiset vauvasta vaareihin ja mummoihin. Vielä yön pimeinä tunteinakin konsertteja seuraa lapsiperheitä.
Virossa kansanmusiikki ei litisty marginaaliin. Folk-festivaaleilla käymiselle on oma verbikin: ”folkima” eli suomeksi ”folkata”. Folk-artisteihin suhtaudutaan kuin rocktähtiin ja heidän kirjonsa on laaja. Kihnun saarella asunut Virve-Elfriide Köster nousi 81-vuotiaana Viron myydyimmäksi naisartistiksi vuonna 2009. ”Kihnu Virvenä” tunnettu legenda ehti säveltää elämänsä aikana yli 400 kappaletta, joita on hänen itsensä lisäksi esittänyt muun muassa maineikas Kugerpillid-folkyhtye. Viljandissa niin ikään tänä vuonna esiintynyt Mari Kalkun on kansainvälisesti tunnettu multi-instrumentalisti, joka esiteltiin muutama kuukausi sitten laajasti Financial Times -lehdessä.
Virolla on rikas musiikkiperintö, yksi Euroopan laajimmista perinnemusiikin arkistoista ja paljon valtion tukemia musiikkikouluja, mikä kannustaa ihmisiä soittamaan ja laulamaan. Viljandi Folk -festivaalin järjestää kaupungissa toimiva Viljandin kulttuuriakatemia, jonka tavoitteena on säilyttää ja elävöittää perinteisen musiikin perinnettä.
Yhteys kansanmusiikkiin juontuu Virossa syvälle – se on ollut pienelle maalle jopa elämän ja kuoleman kysymys. Kesällä 1987 noin 300 000 virolaista kokoontui Tallinnan laululavaa ympäröivälle kentälle laulamaan kansallislauluja, jotka olivat neuvostoaikaan kiellettyjä. Laulavaksi vallankumoukseksi nimetty tapahtumasarja johti siihen, että Viro saavutti itsenäisyyden vuonna 1991 ilman merkittäviä väkivaltaisuuksia. Virosta alettiin puhua maana, joka “lauloi itsensä itsenäiseksi”. Maassa järjestetään edelleen viiden vuoden välein laulu- ja tanssijuhla, joita aletaan tuottaa jo vuosia ennen juhlia. Tapahtumaan osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä ja moni virolainen haluaa päästä ainakin kerran elämässään myös esiintymään.
Kansantanssikaan ei ole Virossa marginaaliharrastus, minkä voi huomata Viljandi Folkissa. Yleisön askeleista erottuu koreografiaa, jonka hämmästyttävän monet tuntuvat osaavan. Askellukset osuvat yksiin myös ulkomaisten esiintyjien kuten malilaisen Djely Tapan ja kanadalaisen Le Diable à Cinqin kappaleiden kanssa.
Tämän vuoden festivaali oli järjestyksessään kolmaskymmenes ja sen avasi Viron tasavallan presidentti Alar Karis. Hän arvioi puheessaan Viljandi Folkin vahvistaneen kansankulttuurin merkitystä ihmisten mielissä.
”Virolle ja virolaisille on erittäin tärkeää tunnustaa juuremme ja olla yhteydessä perintöömme ja edellisiin sukupolviin – tarinaamme. Se antaa pienelle kansakunnallemme huomattavaa voimaa ja auttaa meitä kestämään myrskyt”, presidentti Karis sanoi.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.