”Naisten on aivan mahdollista pärjätä pääomasijoitusalalla”, sanoo pääomasijoitusrahastoyhtiö Bocapin perustaja Julianna Borsos.
”Ilman kykyjä se ei tietenkään onnistu, vaan on oltava rahoitusalan osaamista ja pitää ymmärtää numeroista ainakin perusasiat”, Borsos jatkaa. ”Tärkeintä on ymmärrys siitä, miten yritykset saadaan kasvamaan.”
Samoilla linjoilla on Inka Mero, Voima Ventures -pääomasijoitusrahastoyhtiön perustaja. Merolta vei viisi vuotta saada pääomasijoitusrahasto kerätyksi. Hän on kertonut sen olleen huomattavan vaikeaa. Vuonna 2019 perustettua, varhaisen kasvuvaiheen deep tech -yrityksiin keskittynyttä Voima Venturesia edelsi kaksi pieleen mennyttä yritystä.
Mero kuvailee, että uudelle rahastolle on luotava uskottava tiimi, tarina ja strategia, ja sitten tarina on myytävä sijoittajille.
“Myös ajoitus on tärkeä. Miten uusi rahasto suhtautuu muihin uusiin sijoittajatiimeihin ja niiden strategioihin? Suomen tilannetta leimaa myös se, että ei ole globaaleja LP-sijoittajia [rahastosijoittajia].”
Suomessa pääomasijoitusala todella on edelleen aika lailla suomalaisten käsissä muun muassa kielimuurin takia. Pääomasijoittajien suomalaisiin startup-yhtiöihin sijoittama rahoituspotti on kuitenkin ollut viime vuodet voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2019 startupien saama rahamäärä oli ennätyksellinen, yli 500 miljoonaa euroa, ja kasvun arvioidaan jatkuvan.
Tästä huolimatta kotimaiset pääomasijoitusrahastot ovat maailman mittakaavassa edelleen pieniä. Suomessa toimii noin 70 pääomasijoitusrahastoa. Ne sijoittavat varhaisen kasvuvaiheen venture capital -yhtiöihin sekä pidemmälle ehtineisiin growth– ja buyout-yhtiöihin.
Meron aiemmat yritykset perustaa pääomasijoitusrahasto erilaisten tiimien kanssa kuivuivat kasaan monista syistä.
”Syy ei ollut vain se, että olin nainen. Muutama meistä silloisten tiimien jäsenistä on sen jälkeen perustanut oman rahaston, mutta eivät kaikki. Eli ehkä ongelmana oli myös niiden tiimien uskottavuus tai kokemus”, hän pohtii nyt.
Miehiä, miehiä, miehiä
Rahoitusala on hyvin miesvaltainen ei vain Suomessa vaan maailmanlaajuisesti. Pääomasijoittaminen ei ole poikkeus, päinvastoin etenkin kasvuyhtiöt ja niiden rahoittaminen ovat olleet korostuneesti miehinen pelikenttä.
Pääomasijoittamisessa on syytä erottaa listaamattomat kohdeyritykset, joista osa onnistuu saamaan sijoittajien riskirahaa, sekä kasvuyhtiöihin sijoituksia tekevät pääomasijoittajat.
Kerrataan kohdeyritysten tilanne tässä: vuonna 2019 peräti 92 prosenttia eurooppalaisten kasvuyhtiöiden saamasta rahoituksesta meni startup-yhtiöille, joiden tiimit koostuivat pelkistä miehistä. Sekatiimit, joissa oli sekä miehiä että naisia, saivat 8 prosenttia rahoituksesta. Naisten perustamien startupien keräämä rahoitus oli alle puoli prosenttia.
Suomessa tilanne oli hieman mutta ei huomattavasti parempi: Miesten perustamat startupit keräsivät rahoituksesta 88 prosenttia, sekatiimit 8 prosenttia ja naisten startupit 5 prosenttia vuonna 2019.
Pääomasijoituksia tekevät Suomessa pienessä mittakaavassa enkelisijoittajat ja varsinaisten pääomasijoitusyhtiöiden lisäksi isommin muutamat perheiden sijoitusyhtiöt ja listatut sijoitusyhtiöt sekä suuret institutionaaliset toimijat, kuten suuret työeläkevakuutusyhtiöt. Ne sijoittavat toki myös pääomasijoitusrahastoihin.
Institutionaalisten sijoittajien valta alalla on suuri. Suomalaisten pääomaosijoitusrahastojen rahamäärästä noin kolmannes tulee insitutionaalisilta sijoittajilta. Käytännössä pääomasijoitusrahastoa on vaikea saada pystyyn ilman institutionaalisten sijoittajien osallistumista.
Tämän tietävät luonnollisesti myös Inka Mero ja Julianna Borsos. Borsos pitää institutionaalisten sijoittajien asemaa Suomessa jopa markkinoita vääristävänä. Hänen mielestään suomalainen sijoituspääoma on keskittynyt liikaa.
”Meillä on vain muutama institutionaalinen sijoittaja. Lisäksi on huomattava, että niiden sijoitustiimit ovat todella pieniä. Tiimin koko voi olla 5–6 henkeä, ja ne pyörittävät miljardien salkkuja. Jos he lähtisivät luokkaretkelle keskenään ja jotain sattuisi, suomalainen sijoitustoiminta, mukaanlukien pääomasijoitustoiminta, olisi siinä.”
Lisäksi suomalaisten sijoittajatiimien strategiat ovat Borsoksen mukaan liian yhdenmukaisia.
”Kaikki tiimit sijoittavat samalla tavalla, kuin sopulit. Sen huomaa myös siitä, että varsinkin uusille rahastoille on tullut äärimmäisen vaikeaksi löytää ankkurisijoittajia [ensimmäisiä sijoittajia].”
Diversiteetti myös kasvuyrityksissä on köyhää, kun katsotaan yritysten johtoa.
Vuonna 2019 naisia oli kaikkien suomalaisten pääomasijoituksen saaneiden yritysten hallituksissa 13 prosenttia ja johtoryhmissä 20 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi joulukuussa julkaistusta Pääomasijoittajat ry:n ja konsulttiyhtiö KPMG:n selvityksestä.
Kasvuyhtiöiden hallituksissa on naisia huomattavasti vähemmän kuin pörssiyhtiöiden hallituksissa, joissa naisten osuus nousi viime vuonna 30 prosenttiin. Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä oli samaa luokkaa, 27 prosenttia.
Kymmenestä suomalaisten pörssiyritysten johtohenkilöstä miehiä on siis keskimäärin seitsemän, kahdeksan tai yhdeksän. Naisia on kolme, kaksi tai yksi – startupeissa yksi.
Kuka on uskottava?
Pääomasijoittajina menestyneiden naisten kokemus kertoo, että alalla on yllättävän paljon kysymys myös mielikuvista ja siitä, millaista henkilöä pidetään uskottavana. Millaisen henkilön hoteisiin sijoittajat ovat valmiit antamaan rahansa?
Kliseinen mielikuva tyypillisestä pääomasijoittajasta ei mene ihan huti:
Syntymäpaikka Suomi. Sukupuoli mies. Ihonväri valkoinen. Teknisen tai kaupallisen alan korkeakoulutus, ihanteellinen pääaine tuotantotalous tai rahoitus. Työuraa sarjayrittäjänä, konsulttina tai ainakin rahoitusalalta.
Pääomasijoittajaksi on toki mahdollista päätyä useita eri reittejä. Silti toiset polut ovat suositumpia kuin toiset. Inka Mero painottaa kokemusta yrittämisestä ja liiketoiminnan johtamisesta rahoitusosaamisen rinnalla. Julianna Borsos toteaa, että moni pääomasijoittaja on aloittanut rahoitusalan palkkatyössä ”pohjalta” eli analyytikkona.
Pääomasijoittajien tiimeissä naisia on Suomessakin jonkin verran tiimien jäseninä ja osakkaina. Nainen pääomasijoitusrahaston perustajana on kuitenkin äärimmäisen harvinainen.
Meron ja Borsoksen kaltaisissa positioissa on useissa maissa vain yksittäisiä naisia, jos sitäkään. Mero pystyy nimeämään Ruotsista yhden ja Islannista toisen naisen perustaman venture capital -pääomasijoitusrahaston. Borsos puolestaan muistelee, että Lontoossa oli 1990-luvun puolivälissä ainakin yksi nainen, joka oli perustanut pääomasijoitusrahaston.
”Kyllä se sijoittajien vakuuttaminen on silti miehillekin ihan yhtä vaikeaa. Sijoittajat pitää saada vakuutettua siitä, että rahaston konsepti ja ennen kaikkea tuottonäkymä ovat hyvät. Tiimillä ja perustajalla pitää olla tosi hyvä tausta. Usein sopivalla taustalla on tekemistä yrittämisen kanssa”, sanoo Borsos.
Borsos luonnehtii kuitenkin, että kaikkien sijoitustiimien jäsenten ei tarvitse olla nörttejä numeroniiloja. Tiimien jäsenillä voi ja pitää olla myös keskenään erilaista osaamista. Moninaisuus – muussakin kuin sukupuolessa – on tärkeää.
Esimerkiksi ”diginatiivin” näkemykset voivat olla tärkeitä sijoitustiimeissä, koska useiden kasvuyritysten toiminta perustuu teknologisille innovaatioille. Myös osaaminen siltä alalta, jota innovaatiot hyödyttävät, vaikkapa lääketiede, voi olla kyseisen alan yrityksiin erikoistuneelle sijoitusrahastolle arvokasta.
Inka Mero toteaa, että tietyllä tavalla kliseet vaikuttavat pääomasijoitusalalla asioihin edelleen. Käytäntöjä voi myös olla vaikea muuttaa.
”Institutionaaliset sijoittajat etsivät korrelaatiota vanhojen menestyneiden sijoittajatiimien ja uusien tiimien välillä. Silloin etsitään samanlaisia tiimejä kuin ennenkin. Siinä vertailussa naistiimien on vaikea pärjätä.”
Mero ei ole tyypillinen tuotantotalous-sarjayrittäjä, vaan hän on toiminut kansainvälisissä johtotason tehtävissä niin kasvuyhtiöissä kuin globaaleissa suuryrityksissäkin. Hän on ollut toimitusjohtajana sekä myynti- ja tuotekehittelyvastuussa. Mero laskee työskennelleensä kasvuyritysten ja teknologisten innovaatioiden parissa jo 1990-luvun puolivälistä saakka.
”Toisaalta tietynlainen uskottavuus ja kokemus pitää olla, jotta osaa puhua edes samaa kieltä institutionaalisten sijoittajien kanssa. Sijoittajatiimien tulisi myös aidosti kyetä luomaan arvoa startup-yrityksissä”, Mero sanoo.
Inka Mero
Pääomasijoitusrahaston perustajan sen sijaan pitää mitä ilmeisimmin olla melkoisen uhkarohkea ja ennestään ainakin jokseenkin varoissaan – vaikka Borsos ja Mero eivät sitä suoraan sano.
Borsoksen ensimmäisenä pohjoismaalaisena naisena perustama pääomasijoitusrahasto Bocap aloitti kesällä 2012. Rahasto on erikoistunut vakiintuneisiin mutta kasvuloikkaa tai kansainvälistymistä hakeviin growth-yhtiöihin. Bocap tekee niihin vähemmistösijoituksia.
Ennen Bocapin first closingia eli ensimmäistä rahoituskierrosta Borsos keräsi rahastolle pääomia lähes kaksi vuotta ilman palkkaa.
”Käytin kaikki säästöni.”
Pääomasijoitusrahaston perustaminen on muutoinkin kallista.
”Pelkät lakiasiain- ja viranomaiskulut uuden rahaston perustamisesta voivat olla 100 – 150 000 euroa. Se on ymmärrettävää, koska tällä alalla esimerkiksi sijoitusmateriaalin ja sijoittajasopimusten sekä erityisesti lupien on oltava kunnossa.”
Julianna Borsos
Millä keinoilla naisten määrä sitten voisi lisääntyä pääomasijoitusalalla? Inka Meron ja Julianna Borsoksen lääkkeet kuulostavat tutuilta:
Tyttöjen pitäisi opiskella nykyistä enemmän matematiikkaa ja suuntautua teknisille aloille – huolimatta siitä, että numeronörttiys ei ole kaikki kaikessa ja myös lyhyt matematiikka voi riittää.
Yrityksissä naisten pitäisi hankkiutua liiketoimintavastuuseen kuten toimitusjohtajiksi tai myyntivastuuseen jostakin tuotteesta tai tuoteryhmästä. Naisten ei pitäisi jäädä työskentelemään firmojen tukitoimintoihin, kuten markkinointiin tai hr:ään, mikä on pitkälti tilanne tällä hetkellä.
Naisten ja miesten suuntautuminen erilaisiin tehtäviin yritysten johdossa näkyy myös pörssiyhtiöissä. ”Johtoryhmien naisista suurin osa johtaa pörssiyhtiöiden tukitoimintoja”, todetaan Keskuskauppakamarin selvityksessä.
Pörssiyhtiöissä naisia on etenkin talous- ja lakiasiainjohtajina. Selvityksen mukaan hallituksen miesjäsenillä on toimitusjohtajakokemusta selvästi naisjäseniä useammin.
Startup-yrittämisessä ja kasvuyhtiöiden riskirahoittamisessa on kyse myös sananmukaisesti riskien otosta. Julianna Borsos nauraa, että naiset ovat ”fiksuja”, kun eivät halua ottaa turhia riskejä. Hän myös huomauttaa, että naisia toimii runsain mitoin yksin- ja pienyrittäjänä aloilla, joilla yrittämiseen ei välttämättä edes tarvita ulkopuolista pääomaa.
Borsos haluaisi, että pääomasijoitusalalla ymmärrettäisiin monimuotoisuuden merkitys nykyistä paremmin sen laajassa merkityksessä.
”Erilaisuus myös esimerkiksi iän puolesta on tärkeää. Kohdeyhtiöiden yrittäjät ovat tyypillisesti aktiivisessa työiässä, 30–45-vuotiaita. Siksi myöskään hyvä sijoitustiimi ei voi olla sellainen, jossa on pelkkiä harmaapartoja ja pari junnua. Oman tiimini nuorin jäsen on nyt 27-vuotias.”
Bocap ja Voima Ventures pyrkivät jatkuvasti saamaan riveihinsä myös uusia nuoria kykyjä. Bocapiin tulee harjoittelijoita puoleksi vuodeksi kerrallaan Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun rahoituksen pääaineesta. Bocapin nykyisen tiimin jäsenistä kaksi on tullut töihin yhtiöön harjoittelun kautta.
Inka Mero on perustanut Voima Venturesin yhteyteen trainee-ohjelman, jonka kautta pääomasijoittamisesta kiinnostuneet nuoret voivat pyrkiä töihin yhtiöön ja päästä alalle.
”Ohjelman kautta meillä työskentelee tällä hetkellä kolme nuorta kykyä. Olemme yrittäneet sitä kautta ja muutoinkin saada mukaan toimintaamme myös naisia. Se on onnistunut, ja myös naisten halukkuutta päästä alalle on havaittavissa kasvavissa määrin.”
Tämän sisällön mahdollistaa Tesi.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.