Kaupallinen yhteistyö Verohallinto

Järjestäytynyt talousrikollisuus nakertaa verotuloja – rikolliset hyödyntävät yhteiskunnan avoimuutta

Digitalisaatio ja tekoäly ovat helpottaneet ihmisten arkea, mutta avanneet samalla rikollisille uusia väyliä hyödyntää yhteiskunnan avoimuutta. Verohallinnon mukaan järjestäytynyt talousrikollisuus on muuttunut aiempaa kansainvälisemmäksi, teknologisesti kehittyneemmäksi ja vaikeammin tunnistettavaksi, eikä riski rajoitu enää vain perinteisiin toimialoihin. VAPAASTI LUETTAVISSA

Kaupallinen yhteistyö: Verohallinto
Lisääntyvä järjestäytynyt rikollisuus pyrkii käyttämään hyvinvointiyhteiskuntaa usealla tavalla hyväksi, sanoo Tarja Valsi Verohallinnosta. Kuva: Nina Kaverinen

Muutos: Julkinen sektori on yhä harvemmin fyysisesti läsnä ihmisten elämässä yhteiskunnan digitalisaation ja automatisaation myötä.

  • Plussat: Asiointi on helpottunut ja resursseja säästyy.
  • Miinukset: Digitalisaatio on synnyttänyt uudentyyppisiä väärinkäytön mahdollisuuksia. Muun muassa erilaiset verkon kautta tapahtuvat petokset lisääntyvät vauhdilla.

Tarja Valsi, harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja, Verohallinto: ”Rikollisten tekotavat ovat kehittyneet aina, mutta viime vuosina tässä on tapahtunut selkeä sykähdys. Toimintaympäristö on muuttunut haastavaksi viranomaisten kannalta.”

Uudenlaisia harmaan talouden ilmiöitä ovat muun muassa: 

  1. Tekoälyn hyödyntäminen ja väärän tiedon syöttäminen: ”Rikolliset ovat aina manipuloineet dataa, mutta nyt kaikki skaalautuu laajemmin. Tekoälyllä tehtaillaan nopeasti esimerkiksi uskottavia nettisivuja ja dokumentaatiota, mitä toimitetaan viranomaisille ja finanssisektorille.”
  2. Soluttautuminen laillisille liiketoimintamarkkinoille: ”Laillisen liiketoiminnan ohessa voidaan esimerkiksi pestä laittomia varoja tai yritysrakenne voi olla aivan kokonaan fiktiivinen. Aiemmin ilmiö oli yleisempää esimerkiksi rakennusalalla, mutta nyt toiminta leikkaa läpi koko liike-elämän.”
  3. Viranomaisten rekisterien väärinkäyttö: ”Yhteiskuntamme nojaa vahvasti luottamukseen. Yrityksiä ja yhdistyksiä on helppo ja nopea perustaa, ja erilaiset rekisterit perustuvat meillä asiakkaiden omaan ilmoittamiseen. Totuutta vastaamattomien asiakirjojen avulla voidaan hakea esimerkiksi valtiolta avustuksia.”
  4. Identiteettien väärinkäyttö: ”Ihmisten identiteettejä käytetään heidän tietämättään, ymmärtämättään tai maksamalla. Kyse voi olla esimerkiksi nuorista ihmisistä tai huumeongelmaisista, joiden nimissä perustetaan yrityksiä ja haetaan vaikkapa lainoja.”

”Todellisten toimijoiden tunnistaminen ja vastuuseen saattaminen on vaikeaa, sillä rikollisten tekninen osaaminen on hyvää, heillä on rahaa ja toiminta on kansainvälistä.”

Järjestäytynyttä rikollisuutta niin sote-alalla kuin datakeskusbisneksessä? ”Viranomaiset tarvitsevat järeämpiä työkaluja”

Nopea kehitys. Järjestäytynyt talousrikollisuus on muuttanut viime vuosina muotoaan.

Tarja Valsi, harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja, Verohallinto: ”Enää ei puhuta vain perinteisistä liivijengeistä, vaan toiminta on huomattavasti monimuotoisempaa.”

Keskeisiä piirteitä:

  • ketterää ja kansainvälistä, usein ulkomailta johdettua toimintaa
  • monikerroksista: mukana ammattimaisia avustajia, kuten kirjanpitäjiä, jotka tuntevat suomalaisen järjestelmän
  • uusi teknologia hallussa, esimerkiksi tekoäly ja kryptattu viestintä.

”Ruotsi on varoittanut esimerkiksi järjestäytyneestä talousrikollisuudesta sote-alalla kotihoitopalveluissa, missä tehtaillaan ylisuurta hoidon tarvetta ja laskutetaan kunnilta ylisuuria summia palveluista.”

”Sinisilmäisyys pitää unohtaa Suomessakin niin kunnissa, kaupungeissa kuin hyvinvointialueilla. Järjestäytynyttä rikollisuutta voi olla myös uusilla moderneilla toimialoilla, kuten datakeskustoiminnassa ja kryptovaluuttojen louhinnassa. Rikolliset voivat esimerkiksi hakea yritysten avulla valtionavustuksia tai perusteettomia alv-palautuksia.”

Pysyvätkö viranomaiset perässä? ”Teemme sekä kotimaista että kansainvälistä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden taltuttamiseksi, mutta viranomaiset Suomessa tarvitsevat myös uusia työkaluja sekä riittävät resurssit.”

Tarvittavat keinot:

  1. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erillislaki, joka mahdollistaa tietojenvaihdon hallinnollisten ja rikostorjuntaviranomaisten välillä.
  2. Verohallinnolle ajantasaiset toimivaltuudet ja tarkastusoikeudet: muun muassa toimivaltuudet hankkia verotarkastuksessa tarvittava aineisto ilman verovelvollisen myötävaikutusta.
  3. Teknologiaa, kuten digitaaliforensiikkaa, jolla pystytään tunnistamaan vääräsisältöistä tai manipuloitua dataa.

”Valtion kirstu on tiukilla, ja järjestäytyneellä rikollisuudella on paljon resursseja. Siksi viranomaisten tehokas työskentely on varmistettava kaikin mahdollisin keinoin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa myös hallinnollisilla viranomaisilla on järeämmät työkalut puuttua järjestäytyneeseen talousrikollisuuteen.”

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta