Kaupallinen yhteistyö Suomen Kustannusyhdistys

Jaetaanko kouluille jatkossakin niukkuutta? – Maksuton toinen aste saattaa tulla kalliiksi kunnille ja niiltä loppuivat jo rahat

Suomen Pisa-menestys on laskenut, kun koulut ovat painineet kymmenen vuotta säästöjen kanssa. Marinin hallitus tarjoaa lisämiljoonia koulutukseen, mutta kunnat pelkäävät rahojen kuluvan maksuttoman toisen asteen tuomiin uusiin velvoitteisiin. Kunnat toivoisivat mahdollisuutta tukea koulujärjestelmän perusteita, joita on jo nakerrettu. Niukkuus eriarvoistaa koulutusta alueellisesti. VAPAA LUKUOIKEUS

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Kustannusyhdistys
Niko Hienonen opiskelee kappaleen normaalikiihtyvyyttä ympyräliikkeessä fysiikan tunnilla Haukilahden lukiossa Espoon Otaniemen kampusalueella. Kuva: Annukka Pakarinen

Ylöjärvellä syntyi pienimuotoinen sosiaalisen median myrsky alkusyksystä uuden kouluvuoden alkaessa. Kurun yhtenäiskoulun oppilaan vanhempi lähetti Facebook-ryhmään (alla olevan) kuvan lapsensa saamasta ympäristöopin kirjasta. Kirja pysyi hädin tuskin koossa, ja se oli ollut nimitietojen mukaan käytössä vuodesta 2008, joka vuosi uudella oppilaalla.

Kaikki vanhemmat, joilla on ollut lapsia peruskoulussa viime vuosikymmenen aikana, tietävät että repaleinen oppikirja on arkipäivää nykypäivän Suomessa. Vuosia jatkunut koulujen säästökuuri ja kuntien huono taloustilanne näkyvät kaikkialla. Myös oppikirjoista säästetään, vaikka niiden osuus koulujen käyttöbudjetista on 1,2 prosenttia.

Ylöjärveläinen koululainen sai lukuvuoden alussa hädin tuskin koossa pysyvän kirjan koulustaan. Kuva: Mervi Riihikoski 1)

Nyt kunnissa pelätään, että peruskoulujen heikko tilanne leviää lukioihin, sillä hallitus päätti ulottaa oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen asti ja toteuttaa toisen asteen maksuttomuuden.

Oppimateriaalissa tärkeintä on ajantasaisuus

”Suomalaisen koulun menestys perustuu kahteen asiaan: korkeasti koulutettuihin opettajiin ja laadukkaasti tehtyihin oppimateriaaleihin”, OAJ:n Nina Lahtinen sanoo.

Lahtinen huomauttaa, että opettajan tehtäviin ei kuulu oppimateriaalien tekeminen ja mikäli oppimateriaaleista säästetään liiaksi, se edelleen eriarvoistaa koulutusta oppilaitosten välillä.

”Mieti koululaista, jonka pitäisi opiskella ruotsin kokeisiin ja hänellä on käsissään työkirja, johon ei ole saanut tehdä merkintöjä. Puuttuvia sanoja täytyy etsiä erikseen vihkosta. Sellainen ei edistä oppimista eikä paranna motivaatiota”, Lahtinen sanoo.

“Opettajan kannalta keskeisintä on, että oppimateriaali on ajan tasalla”, toteaa puolestaan Kuntaliiton Kyösti Värri.

Digitaalisuus on tehnyt oppimateriaaleista jatkuvasti päivittyviä. Värri uskoo, että perinteisillä kirjoilla on edelleen rooli tulevaisuuden kouluissa, vaikka digitaalisuus lisääntyy. Printti ja digi kulkevat rinnakkain.

Kunnissa epäillään, että valtion laskelmat uudistuksen kustannuksista ovat alimitoitetut. Näin erotuksen maksajiksi joutuisivat kunnat, joilla on hädin tuskin varaa pitää yllä nykyistä koulujärjestelmää.

“Toivottavasti toisen asteen maksuttomuus ei vie paukkuja koulun keskeiseltä toiminnalta. Siltä, että kaikki nuoret saisivat sellaiset valmiudet, joilla he pystyvät suorittamaan toisen asteen opinnot”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri sanoo.

OAJ:n mukaan toisen asteen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden pidentäminen ovat järkeviä uudistuksia.

”Käytännössä yhteiskunta vaatii ihmiseltä toisen asteen tutkinnon, silloin on järkevää, että yhteiskunta myös tukee tutkinnon suorittamista”, sanoo OAJ:n koulutusasiain päällikkö Nina Lahtinen.

Rahoituspohja huolestuttaa myös Lahtista. Hänen mukaansa on suuri riski, että peruskoulut ja lukiot sekä ammattikoulut erilaistuvat alueellisesti rahoituksen puutteiden vuoksi. Kunnat, joilla on varaa tukea koulutusta omasta pussistaan, pystyvät tarjoamaan parempia oppimisen edellytyksiä kuin köyhemmät kunnat.

”Tarvitsemme opettajamitoitukset ja siihen rahoituksen. Se on ainoa tapa turvata koulutuksen alueellinen tasa-arvoisuus ja se, että kaikki oppilaat saavat samanlaisen koulutuksen kaikilla kouluasteilla”, Lahtinen sanoo.

Rahaa tarvitaan, jotta kukaan ei tippuisi pois jo peruskoulussa

Kaikista eniten kunnat toivoisivat koulutukseen kohdistuvien säästötoimien perumista. Lisää rahaa tarvitaan opetukseen, erityisryhmille, pienryhmäopetukseen ja niin sanottuun nivelvaiheen opetukseen eli kymppiluokille, sekä ammatilliseen tai lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen.

Lukioissa tilanne on opintojen läpäisyn osalta hyvä, vaikka hallitusten 2010-luvulla tekemät rahoitusleikkaukset näkyvät lukioissakin.

“Kannattaa huomioida, että keskeyttämisprosentti lukioissa on ollut pitkään 1,5 prosentin luokkaa, Selvitysten mukaan kustannukset eivät ole keskeinen syy keskeyttämisen, ja opintotuen uusi oppimateriaalilisä on luotu vähentämään taloudellisia esteitä”, Värri sanoo.

Toisen asteen osalta ongelmat näkyvät eniten ammattioppilaitoksissa, joissa keskeyttämisprosentit ovat suuria.

“Nämä ovat yleensä heijastumia ongelmista, joihin olisi pitänyt pystyä puuttumaan jo peruskouluaikana. Kaikille nuorille pitäisi pystyä tarjoamaan apua oppimisvalmiuksien kehittämiseen peruskoulussa, jotta siirtymä toiselle asteelle olisi ylipäätään mahdollista.”

Kahden miljardin säästöjä ei kateta miljoonilla

OAJ:n ja Kuntaliiton laskelmien mukaan koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa kahdeksan viime vuoden aikana.

Kaikki koulutuksesta tehdyt säästötoimet eivät ole olleet selkeitä ja suoria rahoitusleikkauksia, vaan leikkaukset kohdistuvat epäsuoremmin. On ollut esimerkiksi indeksijäädytyksiä, kiky-leikkauksia, digileikkauksia ja Lex Lindström. Muun muassa lukiorahoituksen leikkaukset alkoivat jo 2010-luvun alussa.

Kunnat ovat päävastuussa perusopetuksen järjestämisestä ja rahoituksesta. Valtio osallistuu rahoitukseen peruspalvelujen valtionosuuden avulla, jolla rahoitetaan muun muassa varhaiskasvatusta, perusopetusta sekä sosiaali- ja terveystoimea. Valtio on leikannut rahoitustaan, jolloin reaalikustannukset ovat aivan eri tasolla kuin valtion laskennalliset kustannukset.

”Lukiokoulutuksen osalta valtion rahoitusleikkaukset jatkuvat edelleen. Vuonna 2020 lukiokoulutuksen järjestäjille maksetuista yksikköhinnoista leikataan noin tuhat euroa opiskelijaa kohti eli lukiokoulutuksen rahoituksesta puuttuu edelleen 100 miljoonaa euroa”, Värri sanoo.



”Suomalaisen koulun menestys perustuu kahteen asiaan: korkeasti koulutettuihin opettajiin ja laadukkaasti tehtyihin oppimateriaaleihin.”

Peruspalveluiden valtionosuusprosentti oli noin 35 prosenttia vuonna 2010. Vuonna 2017 valtionosuus oli enää 25 prosenttia kuntien peruspalvelumenoista. Käytännössä kunnat ovat korvanneet valtion leikkaukset lisäämällä omaa rahoitustaan.

Kunnat ovat keskeinen rahoittaja myös toisen asteen koulutuksessa. Valtio osallituu tähän opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusjärjestelmän avulla.

Myös lukiokoulutuksessa valtionosuudet kattavat enää alle 25 prosenttia kustannuksista. Alkuperäinen tarkoitus ja lakiin kirjattu osuus valtion rahoitukselle lukiokoulutuksessa on 42 prosenttia.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta puuttuu noin viidennes leikkausten jäljiltä. Lahtinen pitää tätä erittäin haasteellisena, koska ammatillisessa koulutuksessa järjestäjänä ei ole pääsääntöisesti kunta, joka korvaisi rahoitusleikkaukset lisäämällä omaa rahoitustaan. Rahoitusvaje paikataan vähentämällä opettajia ja opetusta.

Tätä taustaa vasten nykyisen hallituksen lupaamat yli sadan miljoonan lisäpanostukset koulutukseen ovat kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kannalta erittäin tervetulleita, mutta ne eivät saisi tuoda mukanaan lisäkustannuksia kunnille tai muille koulutuksen järjestäjille.

Paljonko uudistus oikeasti maksaa?

Hallitus on arvioinut, että toisen asteen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle lisäisi kuntien koulutuksen järjestämiseen liittyviä menoja 107 miljoonaa euroa vuosittain hallituskauden lopussa. Kuntaliitossa pelätään, että summa on alakanttiin. Kaikki riippuu tietysti siitä, mitä kaikkia palveluita sisällytetään maksuttomuuteen ja mitä ei. Esimerkiksi koulumatkojen korvattavuus on vielä kysymysmerkki.

”On tärkeää, että uudistuksesta aiheutuvat uudet velvoitteet ja kustannukset lasketaan tarkasti ja ne korvataan täysimääräisesti kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille. Mikäli todelliset kustannukset alimitoitetaan, kuntien rahoitusasema heikkenee entisestään”, Värri toteaa.

Kun eduskunta hyväksyi koulutussäästöt vuosina 2011-2015, eduskunta velvoitti hallituksen tekemään selvityksen säästöjen vaikutuksista. Taustalla oli pelko, että koulutuksen taso ja alueellinen tasa-arvoisuus heikkenee. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi raportin valtion talouden säästöjen vaikutuksista. Raportista kävi ilmi jo edellä kerrottu asia. Kunnat ovat kattaneet omasta pussistaan valtion leikkauksia niin peruskoulutuksessa kuin lukioissa. Ammatillinen koulutus ei sisältynyt toimeksiantoon eikä näin ollen arviointiin, vaikka sielläkin leikkaukset ovat olleet mittavia.

Pisa-menestys hukkui säästöihin

Yhtä aikaa peruskoulujen säästötoimien kanssa myös Suomen Pisa-menestys on laskenut huolestuttavasti.  Viime vuonna suomalaisnuorten tulokset lähestyivät jo OECD-maiden keskiarvoa.

The Economist kirjoitti joulukuussa laajan jutun suomalaisen koulujärjestelmän heikkenemisestä ja siitä, kuinka kouluvierailijat käväisevät nykyisin Helsingissä vain matkallaan Tallinnaan. Viro on Pisa-testien kirkkain nouseva tähti.

Suomessa koulutuksen asiantuntijoilla on myös käsityksiä Pisa-testien heikkenemisen syistä.

Jyväskylän yliopiston tutkija Kaisa Leino arvioi Talouselämän artikkelissa, että syy löytyy lapsiperheiden köyhyydestä. Heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien joukossa. Suomessa on siis kasvava köyhien perheiden joukko, joissa vanhemmat eivät kannusta lapsia opiskelemaan ja koulutukseen, ja jotka eivät saa riittävä tukea myöskään varhaiskasvatuksessa tai peruskoulussa.

Juuri näiden perheiden lapsille peruskoulun ja oppilashuollon pitäisi pystyä tarjoamaan riittävästi tukea ja valmiuksia tulevia opintoja varten.

Lahtinen huomauttaa, että tuen tarve ei kuitenkaan katoa, kun nuori siirtyy toiselle asteelle. Jos on tarvinnut osa-aikaista erityisopetusta oppimisensa tueksi peruskoulussa, tarvitsee sitä myös ammatillisessa koulutuksessa, johon valtaosa tukea tarvitsevista oppilaista hakeutuu. Lahtinen ei voi ymmärtää, että ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä puuttuu kokonaan opiskelijoiden oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen.

On myös hyvä muistaa, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän lisääntyminen ei näy Pisa-tuloksissa. Kun maahanmuuttajataustaiset nuoret poistetaan tuloksista, Pisa-tulosten laskutrendi on edelleen samanlainen, laskeva.

Pisa (Program of International Student Assessment) mittaa kolmen vuoden välein, miten 15-vuotiaat nuoret eri maissa hallitsevat lukemista, matematiikkaa ja luonnontieteitä.

Kansanedustajat Hyrkkö ja Kivisaari: Meidän on yhteiskuntana kannettava huolta, että jokainen saa toisen asteen koulutuksen

“Kyse on Suomen tarinasta, joka on koulutuksen ja tasa-arvon tarina. Jokainen voi kotitaustastaan huolimatta kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet kestävät”, toteaa kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.).

Hyrkkö on toiminut muun muassa Lukiolaisten liiton pääsihteerinä vuosina 2016-2019.

Pasi Kivisaari
Kansanedustaja Pasi Kivisaari

Kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.) on itsekin taustaltaan opettaja ja rehtori ja sanoo ymmärtävänsä kuntien huolen rahoituspohjasta. Hän pitää silti oppivelvollisuuden pidentämistä ja toisen asteen maksuttomuutta niin tärkeänä askeleena, että se on syytä toteuttaa aikataulussa.

“Uudistuksen lähtökohtana on koulutustason nosto ja yhteiskunnan sitoutuminen tulevaisuuden puolesta. Tämä on investointi suomalaisen sivistyksen hyväksi”, Kivisaari sanoo.

Hyrkön mielestä uudistuksella on voimakas yhteiskunnallinen viesti.

“Haluamme kantaa huolta yhteiskunnallisella tasolla siitä, että jokainen suorittaa toisen asteen koulutuksen. Me tiedämme, että ilman toisen asteen koulutusta ei pärjää elämässä. Jos oppivelvollisuus kehitettäisiin nyt, se ei päättyisi 16 ikävuoteen, vaan ulottuisi pidemmälle”, Hyrkkö sanoo.

Hyrkön ja Kivisaaren mukaan hallituspuolueissa ymmärretään hyvin, että uudistuksen edellytyksenä on panostaminen myös varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen, jotta nuorten tiedot ja taidot riittävät toiselle asteelle.

“Oppilas- ja opiskeluhuollon laadun on parannuttava kautta linjan. On huolestuttavaa, että jopa 40 prosenttia toisen asteen opiskelijoista on huolissaan mielialastaan”, Hyrkkö toteaa.

1) Huonokuntoisesta kirjasta kertoi ensimmäisenä Aamulehti. MustRead on ollut suoraan yhteydessä kuvan ottaneeseen koululaisen äitiin.

Outi Toivanen-Visti

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta